Miksi Suomessa rekrytointi on mennyt sellaiseksi pelleilyksi että melko perustason työsskäkin saattaa olla monta haastattelukierrosta ja jopa psykologiset testit?

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo ylen haastattelussa:

"Työperäinen maahanmuutto on ihan välttämätöntä. Muuten elinkeinoelämä surkastuu ja emme pysty kasvamaan. Henkilöstöpulasta tulee kasvun este, hän jatkaa."

Hain juuri itse töihin kahvilaan ja ravintolaan. Mulla on alan kokemusta, oli kyseisiin paikkoihin osoitettu hakukirje ja cv, osaan suomea ja englantia (ja paria muuta kieltä tarvittaessa). En päässyt edes haastatteluun.

Jokin ei tunnu täsmäävän.

On hienoa, ettei suomen osaamattomuus ole este työllistymiselle, mutta on se silti outoa puhua työvoimapulasta kun täällä heilutellaan hakemuksia kuuroille korville.

Jotta työympäristön syövällä, eli HR:llä, olisi töitä...

Hakeminen tehdään ainakin teknisesti niin vaikeaksi, ettei vanha työnhakija hallitse sitä.

Vaikea kilpailla paikasta 500 vastavalmistuneen korkeakoulusta suorittaneen kanssa. Kokemustahan ei arvosteta.

Saadaan hr-naisille hommia. T: insinööri

Lisää työperäistä maahanmuuttoa. Lisää hyväksikäyttöä.

"Hyväksikäyttö

Verohallinto: Osa työnantajista naamioi ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi

Ilmiö on Verohallinnon mukaan yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla.

STT

18.4. 10:15

TYÖNANTAJAT naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi hakien tällä tavoin taloudellista hyötyä.

Asiasta kertoo Verohallinto. Sen mukaan harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät ilmiöön yhä useammin. Ilmiö on Verohallinnon mukaan yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla."

https://www.hs.fi/talous/art-2000009526342.html

Verohallinto kertoo totuuden jota edellinen vihervassarihallitus yritti peitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti siksi että työsopimus on Suomessa työnantajan puolelta yhtäkuin elinkautinen eläkeikään asti. Työnantajan täytyy todella olla varma että työntekijä on sellainen jota voi katsella jopa 40 vuotta. Työnantaja ei saa vaihtaa työntekijää vaikka siitä alkaisi jossain vaiheessa tuntua siltä että työtä 20 vuotta tehneen olisi aika tehdä välillä jotain muuta. Siksipä työnantajat ottavat rekrytoinnin nykyään viimeisen päälle.

HR-tyttöset haastattelevat ymmärtämättä avoinna olevan tehtävän sisällöstä mitään. Ei kuulosta viimeisen päälle -rekrytoinnilta.

Tämä. Minuakin haastatteli joku tosi nuori poika ja tyttö vaativaan asiantuntijatehtävään. Mietin, että varmasti ei mitään työkokemusta noilla. Sen verta erikoisia kyselivät eikä mitään, mikä olisi kartoittanut oikeaa osaamista. Ulkonäön perusteella valittuja. Minä en mene enää monivaiheisiin haastatteluihin, joihin kaikkine vaiheineen menee älyttömästi aikaa ja jotka eivät mihinkään johda. En myöskään täytä lomakkeita, joihin pitää syöttää kaikkk koulutus- ja työkokemus. Jos normaali CV ei kelpaa, niin semmoinen työpaikka ei ole minua varten. En ala satoja hakemuksia täyttämään, joista yhteen menee helposti pari tuntiakin.

Vierailija kirjoitti:

Barona on pahin. Tuttu haki elintaerviketyöhön kesätöihin tehtaalle. Baronan rekrytoija grillasi 45 (!) tuttavaani siitä, mistä hän on kaikista ylpein, mitä ovat hänen erityiskykynsä, vaadittiin kuvailemaan millainen työ oli vaaliavustajana, joka oli merkittynä CV:ssä "muita töitä" -kohdassa. Lopulta tuttavani piti sanoa, että kyseinen työ kesti vaalipäivän ajan. Rekrytoijan ilme oli kuulemma näkemisen arvoinen.

Tämän lisäksi olisi pitänyt lähettää KAIKKI koulu- jatyötodistukset sähköpostilla. Tuttavani kieltäytyi, koska ei halua henkilökohtaisia asiakirjojaan tallennettavan johonkin Baronan arkistoon. Hän ei saanut paikkaa (hänellä oli itse asiassa työkokemusta vastaavasta työstä!)

Lopetin itse kerran kesken Baronan rekrytointiprosessin, kun niin raskas. Mitä järkeä noissa on, kun ei välttämättä kuitenkaan tule valituksi.

Jos kerran on työvoimapula, niin miten tämmöiseen kyykyttämiseen on vara?

Muistatteko kuinka koronakriisin aikana oli paljon juttuja siitä, kuinka ravintola-alan työntekijöitä joutui siirtymään muille aloille, kun ravintoloita ei voinut pitää epidemian takia auki. Siitä on aikaa vasta pari vuotta. Nyt ravintola-ala on yksi niistä aloista, joiden työvoimapulan takia vaaditaan työperäistä maahanmùùttoa. Mediassa on jopa juttuja siitä, kuinka asiakkaiden tulisi tottua siihen, ettei ravintolan henkilökunta osaa suomea.

Löysikö kaikki ravintola-alan työntekijät niin paljon parempia työpaikkoja, etteivät halua enää palata ravintola-alalle? Miksi heitä ei houkutella takaisin ravintolatyöhön? Oliko alalla työvoimapulaa ennen koronakriisiä?

Ainakin ennen koronakriisiä palvelua sai yleensä suomeksi. Eikö ole outoa miten nopeasti tilanne muuttui täysin toiseksi.

Olen yksi näistä täällä parjatuista "hr-tädeistä". Meillä hakemuksista/CV:stä haastatteluihin valitaan 3-5 henkilöä, joista toiselle kierrokselle 1-2.

Soveltuvuusarviointeja käytetään joidenkin tehtävien kohdalla, kun ollaan henkilöä valitsemassa. Rekrytointi tehdään aina yhteistyössä tulevan esimiehen kanssa. Valitettavasti on huomattu ettei suosittelijoiden sanaan ole aina luottaminen.

Hr tuo rekrytointiin rutiinia ja yhdenmukaisuutta, tietää työsuhdeasioista ja huolehtii, että asiat hoidetaan säännösten mukaan. Hr:lle se on rutiinia, esimiehelle harvoin tapahtuvaa.

Videohakemuksia ei tarvitse tehdä mutta joskus toinen haastattelu voidaan tehdä aikataulusyistä teamsin kautta. Jos se on kynnyskysymys, ei ole meille sopiva työntekijä. Myös työssä käytetään teamsiä säännöllisesti.

Eniten kummastuttaa yhteydenotot tyyliin "olen paljon parempi kuin paperilla näyttää ja minut on PAKKO tavata". Vaikka kertoo ettei juuri nyt ole avoimia paikkoja niin vängätään vain, että hänet on tavattava kun on niin huippu tyyppi. Jos avoimia paikkoja ei ole niin se on molempien ajan tuhlaamista.

Hr-henkilön tarpeellisuudesta tai turhuudesta voi jokainen olla mitä mieltä haluaa. Meillä hr vastuulla on mm palkanmaksun ja työterveyshuollon asiat. Nehän on aika turhia vai miten se meni..