Lue keskustelun säännöt.
HS: 36-vuotias Sanna, joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa.
18.04.2023 |
Tämä juttu on vain tilaajille.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009420056.html
Mitä siinä sanotaan? Ihan hyvä nuori nainen.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta.
Missä Sanna tapaisi kumppanin? Nykyään on vaikea tavata ihmisiä, jos ei ole kiinnostunut Tinderistä tai baareista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta.
"Laskisi vaatimustasoa".
Levy lähti näköjään heti pyörimään, ei kun jukeboxi laulamaan vanhoja hittejä.
Olisko feministi... On aina kiva lukea noita artikkeleita ja sitten todeta että mitäs oon miesvihaaja
Kai nyt jokainen mies sanoo feministille ei.
Kiltti mies kirjoitti:
Nainen on se joka miehen valitsee. Jos tuossa iässä ei ole löytänyt ketään niin sitten on tosi nirso ja kriteerit taivaassa.
Ei voi "valita", jos ei ole ketään joista "valita". (Huom. Parisuhdetta ei noin vain "valita", siinä on kaksi halukasta osapuolta, mutta jos nyt leikitään että tämä sana sopii tähän.)
Olen N40, kiinnostuneita miehiä on ollut 0. Kenet minun olisi pitänyt "valita"? Tiedän jo mitä vastaatte - 1. Olisit tehnyt itse aloitteita (olen), 2. Mitäs teit aloitteita vain liian komeille miehille (juu en), 3. Olet liian ruma (ai mihis se unohtui että nainen voi vain "valita"?).
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei elämään ole koskaan astunut kumppania, ei ole Sannan mielestä ihan sattumaa. Hänen on lähtökohtaisesti vaikea luottaa vieraisiin ihmisiin, mikä hankaloittaa ystävystymistä.
Koko peruskoulun kestänyt kiusaaminen sai hänet kääntymään sisään päin ja suhtautumaan epäluuloisesti tilanteisiin, joissa on paljon ihmisiä.
”Porukasta ulos jättäminen aiheutti sen, että rohkeasta Sannasta tuli pelokas Sanna. Jos joku korottaa äänensä, jo se voi saada minut pelon valtaan.”
Ehkä mieli on tehnyt työtään ja auttanut unohtamaan, mutta Sanna ei oikeastaan edes muista monia kiusaamiseen liittyviä yksityiskohtia.
Yhtä asiaa hän on silti miettinyt: elämä olisi todennäköisesti mennyt toisenlaisia polkuja, jos hän olisi saanut kasvaa muiden tapaan osana ryhmää. Kouluvuosina hänen ystäviään olivat koulukirjat.
”Joskus mietin, olenko jotenkin viallinen. Tuntuisi normaalimmalta elää tämän ikäisenä parisuhteessa kuin yksin. Toisaalta olen aina ollut vähän tällainen oman tieni kulkija.”
Sannasta on helpompaa ajatella, että parisuhde tulee, jos on tullakseen. Esimerkiksi Tinderin kaltaiset sovellukset ovat tuntuneet alun alkujaan luotaantyöntäviltä paikoilta.
”En ole koskaan kuullut, että joku kehuisi ulkonäköäni”, Sanna hymähtää.
PTSD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuna oleminen on aliarvostettua.
Niin on. Oon ollut yhdeksän vuotta sinkku ja seurustellut tosi lyhyitä aikoja mun elämässä. Voin ryhtyä parisuhteeseen, jos vastaan tulee se, joka todella kolahtaa ja jonka oikeasti haluan elämääni. Vielä ei ole tullut, joten sinkkuus on minulle oikein hyvä juttu. Arvostan paljon platonisia suhteita ja omaa aikaani enkä tarvitse parisuhdetta elääkseni täyttä elämää. Ikävää se on tietty silloin, jos se on vastentahtoista ja oikeasti haluaa parisuhteeseen kuten ilmeisesti tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta.
Missä Sanna tapaisi kumppanin? Nykyään on vaikea tavata ihmisiä, jos ei ole kiinnostunut Tinderistä tai baareista.
Vaikka kaupassa. Kirjastossa. Kadulla. Bussissa. Rannalla. Kuntosalilla. Onhan noita mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä yksin jättäytyä, jos itse niin haluaa. Naisellehan tuo on käytännössä aina oma valinta.
Ei todellakaan ole. Lopettakaa jo tämän paskan jauhanta.
Ei se ole paskan jauhantaa, joka nainen sisi vaikka heti kumppanin jos tekisi asian eteen jotain. Vaikka laskisi vaatimustasoa tai tekisi itse alotteita
Sanna ei esiinnyt omalla nimellään, mutta juttu on täynnä asioita, josta hänet kyllä tunnistaa tutut ja tuntemattomat. Mielenkiintoista. Epäilen, että hänellä on sama tilanne kuin monella muullakin ikiyksinäisellä: häpeä omasta tilanteesta estää siitä puhumisen avoimesti, mutta samaan aikaan sielu huutaa epätoivosta päästäkseen edes kerran elämässä puhumaan ja olemaan rehellinen.
Se on hankala tilanne. Ei uskalla puhua, kun ei tiedä keneen voi näin herkässä asiassa luottaa, mutta samaan aikaan puhumattomuus vain eristää yhä enemmän muista ihmisistä omien ajatusten seuraan turvaan.
Koirille voi puhua, mutta vuorovaikutus puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
Nainen on se joka miehen valitsee. Jos tuossa iässä ei ole löytänyt ketään niin sitten on tosi nirso ja kriteerit taivaassa.
Ei voi "valita", jos ei ole ketään joista "valita". (Huom. Parisuhdetta ei noin vain "valita", siinä on kaksi halukasta osapuolta, mutta jos nyt leikitään että tämä sana sopii tähän.)
Olen N40, kiinnostuneita miehiä on ollut 0. Kenet minun olisi pitänyt "valita"? Tiedän jo mitä vastaatte - 1. Olisit tehnyt itse aloitteita (olen), 2. Mitäs teit aloitteita vain liian komeille miehille (juu en), 3. Olet liian ruma (ai mihis se unohtui että nainen voi vain "valita"?).
Varmaan lasketaan sadoissa niiden kommenttien määrä tällä palstalla, jossa naiset sanovat valinneensa tietyn miehen, vaikka muitakin kiinnostuneita oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
Nainen on se joka miehen valitsee. Jos tuossa iässä ei ole löytänyt ketään niin sitten on tosi nirso ja kriteerit taivaassa.
Ei voi "valita", jos ei ole ketään joista "valita". (Huom. Parisuhdetta ei noin vain "valita", siinä on kaksi halukasta osapuolta, mutta jos nyt leikitään että tämä sana sopii tähän.)
Olen N40, kiinnostuneita miehiä on ollut 0. Kenet minun olisi pitänyt "valita"? Tiedän jo mitä vastaatte - 1. Olisit tehnyt itse aloitteita (olen), 2. Mitäs teit aloitteita vain liian komeille miehille (juu en), 3. Olet liian ruma (ai mihis se unohtui että nainen voi vain "valita"?).
Varmaan lasketaan sadoissa niiden kommenttien määrä tällä palstalla, jossa naiset sanovat valinneensa tietyn miehen, vaikka muitakin kiinnostuneita oli.
Tänä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä yksin jättäytyä, jos itse niin haluaa. Naisellehan tuo on käytännössä aina oma valinta.
Ei todellakaan ole. Lopettakaa jo tämän paskan jauhanta.
Ei se ole paskan jauhantaa, joka nainen sisi vaikka heti kumppanin jos tekisi asian eteen jotain. Vaikka laskisi vaatimustasoa tai tekisi itse alotteita
Ai että minä nautin tiedosta, että sinä pysyt yksin loppuelämäsi. Kysyn jälleen kerran:
Tyytyisikö se "valittu" mies seksittömään parisuhteeseen? Siihen, että nainen ei koskaan katselisi häntä ihaillen, haluavasti, arvostavasti? Että nainen ei koskaan kävisi kuumana häneen, ei haluaisi hänen läheisyyttään eikä sitä seksiä?
Koska sitähän tuo jankuttamasi vaatimustason laskeminen tarkoittaa, että naisen pitäisi pariutua miehen kanssa, jota kohtaan ei luonnostaan tunne halua eikä kiinnostusta.
Kerrankin juttu naisesta, josta ihan oikeasti miehet eivät ole koskaan kiinnostuneita. Yleensä tällaisista jutuista paljastuu, että kiinnostuneita miehiä olisi ollut vaikka kuinka, mutta nainen ei itse ollut kenestäkään kiinnostunut tai sitten jokin trauma vaikutti siten, ettei uskaltanut ryhtyä parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltti ätmi kirjoitti:
Minä voi alkaa olee sannan kanssa. Paitsi että saisin pakit sannalta. On tuokin melkoisen nirso nainen. Täysin tavis, ei kaunis edes mutta ei varmaan ole kelvannut samantasoiset miehet. Just tavis naiset on niitä nirsoimpia.
Entä jos sanoisin, että voin ottaa sut, vaikka ootkin ruma, tyhmä ja ilkeä?
Vierailija kirjoitti:
Olisko feministi... On aina kiva lukea noita artikkeleita ja sitten todeta että mitäs oon miesvihaaja
Kai nyt jokainen mies sanoo feministille ei.
Mun 2 tätiä jäi lapsettomiksi ja ikisinkuksi. Syy? Siihen aikaan ei ollut nettiä mistä hakea hakukoneen avulla seuraa. Kylälle saatiin valehtelematta pätkimätön nettiyhteys vasta vuonna 2015 kiitos kyläläisen joka päätti satsata valokuituun. Ilman tätä olisivat vieläkin puupökkelö yhteyden varassa. Tädit alkavat olemaan sen verta vanhoja etteivät koe tarvetta seurustella. Toinen näistä mun tädeistä olisi varmasti nykyaikana löytänyt suhteen. Tykkää puuhastella kotona, pitää lapsista (auttoi hoitamaan sukulaisten lapsia. Osittain kasvatti mut sekä serkkupojan) eikä nuorempana päästänyt itseään rumentumaan. Oli vetävän näkönen. Toisen syyksi jäi vetovastuu mummosta sekä talosta mihin lopulta jäi asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä yksin jättäytyä, jos itse niin haluaa. Naisellehan tuo on käytännössä aina oma valinta.
Hän ei halua olla yksin. Kaipaa kosketusta.
Hän saisi kosketusta vaikka tänä iltana, jos niin haluaisi.
Eipä parisuhdetta ihan muutamassa tunnissa solmita ja hän ilmeisesti haluaa nimenomaan parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta.
Missä Sanna tapaisi kumppanin? Nykyään on vaikea tavata ihmisiä, jos ei ole kiinnostunut Tinderistä tai baareista.
Vaikka kaupassa. Kirjastossa. Kadulla. Bussissa. Rannalla. Kuntosalilla. Onhan noita mahdollisuuksia.
Olen jo keski-ikäinen ja eronnut. Minua ei ole kukaan koskaan kadulla, bussissa tai kirjastossa yrittänyt iskeä. Jääkiekko ottelussa on ollut muutamia yrityksiä. Minusta urheilu tapahtumat ovat melko hyviä iskupaikkoja ja niissä harvemmin ollaan kovin kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin juttu naisesta, josta ihan oikeasti miehet eivät ole koskaan kiinnostuneita. Yleensä tällaisista jutuista paljastuu, että kiinnostuneita miehiä olisi ollut vaikka kuinka, mutta nainen ei itse ollut kenestäkään kiinnostunut tai sitten jokin trauma vaikutti siten, ettei uskaltanut ryhtyä parisuhteeseen.
No onko se sitten parempi, että olen ollut neljässä parisuhteessa, joissa jokaisessa on ollut henkistä kaltoinkohtelua. Muun ajan elämästä ja fiftyfifty todennäk loppuelämänkin sinkkuna, kun rima kulkee terveen parisuhteen kohdalla.
No, itse olen mielummin ilman kosketusta. Sannalla on kantapääkokemus hankkimatta.
Mistä siellä lehdessä sitten saa kirjoittaa, oi arvon tuomari?
En tajua tätä kommenttia, joka tulee jokaikiseen lehtijuttuun. Lehdissä kirjoitetaan elämästä, tavallisista ihmisistä, erikoisista kohtaloista ja kaikesta sen väliltä. Mikä siinä on niin outoa?