Onko Suomi ylikoulutettu?

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomessa on pulaa siivoojista,bussikuskeista,taksikuskeista,rakennusmiehistä,metallimiehistä,hoitajista.. jne
Mikä noita kaikkia yhdistää?
Vastaus: huono palkka ja nuo työt kykenee tekemään pelkällä ammattikoulun suorittamisella.
Ratkaisu: kyseisten töiden palkkoja pitäisi nostaa reilusti jotta ihmiset hakeutuisvat ja kouluttautusivat kyseisiin töihin.

Näkee, ettet ole hyvin koulutettu, koska analyysi on pielessä. Epämääräiset termit ja mutumeininki. Ei jatkoon.

Esim. mikä on tämä "hoitaja"? Sairaanhoitajat esimerkiksi saavat Suomessa ihan mediaanipalkkaa eikä koulutus ole amistasoa vaan 3,5 v ammattikorkeakoulukoulutus. 

Nykyään ei voi vain arvioida, että niistä töistä mistä on eniten avoimeksi ilmoitettuja paikkoja, olisivat ne joista on pulaa. Jokainen tietää, että pulaa on koulutetusta työvoimasta, joka tekisi työnantajan mieliksi töitä 24/7 puoli-ilmaiseksi.

Suomeen pitäisi saada ylikorkeakouluja, jossa tohtorin väitelleet voisivat opiskella hyvin vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiinkin vaaditaan liikaa koulutusta vaikka lapsia osaa hoitaa lähes kuka tahansa (soveltuvuuskoe riittää). Samoin vanhuksia(ei laitoksissa viruvia lähes kuolleita) jotka asuvat kotona.

Tässä taas puhuu joku vanha jäärä maaseudulta. Varhaiskasvatukseen vaaditaan yliopistokoulutus. Kyse ei ole "lastenhoitamisesta". 

Jos olet yhtään seurannut viimeaikaisia uutisia, siitä miten vaativaa vanhusten hoito on, et puhuisi puppua tästäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yläasteella kasarilla uskontoa veti meillä kansankoulunope. Nyt pitää olla maisteri vaikka oppiaines on sama.
Ala asteelle voidaan laittaa kuka tahansa aikuinen niin helppoa se opetettava aineisto on. Mutta ei, pitkä koulutus yliopistossa.
Kaikkein huvittavinta tämä varhaisopetus eli lastentarhanopettaja opisto on nyt yliopistossa voi luoja. Järkyttävä sanahirviö tuo varhaisopetus.

Eipä enää 80-luvulla ollut kansakoulua, oli peruskoulu. Myös kansakoulunopettajien koulutus alkoi jo sitä ennen yliopistossa.

Ala-aste on yhdyssana, toki nykyään puhutaan enemmän alakoulu, ala-aste on vanhentunut termi sekin.

Lisäksi oppiaine (ei -aines) ei ole ainoa asia mitä opetetaan vaan vaaditaan niitä pedagogisia taitojakin ja niitä opetetaan vain yliopistossa. 

Lastentarhojakaan ei ole enää ollut vuosikymmeniin, se on päiväkoti. Ja se on varhaiskasvatus.

Oikein loistaa heikot tiedot ja puutteellinen ymmärrys asioista. Olet jämähtänyt selvästi jonnekin 1960-luvulle, et edes 1980-luvulle.

Tätähän se koulutusinflaatio tarkoittaa, että samoihin töihin joita ennen tehtiin kansakoulupohjalla, on nyt perusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Pian varmaan tohtori... ainakin ammattikorkeakoulut jo ajavat hanketta alkaa kouluttamaan työelämälähtöisiä tohtoreita. Ajatuksenakin ihan täysi susi. 

Ihmiset tarvitsevat uudelleenkoulutusta esim. jos menettävät työkykynsä raskaisiin fyysisiin töihin. Noin yleisesti ottaen Suomessa on sen vuoksi liikaa korkeakoulutettuja, ettei heille ole töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole ylikoulutettu. OECD:n koulutustilastoissa koulutetuimpia maita ovat muut pohjoismaat ja Viro. Suomi on alle keskitason, jossain Turkin ja Chilen välissä. Joskus Suomikin kuului kärkeen. Nyt koulutustasoa halutaankin nostaa. Pitkälle koulutetut kykenevät innovoimaan ja luomaan uutta, jolloin syntyy lisää työpaikkojakin. 

Siivoojat, taksit ja keittäjät ovat tärkeitä ammatteja, mutta he eivät nosta taloutta uuteen kukoistukseen. Osaamista tarvitaan lisää. Nyt suhdanne ja harjoitettu talouspolitiikka on ajanut maan ahdinkoon. Sekin on väliaikaista ja tulevaisuutta on suunniteltava nyt. Toinen vaihtoehto on matalastikoulutettu banaanitasavalta.

 

Eiköhän Irlanti, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Liettua, Hollanti jne.. ole puskenut jo Suomen ohi.

Eri maissa korkeakoulutukseen kuuluu hyvin erilainen määrä oppisisältöjä. Suomalainen, USA:ssa asuva talousnobelisti Bengt Holmström totesi, että Suomen yrityssektori on ylikoulutettu, mutta alisuoriutuva. Miksi näin on, sitä on syytä kysyä. 

Vierailija kirjoitti:

Suomeen pitäisi saada ylikorkeakouluja, jossa tohtorin väitelleet voisivat opiskella hyvin vaikeita asioita.

Lapsellista. Tohtorikoulutus on jo se korkein mahdollinen koulutus eli siinä sitä opiskellaan niitä hyvin vaikeita asioita. Ja toki tutkijan työt ovat aina niitä muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se koulutusinflaatio tarkoittaa, että samoihin töihin joita ennen tehtiin kansakoulupohjalla, on nyt perusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Pian varmaan tohtori... ainakin ammattikorkeakoulut jo ajavat hanketta alkaa kouluttamaan työelämälähtöisiä tohtoreita. Ajatuksenakin ihan täysi susi. 

 

Mitä tämmöisiä töitä on? 

Vai etkö ole tietoinen, että työtehtävät ja niiden sisällöt ovat kehittyneet viimeisten 50 vuoden aikana?

Hyppään ketjuun vain aloituksen perusteella, mutta tämä on ikivanha kysymys, joka esitettiin jo silloin kun useampi lapsi pääsi kouluun ja oppi lukemaan ja kirjoittamaan. 

Onko Suomessa koulutettuja ihmisiä työttöminä? On. Olisiko heidän työllistymisensä todennäköisempää ilman työtä? Ei. 

Aina esillä on sukupuolentutkimus. Ala on täysin marginaalinen. Vaikka jokainen sukupuolentutkimuksen tutkinnon tehnyt olisi työtön, tällä ei olisi mitään merkityatä kokonaisuuden kannalta, vaan onneksi näin ei ole. Esimerkiksi tekoälyn myötä tällaisen kulttuurien tutkumukseen liittyvän koulutuksen tuoma osaaminen voi olla yhtäkkiä hyvinkin tärkeää esim robottien kouluttamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Eri maissa korkeakoulutukseen kuuluu hyvin erilainen määrä oppisisältöjä. Suomalainen, USA:ssa asuva talousnobelisti Bengt Holmström totesi, että Suomen yrityssektori on ylikoulutettu, mutta alisuoriutuva. Miksi näin on, sitä on syytä kysyä. 

Yrityssektori on ylikoulutettu? Sanoo Holmström, joka ei ole asunut itse Suomessa lähes 50 vuoteen. 

Minä en oikeastaan välitä onko Suomi yli koulutettu. Mulla on kaksi Amis-, yksi yo- ja ynsi korkeakoulututkinto. Ja haaveilen enemmästäkin. Niin moni ala kiinnostaa. Töissä olen koko ajan. Ei ole keltään pois jos luen lisää. En nosta tukia tms. 

Ihminen kehittyy opiskellessaan. Kyse ei ole pelkästään uuden tiedon haalimisesta vaan prosessista jossa opiskelija jalostuu havaitsemaan ja käsittelemään laajempia ja monimutkaisempia asioita. Näitä kykyjä voidaan sitten hyödyntää moninaisissa tehtävissä.

Eli ei mene opiskelu hukkaan kunhan yhteiskunta osaa tukea ja hyödyntää yksilöitä.

On. Jo tohtoritasolla tunnen paljon porukkaa, joiden ei olisi pitänyt väitellä, koska he ovat keskinkertaisia tutkijoita yms., joiden panos olisi varmasti soveltunut paremmin johonkin muuhun työhön.

Vierailija kirjoitti:

Ap, asia ei ole mielipidekysymys vaan faktoihin perustuva. Korkeasti koulutetut työllistyvät paremmin. Tämä ei ole musta tuntuu -kysymys.

Oletko asperger? Tästähän ei ollut aloituksessa kysymys, vaan, että kansakunta hukkaa aikansa koulussa, eikä yhteiskuntaa hyödyttävässä työssä. Kun ei koulutus nykyään edes automaattisesfi lisää palkkaa. Yritysmaailmassa tohtorikoulutus on usein työllistymisen este.

suomi on turhaan koulutettu. töitä saa vain suhteilla. koulutuksella ei ole merkitystä.

Suomen korkeakoulujen taso on myös laskenut. Ennen piti ottaa selvää ja laskea, nyt on erinäinen määrä vaihtoehtoja josta on valmiiksi laskettu 1 oikea vaihtoehto ja laskemisen sijaan voi arvata ja päätellä oikein.