Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomi ylikoulutettu?
18.04.2023 |
Usein työttömyyteen ehdotetaan ratkaisuna ihmisten uudelleenkoulutusta, mutta jos useimpia töitä (terveydenhuoltoa, rakennussuunnittelua ym. lukuun ottamatta) katsoo, kouluttaa työnantaja itse tehtävään joka tapauksessa viikossa. Silti näihin virkoihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai kaksikin, koska se näin verokustanteisena on kaikille *periaatteessa* saatavilla.
Onko oikein, että käytämme yhteiskunnan tasolla kukin useita vuosia (ja näin lukemattomia miestunteja) kouluihin päästäksemme töihin, joihin ennen päästiin kansakoulutaustalla? Entä onko tähän käytetty verovarojen määrä järkevä? Sekä koulutettujen että kouluttumattomien kannat kiinnostavat!
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Ei nämä korkeakouluja käyneet tohtorit ota niitä osa-aikaisia siivoustöitä tai hoitotöitä vastaan, joten kyllä se koulutus toimii nykyään enemmän esteenä kuin mahdollistajana, koska töitä on tarjolla lähinnä matalapalkka-aloilla.
Nyt ongelma on ratkaistu tuomalla tekijät muualta ja istuttamalla suomalaisia korkesasti koulutettuja kotona.
Mikä on mielestäsi matalapalkka-ala? Eniten on tällä hetkellä pulaa muun muassa sairaanhoitajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, psykologeista, joilla palkat on vähintään 3000€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös vihreät halunneet nostaa yliopistokoulutuksen 60% ikäluokasta?
Näistä suuri osa intersektionaalisia ideatykkejä.
Jos 70-luvun lopulta on korkeiten koulutettu ikäluokka (jotain 45 vee), niin voiko puhua ylikoulutuksesta?
Itse voin terveyden puolesta tehdä vain toimistotöitä. Olen kohta 50. Olen tradenomi. Ongelma on, että jos julkisen puolen vakituisissa töissä olevalla siivoojalla on terveysongelmaa niin heitä siirretään toimistosihteereiksi eikä meille alan tutkinnon suorittaneille riitä sitten töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nämä korkeakouluja käyneet tohtorit ota niitä osa-aikaisia siivoustöitä tai hoitotöitä vastaan, joten kyllä se koulutus toimii nykyään enemmän esteenä kuin mahdollistajana, koska töitä on tarjolla lähinnä matalapalkka-aloilla.
Nyt ongelma on ratkaistu tuomalla tekijät muualta ja istuttamalla suomalaisia korkesasti koulutettuja kotona.
Mikä on mielestäsi matalapalkka-ala? Eniten on tällä hetkellä pulaa muun muassa sairaanhoitajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, psykologeista, joilla palkat on vähintään 3000€.
Vuosi sitten sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki 27678 ja pääsi vain 2773 ja sosionomiksi opiskelemaan haki 23520 ja pääsi vain 1773.
Psykologi taas on toiseksi vaikein koulu päästä, tuttava yritti sinne 5 kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei opiskelu kuulu palstalaisten vahvuuksiin, kun tosiasiat ei kelpaa.
Tässä tosiasioita:
Kaikkein heikoimmin työllistyvät ne, joilla ei ole mitään perusasteen jälkeistä koulutusta. Se siitä valheesta, että kansakoulupohjalta työllistyisi nykmaailmassa.
Kaikkein parhaiten työllistyvät ne, joilla on korkeakoulututkinto.
Ne kenellä ei ole mitään koulutusta perusasteen jälkeen hyvin usein ovat niitä syrjäytyneitä.
Uutisia lukemalla suomessa on pulaa ammattikoulun tasoisista työntekijöistä,lääkäreistä sekä sosiaalialantyöntekijöistä.
Johonkin amk tason virkaan esim insinööriksi hakijoita on paljon kun taas duunarin työhön vaikka rakennusalalla ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Tämän takia suomeen halutaan ulkomailta työntekijöitä duunarihommiin koska täällä ei ole työntekijöitä niihin töihin.
Nämä on kyllä hauskoja. Virat on julkisella sektorilla ja itse on työtekennellyt kunnissa. Voin sanoa, ettei insinööritason hommiinkaan saada kunnissa hakijoita - palkat kun on matalammat kuin yksityisellä.
Jos oikeasti tuntisit rakennusalaa, niin kyllä sielläkin se pula on enemmän työnjohtajista ja suunnittelijiosta. Työnjohtajalla voi olla toki myös rakennusmestarin tutkinto, mutta tämäkin on AMK tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
Maataloustyön ongelma on, että lomittajan työ on sekä aamulla ja illalla, mutta kilometrikorvauksen saa vain toisesta reissusta. Jos on perheellinen niin on pakko käydä päivällä pesemässä pyykkiä ja tekemässä ruokaa omille lapsille.
Sitten taas mitä tulee kausiluonteiseen työhön. Lyhyitä sijaisuuksia ei voi ottaa.
Minulla loppui helmikuun lopussa työt ja odotan edelleen ansiosidonnaista, 6 viikkoa jo mennyt. Sijaisuuden pitää olla vähintään 6 kuukautta, että saa rahaa tähän tukien odotus aikaan, minulla on 2 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
Huoh. Teille kouluttautumattomille korkeastikoulutetut työt on aina julkisen sektorin byrokratiaa. Ajattele, 1920- luvulla n. 90 % suomalaisista oli töissä maataloudessa ja maaseudulla kärsittiin aliravitsemuksesta.
Sitten tuli maataloustieteet tuoden mukanaan teknologian, tieteellisen kasvi- ja eläinjalostuksen, lainotteet maaperäanalyyseineen, eläin- ja ympäritöterveydenhuollon. Nyt pariprosenttia kansasta voi elättää koko väestön ja ruuasta ei ole enää pulaa - kun köyhyyskin näkyy ylipainona.
Mutta kakki tämä on jäänyt huomaamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös vihreät halunneet nostaa yliopistokoulutuksen 60% ikäluokasta?
Näistä suuri osa intersektionaalisia ideatykkejä.
Nämä puheet kannattaa asettaa kontekstiin. AMK ei ole mitään muuta kuin glorifioitu amitsu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
En tiedä mitä peruskoulussa opetetaan, mutta jo kansakoulussa kerrottiin, että maatalouden tuottavuus on kehityksen myötä kasvanut niin, ettei maataloudessa pienemmällä väkimäärällä saadaan suurempi tuottavuus.
Onko teknologian kehitys vieras käsite? Koneet hoitaa sen, mihin ennen tarvittiin valtavat ihmislaumat. Toki on maita, joissa pienviljely työllistää valtaosan ihmisistä. Niitä maita kutsutaan kehitysmaiksi. Niissä myös maatalouden tuottavuus ja ruokaturva on heikkoja.
Kiistämätön tilastollinen ilmiö on myös se, että maatalous on keskittynyt muihin isompiin maatalousmaihin (Alankomaat, Ukraina); ei niitä maatiloja Suomessa viime vuosina ole suljettu teknologian kehityksen vuoksi vaan maataloustoiminnan kannattavuuden laskun myötä. Sama nähty myös teollisuudessa; valtava osa länsimaiden tuotannosta siirtynyt Kiinaan, joka voi koska tahansa meitä kohtaan vihamielisenä maana päättää lopettavansa länsimaiden palvelemisen, ja sitten ollaankin lirissä (lääkkeet ja muut välttämättömyydet kun tulevat nekin sieltä).
Onko tämäkin positiivista kehitystä, kun kyseessä on kuitenkin meille korkean elintason maille yhteinen ilmiö?
Väität mitä väität. Teknologia on mahdollistanut suuremmat tilakoot myös Suomessa. Mutta toki sinä saat perustaa jonnekin rämeelle oman omavaraispientilan ja elää vanhan ajantyliin itsesi työllistäen. Veikkaan kuitenkin, ettet unelmoi suon kuokkimisesta, kunhan osoitat tietämättömyyttäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
Huoh. Teille kouluttautumattomille korkeastikoulutetut työt on aina julkisen sektorin byrokratiaa. Ajattele, 1920- luvulla n. 90 % suomalaisista oli töissä maataloudessa ja maaseudulla kärsittiin aliravitsemuksesta.
Sitten tuli maataloustieteet tuoden mukanaan teknologian, tieteellisen kasvi- ja eläinjalostuksen, lainotteet maaperäanalyyseineen, eläin- ja ympäritöterveydenhuollon. Nyt pariprosenttia kansasta voi elättää koko väestön ja ruuasta ei ole enää pulaa - kun köyhyyskin näkyy ylipainona.
Mutta kakki tämä on jäänyt huomaamatta?
Niin, köyhä syö makaroonia ja jauhelihaa, riisiä ja tonnikalaa.
Itse en syönyt esim. tomaattia koko talvena, niin kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vihreät halunneet nostaa yliopistokoulutuksen 60% ikäluokasta?
Näistä suuri osa intersektionaalisia ideatykkejä.Nämä puheet kannattaa asettaa kontekstiin. AMK ei ole mitään muuta kuin glorifioitu amitsu.
AMK- jankkaajakin on taas linjoilla. Mysteerinen koulutuksen asiantuntija, joka ei koskaan kerro omaa koulutustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vihreät halunneet nostaa yliopistokoulutuksen 60% ikäluokasta?
Näistä suuri osa intersektionaalisia ideatykkejä.Nämä puheet kannattaa asettaa kontekstiin. AMK ei ole mitään muuta kuin glorifioitu amitsu.
Olen suorittanut sekä AMK että amis tutkinnon ja amiksessa en tehnyt ollenkaan läksyjä ja aina sain hyvän arvosanan. AMK tutkinnon suorittaminen taas oli raskas prosessi, tein läksyjä klo 2.00 asti yöllä.
Selkeästi ei, kun koulutetusta työvoimasta on pulaa. Tilanne olisi helpompi, jos asukastiheytemme olisi nykyistä suurempi. Harvaanasutetulla maalla on erityistarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vihreät halunneet nostaa yliopistokoulutuksen 60% ikäluokasta?
Näistä suuri osa intersektionaalisia ideatykkejä.Nämä puheet kannattaa asettaa kontekstiin. AMK ei ole mitään muuta kuin glorifioitu amitsu.
Olen suorittanut sekä AMK että amis tutkinnon ja amiksessa en tehnyt ollenkaan läksyjä ja aina sain hyvän arvosanan. AMK tutkinnon suorittaminen taas oli raskas prosessi, tein läksyjä klo 2.00 asti yöllä.
Hui kamala. Itse en tehnyt yliopistossa mitään muuta valmistauduin 1-2 päivää tentteihin ja väsäsin työselkkareita. Edes luennoilla en viitsinyt käydä.
Riippuu mihin vertaa. Kekkosen Suomeen verrattuna on. Koulutusinflaatio on käynnissä jo.
Aivan samalla tavoin kuin loputon setelipainkoneen pyörittäminen ei auta, ei auta myöskään loputon koulutus. Sosiologisesti tarkasteltuna korkea koulutustaso on epätasapainotila yhteiskunnassa. kouluttamattomat sekä matalasti koulutetut jäävät pieneksi voimattomaksi vähemmistöksi.
Nuoret eivät saa opiskelupaikkoja, kun ne tarjotaan ulkomaalaisille. Nämä eivät opiskele suomea, eivätkä ole Suomeen jäämässä.
Jokainen työ vaatii omantasoisensa koulutuksen.
Suomessa kaikki koulutus on ilmaista harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta esim. lentäjä. Ammattitaito ja osaaminen työhön tulee kyseistä työtä tekemällä.
APn aloitus oli melkoisen sekava. Oliko APn pointti kyseenalaistaa koulutuksen merkitys vai se että koulutus on ilmaista vai mikä?
Suomen vauraus ja elintaso perustuu yksiselitteisesti
koulutukseen. Turha edes väittää muuta.