Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomi ylikoulutettu?
18.04.2023 |
Usein työttömyyteen ehdotetaan ratkaisuna ihmisten uudelleenkoulutusta, mutta jos useimpia töitä (terveydenhuoltoa, rakennussuunnittelua ym. lukuun ottamatta) katsoo, kouluttaa työnantaja itse tehtävään joka tapauksessa viikossa. Silti näihin virkoihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai kaksikin, koska se näin verokustanteisena on kaikille *periaatteessa* saatavilla.
Onko oikein, että käytämme yhteiskunnan tasolla kukin useita vuosia (ja näin lukemattomia miestunteja) kouluihin päästäksemme töihin, joihin ennen päästiin kansakoulutaustalla? Entä onko tähän käytetty verovarojen määrä järkevä? Sekä koulutettujen että kouluttumattomien kannat kiinnostavat!
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut paljon entisajoista.
Ennen vanhaa työnhakijoilta kysyttiin mitä osaat ja oletko valmis oppimaan uutta.
Nykyisin katsotaan vain ja ainoastaan miten olet kouluttautunut ja koulutus määrittää aikalailla myös palkan.
Se kuinka tuottava olet tai mitä osaat ei määritä enää palkkaa.
Kylläpä on putoa, että työnantajille ei enää kelpaa pelkän kansakoulun käynyt. Mistähän johtuisi? Johtuisiko nyt kuitenkin siitä, että koulutustaso korreloi tuottavuuden kanssa?
Kansainvälisestikin jostain kumman syystä korkean elintason ja korkean tuottavuuden maat ovat korkean koulutustason maita. Keksitkö millään, mistä tämä voisi johtua?
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiinkin vaaditaan liikaa koulutusta vaikka lapsia osaa hoitaa lähes kuka tahansa (soveltuvuuskoe riittää). Samoin vanhuksia(ei laitoksissa viruvia lähes kuolleita) jotka asuvat kotona.
Ei vanhuksia vain pestä ja heitetä puuroa kippoon, vaan tehdään hoidollisia toimenpiteitä. Sekoitat kotiavun ja kotihoidon. Kotihoidon saamiseen on kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut paljon entisajoista.
Ennen vanhaa työnhakijoilta kysyttiin mitä osaat ja oletko valmis oppimaan uutta.
Nykyisin katsotaan vain ja ainoastaan miten olet kouluttautunut ja koulutus määrittää aikalailla myös palkan.
Se kuinka tuottava olet tai mitä osaat ei määritä enää palkkaa.Kylläpä on putoa, että työnantajille ei enää kelpaa pelkän kansakoulun käynyt. Mistähän johtuisi? Johtuisiko nyt kuitenkin siitä, että koulutustaso korreloi tuottavuuden kanssa?
Kansainvälisestikin jostain kumman syystä korkean elintason ja korkean tuottavuuden maat ovat korkean koulutustason maita. Keksitkö millään, mistä tämä voisi johtua?
Oletat oudosti, että kaikki korkean elintason maissa nähty kehitys olisi hyvää. Paljon on myös negatiivisia sivuvaikutuksia, ja koulutuksen arvon inflaatio on yksi näistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
En tiedä mitä peruskoulussa opetetaan, mutta jo kansakoulussa kerrottiin, että maatalouden tuottavuus on kehityksen myötä kasvanut niin, ettei maataloudessa pienemmällä väkimäärällä saadaan suurempi tuottavuus.
Onko teknologian kehitys vieras käsite? Koneet hoitaa sen, mihin ennen tarvittiin valtavat ihmislaumat. Toki on maita, joissa pienviljely työllistää valtaosan ihmisistä. Niitä maita kutsutaan kehitysmaiksi. Niissä myös maatalouden tuottavuus ja ruokaturva on heikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on esimerkiksi tuhansittain työttömiä hoitajia. Tämä on aikamoinen paradoksi. Jos haluaa olla työtön kouluttauduttuaan työvoimapula-ammattiin, se pitäisi tehdä omilla rahoilla. Turhaan nämä vieneet kalliin opiskelupaikan joltain halukkaalta.
Ammatilliset koulutukset takaisin kaksivuotisiksi. Tämän voisi sitten täydentää vuoden yo-kirjoituksiin tähtäävällä kurssilla. Etuna nopea työvoiman saatavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.
Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.
Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.
Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.
Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.
Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.
Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.
Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.
Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.
Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.
Millä tavoin on parempi tilanne, että maatalouden työntekijöitä ei ole ja ruokaa on tuotava kalliisti (sekä rahan että luonnon näkökulmasta katsottuna) kaukaa ulkomailta samalla, kun iso osa väestöstä on työllistettynä juurikin julkisen sektorin (yhteiskunnalle verrattain hyödyttömissä) byrokraattisissa palvelutehtävissä? Ollaan riippuvaisempia ulkomaista ja huterista kansainvälisistä toimitusketjuista sekä joudumme nostamaan vuosi toisensa jälkeen verotusta, koska talous ei perustu oikean lisäarvon tuottamiselle vaan tulonsiirtojen pyörittelylle kunnallisten ja valtiollisten toimielinten läpi?
En tiedä mitä peruskoulussa opetetaan, mutta jo kansakoulussa kerrottiin, että maatalouden tuottavuus on kehityksen myötä kasvanut niin, ettei maataloudessa pienemmällä väkimäärällä saadaan suurempi tuottavuus.
Onko teknologian kehitys vieras käsite? Koneet hoitaa sen, mihin ennen tarvittiin valtavat ihmislaumat. Toki on maita, joissa pienviljely työllistää valtaosan ihmisistä. Niitä maita kutsutaan kehitysmaiksi. Niissä myös maatalouden tuottavuus ja ruokaturva on heikkoja.
Kiistämätön tilastollinen ilmiö on myös se, että maatalous on keskittynyt muihin isompiin maatalousmaihin (Alankomaat, Ukraina); ei niitä maatiloja Suomessa viime vuosina ole suljettu teknologian kehityksen vuoksi vaan maataloustoiminnan kannattavuuden laskun myötä. Sama nähty myös teollisuudessa; valtava osa länsimaiden tuotannosta siirtynyt Kiinaan, joka voi koska tahansa meitä kohtaan vihamielisenä maana päättää lopettavansa länsimaiden palvelemisen, ja sitten ollaankin lirissä (lääkkeet ja muut välttämättömyydet kun tulevat nekin sieltä).
Onko tämäkin positiivista kehitystä, kun kyseessä on kuitenkin meille korkean elintason maille yhteinen ilmiö?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.
Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä.
Vika on siinä, että nykyisin kuvitellaan, että helppoihinkin töihin pitää olla vähintään kolmen vuoden koulutus. Mutta kuka uskaltaa ehdottaa, että osan nuorista tulisi jättää opiskelut peruskouluun, koska niillä tiedoilla pärjäisi ihan hyvin siivoojana tai kaupan kassana? Ei kukaan. Minua kauhistutti jo 15 vuotta sitten edellisessä työpaikassa, että aspana (eli käytännössä pelkästään puheluiden vastaanottajina) toimi tradenomin tutkinnon suorittaneita. Typerää ihmisten älykkyyden ja resurssien tuhlausta. Sitä hommaa olisi voinut tehdä kuka tahansa lukion käynyt. Palkkakin oli heillä tosi surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmiset kouluttautuu väärille aloille koska suomessa on paljon aloja mihin on työntekijöitä pulaa ja sitten on paljon aloja mihin on ylitarjontaa.
Yleensä tuollaisia kommentteja laukovat ne (sinäkin?), jotka ovat itse saaneet valita, mitä opiskelevat. Muiden sitten pitäisi heidän mielestään mennä työvoimapula-aloille, vaikkeivat ne sopisi heille fyysisten tai henkisten ominaisuuksien puolesta.
Lapsiakin osaa hoitaa kuka tahansa. Ei tarvitse olla hoidolla mitään isompia tavoitteita. Eikä ne pelkät tavoitteet edes auta jos aikaa niiden huomioimiseen ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finland underutbildar i dagens läge. Finland kan väl importera den arbetskraften som här beskrivs som bristvara och själv producera den mest avkastande. Det finska samhället, såsom ni vill ha det, kan helt enkelt inte fungera som en sluten ekonomi där man slösar med resurser som skulle gå att utbilda till bättre avkastning.
Idag finns det färre elever, de utbildas mindre, de kommer att ha en massivt större börda att axla än de som lämnade dessa årskullar ogjorda, men väntar att de skall betala.
Vi vet var problemet började. Resultatet har på sistone varit över 10 Mrd € ny skuld varje år. Snart är det ännu färre på jobb och ännu flera som det skall betalas för. Det lyckas inte om Finland satsar på annat än de bäst avlönade arbetena och dessa inom privat regi.
Idag lämnar bildade Finland och obildade invandrar. Finland måste kunna attrahera sina bildade att stanna i Finland. Exitskatter och dylikt fanskap får bara bildade att flytta tidigare.
Työnantajat arvostavat ja vaativat meillä aivan liikaa koulutusta. Ei nimellinen koulutus ratkaise työtehtävien hoidossa käytännössä yhtään mitään, tärkeintä on hallita hyvin juuri se mitä työssään tarvitsee. Sitä oppia harvoin saa yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nämä korkeakouluja käyneet tohtorit ota niitä osa-aikaisia siivoustöitä tai hoitotöitä vastaan, joten kyllä se koulutus toimii nykyään enemmän esteenä kuin mahdollistajana, koska töitä on tarjolla lähinnä matalapalkka-aloilla.
Nyt ongelma on ratkaistu tuomalla tekijät muualta ja istuttamalla suomalaisia korkesasti koulutettuja kotona.
Työmarkkinoilla on sama ongelma kuin pariutumismarkkinoilla.
Vain ne top5% työpaikat kiinnostaa. Tavalliset työpaikat eivät vain herätä sitä jotain... kipinää
Vierailija kirjoitti:
Puhukaapa suomea.
Tycker du att folk skriver undermålig finska eller är det svenskan som är problemet. Bägge går att lösa med gissa vad? Utbildning.
Vierailija kirjoitti:
Ei nämä korkeakouluja käyneet tohtorit ota niitä osa-aikaisia siivoustöitä tai hoitotöitä vastaan, joten kyllä se koulutus toimii nykyään enemmän esteenä kuin mahdollistajana, koska töitä on tarjolla lähinnä matalapalkka-aloilla.
Nyt ongelma on ratkaistu tuomalla tekijät muualta ja istuttamalla suomalaisia korkesasti koulutettuja kotona.
No näin tämä käytännössä menee toistaiseksi. Ainakaan osa korkeakoulutetuista ei suostu ko. töihin, toisaalta heitä ei myöskään kovin herkästi oteta kyseisiin töihin. Kansantaloudellisestikaan ei ole ideaali tilanne että korkekoulutetut tekee huonompaa ts. huonommin palkattua työtä kuin mihin periaatteessa pystyvät.
Todennäköisesti työvoimapulan myötä tilanne muuttuu ja kaikki väkisinkoulutetaan työvoimapula-aloille. Osa näistähän ei ole edes erityisen huonosti palkattuja eli kansantaloudelliset tekosyyt lakkaa pätemästä. Sanoisin että tässä työn status ratkaisee enemmän kuin palkka. Monet asiantuntijat sinnittelevät huonoilla palkoilla, määräaikaisilla sopimuksilla, osa-aikaisina jne. tai tekevät vieläpä ilmaisia oman alan harjoitteluja toinen toisen perään.
Tätä keskustelua pidetään yllä lähinnä koska tietyt työvoimapula-alat vaativat korkeakouluttautumista (opettajat, sh:t ja lääkärit).
Maailma on muuttunut paljon entisajoista.
Ennen vanhaa työnhakijoilta kysyttiin mitä osaat ja oletko valmis oppimaan uutta.
Nykyisin katsotaan vain ja ainoastaan miten olet kouluttautunut ja koulutus määrittää aikalailla myös palkan.
Se kuinka tuottava olet tai mitä osaat ei määritä enää palkkaa.