Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun muut saa sanoa minulle kaikenlaista, mutta minä en saa sanoa takaisin?
18.04.2023 |
Eli ihmissuhteiden kummallinen dynamiikka. Onko teillä muilla tällaista?
Tämä ei ole joka päiväistä, eikä tätä ole kaikkien kanssa. Mutta on kuitenkin sen verran yleistä, että ei voi olla enää sattumaa. Tilanne voi olla mikä vain ja sanominen mitä vain "hauskasta" kommentista minun ymmärrykseni väheksymiseen.
Myönnän, että olen herkkä luonne. Näen silloin tällöin tilanteita joissa joku sanoo toiselle jotain sellaista, jota en itse sanoisi koskaan ääneen. Minun kohdalle sattuvien tilanteiden kohdalla jään aika yksin, enkä saa ymmärrystä että mikä siinä oli niin loukkaavaa tai kurjaa. Siksipä nyt kyselen täältä.
Tilanne voi olla vaikka sellainen, että henkilö (hyvin tuttu) x puhuu ääneen että haluaisi käydä Ikeassa. Koska minullakin on ollut sinne asiaa, sanon ääneen että hei mä voin lähteä sun kanssa. Henkilö x ohittaa minut täysin ja toistaa asian. Tajuan, että kommentti on tarkoitettu hänen puolisolleen eikä kenellekään muulle. Nolostun. Minut sivuutetaan ihan täysin ja aletaan puhua mitä Ikeasta voisi ostaa ja lopulta henkilöt x, tämän puoliso ja henkilö y sopivat lähtevänsä seuraavalla viikolla. Kukaan ei kysy, tulisinko mukaan.
Toinen tilanne, jossa tuttu puhuu puolisonsa opiskelujen lopputyön tekemisestä. Olen itse ammattikoulun käynyt, ja tutun puoliso tekee diplomityötään. Kesken juttelun tuttu toteaa ääneen, ettei tiedä miksi minulle kertoo näistä, että "ethän sä näistä mitään tiedä. 'Mikko' tietäisi, hehe". Mikolla tarkoitetaan minun aviomiestäni.
Tällaisia pieniä juttuja saan kuulla siis. Tai ohituksia. Tai sitä, että kaikkia muita kehutaan mutta minua ei. Olen pian 41 - vuotias enkä vieläkään saa kiinni, mikä minussa on vikana. Ongelma on sekin, että jos minä sanon vastaavaa muille, kokeilumielessä, minulle suututaan ja rankasti.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaisiko olla niin, että puutut keskusteluihin jotka eivät sinulle kuulu? On luonnollista, että sinut ohitetaan, jos kommenttejasi ei ole kaivattu.
Mieleeni tulee, että sinulla saattaa olla vaikeuksia muiden ihmisten sanattoman viestinnän ymmärtämissessä. Suurin osa viestinnästämme on sitä, vain pieni osa perustuu puheeseen.
Tässä on hyvä esimerkki vastauksesta, jota en itse kirjoittaisi. Ap
Mitä sitten haluat täällä kuulla? En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta mielestäni vastaus oli ihan validi eikä todellakaan mitenkään vihamieliseen sävyyn kirjoitettu. Miksi olet sitä mieltä, että se menee jotenkin yli?
Vuorovaikutustilanteissa jokaisella osallistujalla on vaikutuksensa. Jos sinulle toistuvasti tapahtuu niissä jotain ikävää useammankin ihmisen taholta, niin kyllähän haasteena voi olla sinun oma tapasi olla niissä tilanteissa.
Lainaamani kirjoittaja sanoi että on luonnollista että sellaisen ihmisen kommentit ohitetaan, kenen kommentteja ei ole kaivattu.
Omassa elämässäni, kuplassani, en sanoisi noin aloitukseen jossa ihmistä harmittaa se, miten on tullut kohdelluksi. Sanoisin asian toisella tapaa, tai jäisin vain seuraamaan keskustelua sivusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset vievät kaiken tilan, joka heille annetaan. Keskustelut ovat taistelukenttiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaisiko olla niin, että puutut keskusteluihin jotka eivät sinulle kuulu? On luonnollista, että sinut ohitetaan, jos kommenttejasi ei ole kaivattu.
Mieleeni tulee, että sinulla saattaa olla vaikeuksia muiden ihmisten sanattoman viestinnän ymmärtämissessä. Suurin osa viestinnästämme on sitä, vain pieni osa perustuu puheeseen.
Tässä on hyvä esimerkki vastauksesta, jota en itse kirjoittaisi. Ap
Mitä sitten haluat täällä kuulla? En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta mielestäni vastaus oli ihan validi eikä todellakaan mitenkään vihamieliseen sävyyn kirjoitettu. Miksi olet sitä mieltä, että se menee jotenkin yli?
Vuorovaikutustilanteissa jokaisella osallistujalla on vaikutuksensa. Jos sinulle toistuvasti tapahtuu niissä jotain ikävää useammankin ihmisen taholta, niin kyllähän haasteena voi olla sinun oma tapasi olla niissä tilanteissa.
Totta. Mitä se kertoo sinusta.
Entinen työkaveri sanoi mulle joskus kautta rantaan että olen liian sopeutuva. Jäin miettimään tätä. Myös ihmettelin että mua ei oikein kuunnella missään asiassa.
Mutta oivalsin että mun pitää opetella sanomaan asioita paremmin jotta tulen kuulluksi. Suostuin töissä myös kaikkeen enkä tajunnut ettei mun tarvitse venyä.
Opettelin kieltäytymään ekstrahommista (esim jos olin väsynyt). Esimies on vastuussa töiden jakamisesta - en minä.
Pitää opetella vetämään ne rajat.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on vahvempi tuo tapa arvottaa toisia hierarkian eri portaille. Osa näyttää olevan sokea sille omalle toiminnalleen, ja miten inhottavasti kohtelevat toisia. Jos olen alhaalla jonkun mielestä niin todellakin olet heille ilmaa. Olen nähnyt tuota toimintaa paljon. Se on inhottavaa ja noloa. Aikuista tervejärkistä ja fiksua ihmistä kohdellaan kuin tapettia, pikkulasta tai syvästi vammaista.
En tiedä miten noiden moukkien kanssa pitäisi toimia.
Jos susta ei ole mitään hyötyä niin tuollaiset ihmiset ohittaa sut. Heille elämä on peliä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee mieleen että oletkohan ap jotenkin sosiaalisesti kömpelö. Mainitsit myös tuon yhden viestin kommenttina jota et itse kirjoittaisi, mutta minä puolestani en koe sitä loukkaavana. Ehkä kyse ei 9le niinkään muiden suhtautumisesta vaan 9masta tavastasi hahmottaa ihmissuhteet ja kommunikaatio?
Ehkä olen sosiaalisesti kömpelö.
Tuli mieleen tilanne viime vuoden puolelta, jossa autoin ihmistä ratkaisemaan ongelman. Kiitoksen sijasta sain kommentin: miten sä voit osata näitä juttuja? Kommentoija vastasi itse itselleen että no tietysti siksi, että miehesi on opettanut.
Kyse oli ihan tavallisista tietokonejutuista.
Kommentti jäi mieleen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa ikävän kuuloista. Kai he vaistoavat että sinun ylitse voi vapaasti kävellä.
En osaa sanoa mitä sinun pitäisi tehdä, mutta itse vain katkaisisin välit.
Oiskohan sull jotain lievää autismia tms, jos jatkuvasti joudut vastaaviin tilanteisiin ja sanaton viestintä aiheuttaa ongelmia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämäkin kommentit ovat täynnä kaasuvalotusta, joissa muiden ihmisten tökeryydestä yritetään tehdä ap:n sisäinen ongelma.
Olen itse maksanut vuosia terapiaa muiden käytöksen takia ja vaikka itse muutuin, muut pysyvät yhtä tökeröinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaisiko olla niin, että puutut keskusteluihin jotka eivät sinulle kuulu? On luonnollista, että sinut ohitetaan, jos kommenttejasi ei ole kaivattu.
Mieleeni tulee, että sinulla saattaa olla vaikeuksia muiden ihmisten sanattoman viestinnän ymmärtämissessä. Suurin osa viestinnästämme on sitä, vain pieni osa perustuu puheeseen.
Tässä on hyvä esimerkki vastauksesta, jota en itse kirjoittaisi. Ap
Mitä sitten haluat täällä kuulla? En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta mielestäni vastaus oli ihan validi eikä todellakaan mitenkään vihamieliseen sävyyn kirjoitettu. Miksi olet sitä mieltä, että se menee jotenkin yli?
Vuorovaikutustilanteissa jokaisella osallistujalla on vaikutuksensa. Jos sinulle toistuvasti tapahtuu niissä jotain ikävää useammankin ihmisen taholta, niin kyllähän haasteena voi olla sinun oma tapasi olla niissä tilanteissa.
Totta. Mitä se kertoo sinusta.
Entinen työkaveri sanoi mulle joskus kautta rantaan että olen liian sopeutuva. Jäin miettimään tätä. Myös ihmettelin että mua ei oikein kuunnella missään asiassa.
Mutta oivalsin että mun pitää opetella sanomaan asioita paremmin jotta tulen kuulluksi. Suostuin töissä myös kaikkeen enkä tajunnut ettei mun tarvitse venyä.
Opettelin kieltäytymään ekstrahommista (esim jos olin väsynyt). Esimies on vastuussa töiden jakamisesta - en minä.
Pitää opetella vetämään ne rajat.
Mutta ap:hän kertoi aloituksessa, että mikäli hän itse "vetää rajoja" kuten sanot, niistä loukkaannutaan.
Tuo on ihan yleinen ilmiö, olen itsekin sitä nähnyt. Valitettavasti en osaa neuvoa, mikä siihen auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On, tää on hyvin tyypillistä. Toisten ihmisten sanomiset pitäisi ohittaa olankohautuksella, mutta jos sanot itse jotain niin se on maailmaa kaatavaa. Esimerkki tulee ihan omasta parisuhteesta: puoliso (nainen) vähättelee jatkuvasti minun kiinnostuksen kohteita, kuten urheilua ja liikuntaa, jne. Mulla ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun olen niin tottunut siihen. Mutta auta armias jos minä sanon jotain poikkipuolista hänen kiinnostuksen kohteistaan, niin maailmahan siinä kaatuu ja riita on heti valmis.
Meillä samaa. Mies monesti ruotii minun sanomisia, tekemisiä, vikoja yms. Ja hänestä hän on oikeutettu siihen. Mutta annas olla, jos itse sanon miehelle jostain hänen tekemisestään tms.tulee joko raivarit tai superloukkaantuminen.
Minulla sama tilanne. Minun pitää ottaa vastaan aivan järkyttävää palautetta, mutta jos käytän samanlaista kieltä takaisin, ihmiset ovat täysin pöyristyneitä. Olen yrittänyt miettiä mistä tämä johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Olen tullut siihen tulokseen, että vaikutan muiden silmään jotenkin liian kiltiltä ja tietyn tyyppiset ihmiset sitten kävelevät heti ylitse, koska miksipä ei. Olen yrittänyt opetella olemaan jämäkämpi mutta silti ystävällinen olematta liian tyly. Vaikeaa toki, kun täytyy yrittää olla sellainen mikä ei tule ihan luonnostaan. Olen luullut että koska olen luonnostaan avulias ja kiva muille, saisin samanlaista kohtelua takaisin, mutta eihän se ihan niin mene. Ne kenellä on hyvä itseluottamus pystyvät esittämään melkein asian kuin asian niin että muutkin lähtevät heidän juttuihin mukaan. Ilmeisesti olen itse niin hiirulainen että harva on kiinnostunut minun sanomisistani. Viimeksi viime viikolla kävi töissä tilanne, että työkaveri ehdotti muutosta tiettyyn toimintatapaan ja koko tiimi nyökytteli että onpa hyvä idea, aletaan tekemään näin. Ehdotin itse samaa asiaa jo viime vuonna, mutta ketään ei kiinnostanut, oli kuulemma liian hankalaa ym. Story of my life.
Näinpä se menee.
Vaikka oon spontaani ja puhelias ihminen, niin kun ilkeä piikikäs kommentti tulee joltakin yllättäen, en just sillä sekunnilla keksi napakkaa vastausta, vaan jään ikäänkuin kipsiin.
Sit myöhemmin "isken kotona päätä seinään" ja sanon rumia sanoja putkeen.
Ja ketuttaa pari päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaisiko olla niin, että puutut keskusteluihin jotka eivät sinulle kuulu? On luonnollista, että sinut ohitetaan, jos kommenttejasi ei ole kaivattu.
Mieleeni tulee, että sinulla saattaa olla vaikeuksia muiden ihmisten sanattoman viestinnän ymmärtämissessä. Suurin osa viestinnästämme on sitä, vain pieni osa perustuu puheeseen.
Tässä on hyvä esimerkki vastauksesta, jota en itse kirjoittaisi. Ap
Mitä sitten haluat täällä kuulla? En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta mielestäni vastaus oli ihan validi eikä todellakaan mitenkään vihamieliseen sävyyn kirjoitettu. Miksi olet sitä mieltä, että se menee jotenkin yli?
Vuorovaikutustilanteissa jokaisella osallistujalla on vaikutuksensa. Jos sinulle toistuvasti tapahtuu niissä jotain ikävää useammankin ihmisen taholta, niin kyllähän haasteena voi olla sinun oma tapasi olla niissä tilanteissa.
Totta. Mitä se kertoo sinusta.
Entinen työkaveri sanoi mulle joskus kautta rantaan että olen liian sopeutuva. Jäin miettimään tätä. Myös ihmettelin että mua ei oikein kuunnella missään asiassa.
Mutta oivalsin että mun pitää opetella sanomaan asioita paremmin jotta tulen kuulluksi. Suostuin töissä myös kaikkeen enkä tajunnut ettei mun tarvitse venyä.
Opettelin kieltäytymään ekstrahommista (esim jos olin väsynyt). Esimies on vastuussa töiden jakamisesta - en minä.
Pitää opetella vetämään ne rajat.
Mutta ap:hän kertoi aloituksessa, että mikäli hän itse "vetää rajoja" kuten sanot, niistä loukkaannutaan.
Tuo on ihan yleinen ilmiö, olen itsekin sitä nähnyt. Valitettavasti en osaa neuvoa, mikä siihen auttaisi.
Jokaisella on oikeus vetää ne rajansa, jos toiset siitä loukkaantuu niin sille ei oikein mitään voi. Siinä pitää sitten miettiä onko kyseinen ihmissuhde säilyttämisen arvoinen. Ei ole helppoa kun yksinkään ei ole hyvä jäädä.
Tolle joka sanoi että miehesi on opettanut olisi ihan hyvin voinut näpäyttää vastaan että se ei kuule tajua näistä yhtään mitään, tai vaihtoehtoisesti niin onkin entä sitten?
Tuo on tuttu tilanne, että aletaan puhumaan jossain käymisestä mutta seuraksi ei kelpuuteta kaikkia tilanteessa olevia. Sellainen loukkaa eikä se ole hyvää käytöstä. Myöskin vähättely on väärin, henkistä väkivaltaa.
Sinun pitää alkaa vahvistamaan itseäsi ja löytämään pikku hiljaa tapoja, joilla pitää puoliasi. Koska sinun ylitsesi kävellään nyt. Etsi ryhmiä/kursseja ja podcasteja/kirjoja, joiden avulla saat vahvistusta itsellesi ja koet myönteisiä kohtaamisia. Etsi samanhenkisiä ihmisiä esim. harrastuksista tai vapaaehtoistyöstä. Elämänilo ja arvostus löytyy tuon negatiivisen ihmispiirisi ulkopuolelta. Kun olet ne löytänyt, huomaat etteivät nämä kielteiset, jyräävät ihmiset anna sinulle mitään vaan vievät energiaasi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on tuttu tilanne, että aletaan puhumaan jossain käymisestä mutta seuraksi ei kelpuuteta kaikkia tilanteessa olevia. Sellainen loukkaa eikä se ole hyvää käytöstä. Myöskin vähättely on väärin, henkistä väkivaltaa.
Sinun pitää alkaa vahvistamaan itseäsi ja löytämään pikku hiljaa tapoja, joilla pitää puoliasi. Koska sinun ylitsesi kävellään nyt. Etsi ryhmiä/kursseja ja podcasteja/kirjoja, joiden avulla saat vahvistusta itsellesi ja koet myönteisiä kohtaamisia. Etsi samanhenkisiä ihmisiä esim. harrastuksista tai vapaaehtoistyöstä. Elämänilo ja arvostus löytyy tuon negatiivisen ihmispiirisi ulkopuolelta. Kun olet ne löytänyt, huomaat etteivät nämä kielteiset, jyräävät ihmiset anna sinulle mitään vaan vievät energiaasi.
Tuollaisten ryhmien piireissä vasta kiusataankin, vaikka ulospäin esitetään aurinkoista.
Mulle ainoa ratkaisu on ollut olla yksin. Mutta eipä tarvitse kuunnella mitään paskaa.
Tuollainen tilanne on myös vieraiden ihmisten kanssa helposti jos susta on paljon juoruja ja joku on ottanut sut silmätiluksi juuri negatiivisen kuvan luomisessa. Jos pääsee leviämään se ruokkii itse itseään aika hyvin. Saat outoa ja epäoikeudenmukaistakin kohtelua ja jatkat itse outoa käytöstä.
Parasta itse pysyä neutraalina, koska totaalinen rageeminen tai "itku" väärinkohtelusta on se, mitä usein haetaan.
Tiedätkö sen tilanteen, kun "joku nyt vaan on tollanen (hankala) persoona", ja sitä katsotaan aina läpi sormien? Ja sitten jos joku "ei-hankalana" pidetty ihminen tekee jotakin "lähes yhtä hankalaa", niin suututaan, että "älä tee noin, luulin sinua fiksummaksi!"
Se johtuu siitä, että ihmiset tykkäävät ennen kaikkea johdonmukaisesta. On helpompi "olla" johdonmukaisesti ikävän ihmisen kanssa tai johdonmukaisesti "kuuliaisen" ihmisen kanssa, kuin ihmisen, joka tekeekin jotain "epäjohdonmukaista".
Ihmiset lokeroivat toisiaan todella karkeasti. Tiedätkö myös sen tilanteen, kun joku esim. tekee elämäntaparemontin ja saa kroppansa kuntoon, ja joku ystävä suuttuu siitä? Se "ystävä" on (naurettavalla tavalla) hämillään siitä, että se "vaatimaton tyyppi" onkin nyt jotain muuta.
Itse henkilökohtaisesti en suosittelisi kasvattamaan mitään kovempaa _kuorta_, mutta muista omat rajasi uusissa ihmiskohtaamisissa. Rajat on helpompi näyttää, kun et vielä ole "boksissa". Jos sinulla on myrkyllisiä ihmissuhteita, voi olla helpompi lopulta etääntyä kuin taistella. Miksi sun pitäisi repiä itseäsi kääntääksesi jonkun sellaisen ihmisen pää, joka on jo vuosia väheksynyt sua. Jos haluat kertoa, miksi et enää halua olla tekemisissä, niin kerro vaan. Ihan suoraan.
Ehkä et kuule hänestä enää, tai ehkä hän nyt sitten "näkee sinut kunnioituksen arvoisena ihmisenä" ja haluaa olla yhteyksissä. Aika samantekevää...
Alue: Aihe vapaa
Minulle tulee mieleen että oletkohan ap jotenkin sosiaalisesti kömpelö. Mainitsit myös tuon yhden viestin kommenttina jota et itse kirjoittaisi, mutta minä puolestani en koe sitä loukkaavana. Ehkä kyse ei 9le niinkään muiden suhtautumisesta vaan 9masta tavastasi hahmottaa ihmissuhteet ja kommunikaatio?