Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oma aikuinen lapsi on suuttunut eikä halua olla tekemisissä
16.04.2023 |
ja mulla kamala ikävä lapsenlapsia. Mutta ei voi mitään. Anteeksi olen pyytänyt kahdella pitkällä viestillä, mutta ei auta. Hän on asettanut sellaiset ehdot minulle että en tiedä pystynkö niitä noudattamaan. Esimerkiksi tippaakaan alkoholia en saisi enää ikinä ottaa. Toinen asia on lääkeriippuvuuteni, tosin jätin kaikki lääkkeet pois jo 16 vuotta sitten. Mutta hän on sanonut että jos yhdenkään sellaisen kipulääkkeen enää ikinä laitan suuhuni hän ei enää halua ikinä kuullakaan minusta. Mitä jos tulee joku sairaus joka vaatisi kovemmat kipulääkkeet? Tai jos vaikka katkaisisin jonkun raajani? Kun on tuota ikääkin mulla jo ja kyllä tuntuu ja myös näkyy että ei tässä enää mitään nuoria olla.
Kommentit (88)
Sun lapsi on tiukkapipo. Tottakai sä otat lääkettä, jos lääkäri määrää kipuihin. Hienoa että et ole ollut kännissä lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis alussa tietysti join vähemmän, mutta määrä kasvoi kuten yleensä aina käy. Kymmenen yli en ole mennyt. Se hetken, muutaman tunnin helpotus on parempi kuin ei mitään. -ap
Vierailija kirjoitti:
Sun lapsi on tiukkapipo. Tottakai sä otat lääkettä, jos lääkäri määrää kipuihin. Hienoa että et ole ollut kännissä lasten kanssa.
Niin, en ole koskaan ollut. Koska se on ihan sanomattakin selvää että jos olisin kerrankin niin en saisi tavata lapsenlapsiani enää. Ja se on ihan oikein ja järkevä ja kaikinpuolin hyvä sääntö. Ne lapset on mulle niin rakkaita ja tärkeitä että en voisi kuvitellakaan pilaavani mitään. Jos olen ottanut niin olen ollut kotona. Kuppiloissa en ole käynyt kohta 20 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkkiä alapeukkuja kun kerron että alkoholin ottamiseni on hallussa, ja lääkkeistä olen ollut irti 16 vuotta. Eikä lapsenlapset ole koskaan nähneet minua silloin kun olen ottanut alkoholia tai mitään muutakaan. Ei koskaan.
Laitahan korkki kiinni ja lopeta jankkaaminen!
Korkki on ollut kiinni jo useamman päivän. Eli ihan selvinpäin olen. Ja mitä hemmetin jankkaamista se on jos haluaa keskustella ASIALLISESTI tästä asiasta. Kauhea hyökkäys heti eikä edes vaivauduta lukemaan viestejäni vaan täysillä heti jyrätään yli mahdollisimman ilkeillä sanoilla.
Mun täytyy sanoa että ei ole mikään ihme, että on koulukiusaamista ja työpaikkakiusaamista kun aikuiset ihmiset heti alkaa nimitellä ja uhitella kun yrittää puhua itselle vielä ns. arasta asiasta. Ei mitään inhimillisyyttä, Luoja paratkoon, miten te kasvatatte lapsenne kun olette noin häijyjä?
Kirjoitit saman asian ainakin kuuteen eri viestiin. Mitä se on mielestäsi, jos ei jankkaamista?
Vastasin tietysti viesteihin. Moni ei ollut lukenut koko mun aloitusta, tulivat vaan sättimään ja kiillottamaan omaa sädekehäänsä. Jos sun mielestä se, että mä vastaan viesteihin, on jankkaamista niin ok, sitten on.
Laita se korkki kokonaan kiinni . Ei ole suuri uhraus .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan lapsesi lapsuusaikana ihan riittävästi plätrännyt alkoholilla ja lääkkeillä. Ehkä tämä vaatimus siksi?
Ja kadun sitä elämäni jokaisena päivänä. Tekisin peruuttamattoman päätöksen, tai olisin tehnyt jo, mutta en voi lapsenlasten takia. Itseinhoni on sitä luokkaa että kukaan ei voi edes kuvitella, kuinka paljon sätin ja haukun ja moitin itseäni joka päivä. Ja ei, se ei ole itsesääliä, kun minähän en sääli itseäni tippaakaan vaan ruoskin itseäni henkisesti sen minkä kerkiän.
Ja joo, olen varmasti rasittava jankuttaja jos haluan keskustella jostain asiasta ja olen ihan hirveä pska jos vielä kehtaan toivoa että mua ei nimiteltäisi. Ja päivittäin niinsanotusti katson peiliin ja totean että sieltä näkyy täysin epäonnistunut ja kaikin puolin huono ihminen. Ja sitten alkaa taas se itsensä ruoskinta henkisesti, että olet pilannut kaiken ja kaikkien elämän jne.
Mitähän hyödyt tästä itsesi moittimisesta ja sättimisestä? Jatka elämääsi ja hyväksy, ettet voi tehdä menneille asioille enää mitään. Tehty mikä tehty. Lapsellasi on varmasti pätevät syyt tähän ratkaisuun, kunnioita häntä.
Ap alkoholi muuttaa aivojasi. Käyttäydyt kuin alkoholisti myös selvin päin. Siksi on tärkeää, että et juo lainkaan. Opi löytämään itseäsi vahingoittamattomia juttuja, joilla saat hyvää oloa. Meditointi, sauna, luonto, jne. Siirry tyrni- ja muihin alkuperäisasussaan oleviin marjamehuihin, saat niistä terveyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllähän kaikki alkoholistit sanoo, että voi olla juomatta pitkiäkin aikoja.
Oma mieheni juo paljon ja kun joskus olen asiaa ottanut puheeksi, hermostuu ja sanoo että pystyisi olemaan juomattakin. Ja kyllä, mies pitää pari tipatonta kuukautta vuodessa. Mutta muut ajat juo mun mielestä liikaa. Harmittaa.
Kyllä siinä on syynsä, miksi lapsesi on tiukkana. Sulla on selvästi iso ongelma alkon kanssa, vaikka muuta väitätkin.
Olen alkoholistin lapsi ja vasta 30 vuotiaana katkaisin täysin välit . Niin kauan jaksoin. Lapsuus alkoholin varjossa jättää uskomattomat arvet .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kadun sitä elämäni jokaisena päivänä. Tekisin peruuttamattoman päätöksen, tai olisin tehnyt jo, mutta en voi lapsenlasten takia. Itseinhoni on sitä luokkaa että kukaan ei voi edes kuvitella, kuinka paljon sätin ja haukun ja moitin itseäni joka päivä. Ja ei, se ei ole itsesääliä, kun minähän en sääli itseäni tippaakaan vaan ruoskin itseäni henkisesti sen minkä kerkiän.
Ja joo, olen varmasti rasittava jankuttaja jos haluan keskustella jostain asiasta ja olen ihan hirveä pska jos vielä kehtaan toivoa että mua ei nimiteltäisi. Ja päivittäin niinsanotusti katson peiliin ja totean että sieltä näkyy täysin epäonnistunut ja kaikin puolin huono ihminen. Ja sitten alkaa taas se itsensä ruoskinta henkisesti, että olet pilannut kaiken ja kaikkien elämän jne.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jotenkin et näe, että kun lakkaat juomasta, niin ongelma poistuu. Et siis edelleenkään halua luopua viinasta, vaan halat edelleen toistaa virhettäsi. Miksi? Jos katusit, niin olisit jo lopettanut juomisen. Jos ja kun olet, niin ei ole enää piehtaroitavaa.
Mitä sinä haet tällä aloituksellasi????
Lapsesi on ollut ystävällinen kun on kuitenkin yrittänyt neuvotella kanssasi.
Hänellä on täysi oikeus vain blokata sinut ihan ilman mitään selityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellasi on varmasti pahat traumat. Hän toimii traumoista käsin. On hyvin haavoittavaa aikuisellekin lapselle, kun vanhempi juo. Oma äitini käytti myös kipulääkkeitä väärin ja se on tehnyt minusta aivan neuroottisen ja lääkekammoisen. Ei ole normaalia, että käyttää lääkkeitä väärin.
Alkoholi, vaikka vain siideri, ei sekään ole hyväksi. Se aiheuttaa epävarmuutta lapsellesi, kun ei voi luottaa, milloin olet ottanut alkoholia.
Voisiko olla kyse siitä, että sinun lapsesi ei luota sinuun ja sinun sanomisiisi vanhojen tapahtumien vuoksi. Ehkä luottamus palaisi jos raitistuisit kokonaan, jättäisit sen siiderinkin. Voisit hakea ammattiapua sen asian suhteen. Ja sen jälkeen voisitte yrittää puhua lapsesi kanssa ja luoda paremman suhteen. Mieti onko se siideri tärkeämpi kuin ne lapsenlapset ja jos toteat, että ei, kokeile täysraittiutta. Alkoholi ei oikein toimi masennuslääkkeenä ja pahentaa lopulta vaan asioita. Toivon, että saat asian kuntoon ja lapsenlapset saa vierailla taas luonasi. Sinäkin olet ihan yhtä arvokas ihminen kuin kaikki muutkin tällä pallolla. Älä luovuta, aina on mahdollisuus muutokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko alkoholisti vai ollut lasten kanssa päihteiden vaikutuksen alaisena, vai mistä moinen vaatimus?
En ole koskaan ollut lasten kanssa humalassa, en koskaan. Ja kuten myös sanoin niin niitä lääkkeitä en ole käyttänyt 16 vuoteen. Olenko siis edelleen narkkari? Ja rappio alkoholisti, vaikka en koskaan pode edes krapulaa, en juo niin paljon että tulisi krapula. Enkä jatka juomista seuraavaan päivään. Omasta mielestä juomistapani ovat ihan ok. Hänen mielestään olen alkoholisti.
Sori, mutta tuota ei usko erkkikään. Täysin alholisoitunut isäni myös väittää, että ei ole koskaan ollut lasten edessä kännissä. Sellaista se on, kun aivot alkaa sulaa jatkuvasta päihteiden käytöstä. Alkaa elää eri todellisuudessa, kuin raittiit. Eiköhän noille vaateille ole syynsä. Asenteesi jo kertoo, että oot addikti ja sulla ei tosiaankaan ole homma enää hallinnassa. Harmi jos päihteet on tärkeämpiä, kuin omat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä haet tällä aloituksellasi???? KESKUSTELUA ja kenties henkistä tukea (hah, niinku sitä täältä saisi)
Lapsesi on ollut ystävällinen kun on kuitenkin yrittänyt neuvotella kanssasi.
Hänellä on täysi oikeus vain blokata sinut ihan ilman mitään selityksiä.
Minusta se ei ole mitään neuvottelemista jos toinen vaan sanelee sääntöjä ja ehtoja. Ja kytätään mun tekemisiä silloin kun olen kotona yksin (facebook - jos julkaisen jonkun musavideon se tarkoittaa heti että olen kännissä) tai ukon kanssa, joka raportoi mun tekemiset ja tekemättä jättämiset.
Nyt kun oikein mietin niin on tämä ihan kummallinen tilanne. Kukaan muu ei ole tehnyt mitään väärää kuin minä. Esimerkiksi nuo mun tekermisten seuraajat toimivat kuulemma ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä haet tällä aloituksellasi???? KESKUSTELUA ja kenties henkistä tukea (hah, niinku sitä täältä saisi)
Lapsesi on ollut ystävällinen kun on kuitenkin yrittänyt neuvotella kanssasi.
Hänellä on täysi oikeus vain blokata sinut ihan ilman mitään selityksiä.
Minusta se ei ole mitään neuvottelemista jos toinen vaan sanelee sääntöjä ja ehtoja. Ja kytätään mun tekemisiä silloin kun olen kotona yksin (facebook - jos julkaisen jonkun musavideon se tarkoittaa heti että olen kännissä) tai ukon kanssa, joka raportoi mun tekemiset ja tekemättä jättämiset.
Nyt kun oikein mietin niin on tämä ihan kummallinen tilanne. Kukaan muu ei ole tehnyt mitään väärää kuin minä. Esimerkiksi nuo mun tekermisten seuraajat toimivat kuulemma ihan oikein.
Olisit kiitollinen, että hän edes keskustelee kanssasi. Tuo on minimi, eikä siitä voi millään tavoin joustaa.
Et ole luotettava. Siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko alkoholisti vai ollut lasten kanssa päihteiden vaikutuksen alaisena, vai mistä moinen vaatimus?
En ole koskaan ollut lasten kanssa humalassa, en koskaan. Ja kuten myös sanoin niin niitä lääkkeitä en ole käyttänyt 16 vuoteen. Olenko siis edelleen narkkari? Ja rappio alkoholisti, vaikka en koskaan pode edes krapulaa, en juo niin paljon että tulisi krapula. Enkä jatka juomista seuraavaan päivään. Omasta mielestä juomistapani ovat ihan ok. Hänen mielestään olen alkoholisti.
Sori, mutta tuota ei usko erkkikään. Täysin alholisoitunut isäni myös väittää, että ei ole koskaan ollut lasten edessä kännissä. Sellaista se on, kun aivot alkaa sulaa jatkuvasta päihteiden käytöstä. Alkaa elää eri todellisuudessa, kuin raittiit. Eiköhän noille vaateille ole syynsä. Asenteesi jo kertoo, että oot addikti ja sulla ei tosiaankaan ole homma enää hallinnassa. Harmi jos päihteet on tärkeämpiä, kuin omat lapset.
No se nyt ei totuutta muuksi muuta vaikka sinä et usko.
Vierailija kirjoitti:
Ja tottakai alapeukkuja kun sanon että olen 16 vuotta ollut käyttämättä niitä lääkkeitä, joista olin aikoinaan riippuvainen. Tällekin viestille tulee kohta kasapäin alapeukkuja. Kyllä ihmiset on kummallisia, ei voi muuta sanoa.
Lapsellasi on varmaan ollut traumaattinen lapsuus siiloon 16+ vuotta sitten ja hän ei aio enää ikinä nähdä sinua siinä tilassa missä nuo traumat hänelle aiheutit?
Sinun kannattaisi ehkä puhua hänen kanssaan HÄNEN lapsuutensa tapahtumista ja miten elämäntapasi tuolloin häneen vaikuttivat.
Ymmärrän, että on vaikea käsittää miksei ne voi olla vain "menneitä" kun olet mielestäsi muuttunut, mutta voiko hän tahollaan luottaa siihen?
Hän in varmaan pienenä peloissaan ja yksin vannonut, että niitä tunteita hänen omat lapsensa eivät joudu koskaan kokemaan.
Puhukaa!
Ei se aikuinen lapsi ole suuttunut, vaan aikuinen.
Hän käyttäytyy kuin aikuinen, sinä taas et.
Alue: Aihe vapaa
Ok, vastaan rehellisesti. Olin siis juomatta yli kymmenen vuotta, kunnes tapahtui eräs asia (ei liity aikuiseen lapseeni millään tavalla!) ja sen jälkeen masennuin pahemmin kuin koskaan aiemmin, olen siis sairastanut masennusta jostain teini-ikäisestä lähtien. Se asia repi mun hermot ja ihan kaiken riekaleiksi, ei sitä ahdistusta voi sanoin kuvailla. Olin siinä vielä juomatta jonkun aikaa kunnes aloin pikkuhiljaa lääkitä pahaa oloani alkoholilla. Ja se mitä olen juonut koko ajan on siideri. Ei viinejä, kirkkaita tms, vaan aina siideri. Ja perus juomiskerrassa sitä on mennyt 6-10 puolen litran tölkkiä. Joskus kaksi, joskus vain yksi. Ja väliä joitakin päiviä (voi olla viikkokin) kunnes taas alkoi tuntua että en tee muuta kuin itken, niin hain sitten kaupasta sitä siideriä jolla se tuska helpotti hetkeksi.