Miksi minun täytyy " kalastella " mieheltä elämäämme koskevia isompia päätöksiä?

Vierailija kirjoitti:

AV-raati ei näiden tietojen perusteella voi oikeasti päätellä sitä rakastaako miehesi sinua vai ei. Tarkastelisin sitä asiaa vähän kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta kuin siitä että haluaako mies mennä naimisiin.

Tuo ei ole millään tavalla harvinainen kuvio. En keksi lähipiiristä ketään pariskuntaa jossa se nainen ei ole tavallaan se suhteen dynaamisempi voima. Lapset hankitaan pääasiassa naisen ilmoituksesta ja moni on jopa vähän näreissään että saattaa olla talolaina, lapsia ja hyvä pitkä parisuhde mutta mies ei vaan ole kosinut. Meilläkin on tuollainen tilanne ja joskus asiasta avautuessani olen saanut vastaukseksi samanlaisia mutinoita ja joojoo tottaki -lätinöitä.

Mielestäni tuossa on vaan fundamentaalinen ero siinä mitä naiset ja miehet keskimäärin pitää tärkeänä. En ole koskaan kuullut kenenkään oman miespuolisen kaverin haaveilevan häistä ja kosinnasta kun taas monelle naiselle ne on isoja ja tärkeitä asioita. Ehkä naiset sisäsyntyisesti usein haluavat elämään tuollaisia pysyviä, turvaa symboloivia asioita kuten avioliitto ja talo ja miehet ajattelevat vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja ovat tyytyväisiä jos elämä on hyvää tässä ja nyt.

Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia :D

Ymmärrän kyllä tätä kirjoittajaa muuten, mutta yhtä asiaa en:

Jos nämä tomerasti ja dynaamisesti kaiken vetovastuun ottaneet naiset ovat saaneet lasten ja talojen ja lemmikkien ja autojen ja kaiken muun hankinnat vedettyä läpi välinpitämättömien kumppaneidensa kanssa, miksi ihmeessä noin tarmokas ja itsenäinen ihminen jää odottamaan MIEHEN kosintaa?

Miehesi luonne on ollut siis selvillä sinulla alusta asti. Ei hän siitä miksikään muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita jotka eivät ole miestä kiinnostavia:

- kihlaus

- avioliitto

- lapset

- isompi ihana koti / pesän pöyhiminen ja laitto

Miksi hän pontevasti ajaisi asioita, jotka eivät ole hänelle tärkeitä ja ovat enemmänkin munasarjavetoisia?

Miehiä ei noi asiat kiinnosta tippaakaan.

Varsinkin jonkun kämpän löytäminen ja sisustaminen saa suorastaan oksennusreaktion kun mies edes kuulee asiasta. Suurinta osaa miehiä ei vaan kiinnosta joku sisustaminen!

Höpö höpö. Suurin osa pareista varmasti päättää tuollaiset asiat yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita jotka eivät ole miestä kiinnostavia:

- kihlaus

- avioliitto

- lapset

- isompi ihana koti / pesän pöyhiminen ja laitto

Miksi hän pontevasti ajaisi asioita, jotka eivät ole hänelle tärkeitä ja ovat enemmänkin munasarjavetoisia?

Miehiä ei noi asiat kiinnosta tippaakaan.

Varsinkin jonkun kämpän löytäminen ja sisustaminen saa suorastaan oksennusreaktion kun mies edes kuulee asiasta. Suurinta osaa miehiä ei vaan kiinnosta joku sisustaminen!

Niitä rasvaisissa haalareissa löhöäviä duunareita ei kiinnosta, missä ja miten asuvat. Kunhan on kaljaa ja makkaraa. En oikein näe niitä miehinä.

Tyylikkään miehekkään kodin väsäys hyvällä paikalla kiinnostaa kyllä.

Feminiinin ihanan pesän tuhertaminen perheunelmaa silmällä pitäen kiinnostaa kuin hatullinen paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV-raati ei näiden tietojen perusteella voi oikeasti päätellä sitä rakastaako miehesi sinua vai ei. Tarkastelisin sitä asiaa vähän kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta kuin siitä että haluaako mies mennä naimisiin.

Tuo ei ole millään tavalla harvinainen kuvio. En keksi lähipiiristä ketään pariskuntaa jossa se nainen ei ole tavallaan se suhteen dynaamisempi voima. Lapset hankitaan pääasiassa naisen ilmoituksesta ja moni on jopa vähän näreissään että saattaa olla talolaina, lapsia ja hyvä pitkä parisuhde mutta mies ei vaan ole kosinut. Meilläkin on tuollainen tilanne ja joskus asiasta avautuessani olen saanut vastaukseksi samanlaisia mutinoita ja joojoo tottaki -lätinöitä.

Mielestäni tuossa on vaan fundamentaalinen ero siinä mitä naiset ja miehet keskimäärin pitää tärkeänä. En ole koskaan kuullut kenenkään oman miespuolisen kaverin haaveilevan häistä ja kosinnasta kun taas monelle naiselle ne on isoja ja tärkeitä asioita. Ehkä naiset sisäsyntyisesti usein haluavat elämään tuollaisia pysyviä, turvaa symboloivia asioita kuten avioliitto ja talo ja miehet ajattelevat vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja ovat tyytyväisiä jos elämä on hyvää tässä ja nyt.

Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia :D

Naimisiin voi mennä ilman isoja häitä, ei tartte edes yhtään vierasta. Jos miehelle naimisiinmeno esim maistraatissa on ihan yhdentekevää, niin miksei sitä voi tehdä ihan vaan siksi kun rakas kumppani sitä haluaa, sen lisäksi että se on kaikenlaisten käytännön asioiden kannalta rationaalista? Miksi mies ehdottomasti EI halua naimisiin, siitähän se on kiinni.

Avioliitto on taloudellinen sopimus. Ko. sopimus voi olla kannattamaton toiselle osapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV-raati ei näiden tietojen perusteella voi oikeasti päätellä sitä rakastaako miehesi sinua vai ei. Tarkastelisin sitä asiaa vähän kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta kuin siitä että haluaako mies mennä naimisiin.

Tuo ei ole millään tavalla harvinainen kuvio. En keksi lähipiiristä ketään pariskuntaa jossa se nainen ei ole tavallaan se suhteen dynaamisempi voima. Lapset hankitaan pääasiassa naisen ilmoituksesta ja moni on jopa vähän näreissään että saattaa olla talolaina, lapsia ja hyvä pitkä parisuhde mutta mies ei vaan ole kosinut. Meilläkin on tuollainen tilanne ja joskus asiasta avautuessani olen saanut vastaukseksi samanlaisia mutinoita ja joojoo tottaki -lätinöitä.

Mielestäni tuossa on vaan fundamentaalinen ero siinä mitä naiset ja miehet keskimäärin pitää tärkeänä. En ole koskaan kuullut kenenkään oman miespuolisen kaverin haaveilevan häistä ja kosinnasta kun taas monelle naiselle ne on isoja ja tärkeitä asioita. Ehkä naiset sisäsyntyisesti usein haluavat elämään tuollaisia pysyviä, turvaa symboloivia asioita kuten avioliitto ja talo ja miehet ajattelevat vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja ovat tyytyväisiä jos elämä on hyvää tässä ja nyt.

Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia :D

Naimisiin voi mennä ilman isoja häitä, ei tartte edes yhtään vierasta. Jos miehelle naimisiinmeno esim maistraatissa on ihan yhdentekevää, niin miksei sitä voi tehdä ihan vaan siksi kun rakas kumppani sitä haluaa, sen lisäksi että se on kaikenlaisten käytännön asioiden kannalta rationaalista? Miksi mies ehdottomasti EI halua naimisiin, siitähän se on kiinni.

Avioliitto on taloudellinen sopimus. Ko. sopimus voi olla kannattamaton toiselle osapuolelle.

Miten niin?

Naimisissa 6 vuotta kirjoitti:

On huono tilanne sinulla. En olisi miehen kanssa jos ei osaa tehdä päätöksiä.  Minäkin kysyin aikoinaan mieheltäni että tehdääkö lapsia ja mies vastasi kyllä  aletaan panemaan heti. Niin vastasi ja saimme lapsen jote se asia kunnossa. Häätkin järjestyi eikä maksanut kuin 12000 euroa. Minä maksoin häät kokonaan, mies auttoi kyllä kaikessa että ei siinä ollut ongelmia. Mieheni osaa tehdä nopeita päätöksiä meidän elämässä.

Päättikö mies tuonkin nopeasti, ettei osallistu häiden kustannuksiin? Törkeää touhua.

Miehesi ei halua tehdä isoja ratkaisuja, koska pelkää eroa.

Ero on tullut niin monelle tutulle, etten ihmettele. Kukaan heistä ei ajatellut joutuvansa eroamaan, mutta niin vain on käynyt.

Lapset, velkainen talo yms., ovat vaikeita asioita erotessa.

Siinä se syy on.

Jos on vuosikausia asuttu yhteisessä talossa ja on yhteisiä lapsia niin eikös Suomessa tällöin päde myös mahd avoeron sattuessa melko samanlaiset velvoitteet kuin avioerossakin. Mikäli siis tämä on niillä joillain miehillä esteenä ja ainahan voi tehdä avioehdon. Tietty tämä kaikki pitäis saada verbalisoitua puoliskolle ilman että se kuulostaa eroon varautumiselta eikä ihanaan rakkausavioliittoon ryhtymiseltä.

Luulen, että aika monet miehet antavat naisen päättää hankitaanko lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita jotka eivät ole miestä kiinnostavia:

- kihlaus

- avioliitto

- lapset

- isompi ihana koti / pesän pöyhiminen ja laitto

Miksi hän pontevasti ajaisi asioita, jotka eivät ole hänelle tärkeitä ja ovat enemmänkin munasarjavetoisia?

Miehiä ei noi asiat kiinnosta tippaakaan.

Varsinkin jonkun kämpän löytäminen ja sisustaminen saa suorastaan oksennusreaktion kun mies edes kuulee asiasta. Suurinta osaa miehiä ei vaan kiinnosta joku sisustaminen!

Silti palstalla yksi miesten vakiovalitusaihe on se, miten miehet saa edes sisustaa kotia vaan nainen päättää. No pakkohan se on, jos mies sano juuta eikä jaata.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi ei halua tehdä isoja ratkaisuja, koska pelkää eroa.

Ero on tullut niin monelle tutulle, etten ihmettele. Kukaan heistä ei ajatellut joutuvansa eroamaan, mutta niin vain on käynyt.

Lapset, velkainen talo yms., ovat vaikeita asioita erotessa.

Siinä se syy on.

Jos nainen haluaa lapsen, mutta mies ei, niin ero siinä tulee jossain vaiheessa.

Hyi! Mä olen miehelle sanonut, että mitään isompaa ei tapahdu ennen kuin hän kosii ja olemme naimisissa. Olen jo ennen seurustelua sanonut, että seurustelen kyllä, mutta jos ei kosintaa ala kuulumaan säädyllisen ajan kuluessa niin lähden, koska mulla ei ole aikaa loputtomiin saada perhettä. Ja mun iässä se säädyllinen aika on pari vuotta. Sitä ennen en muuta virallisesti yhteen, en hanki lapsia ja elän kuin aikaisemminkin omassa taloudessani. Aikaisempaan elämääni ei ole kuulunut miesten kanssa vehtaaminen tai mikään muukaan ja osan mielestä kun teen ruokaa ja siivoan miehen kotona tarjoan jo "vaimon palveluksia", mutta itse lähinnä näen tämän sellaisena, että olen kuin kotonani. En mä kotonakaan jätä tavaroita pitkin tai ole siistimättä paikkoja ja kotona teen myös ruokaa niin miksi en tekisi miehellä ollessa ruokaa meille molemmille?

Mies on kyllä ollut tässä vakavissaan ja on puhunut naimisiin menosta ja perhe-elämästä ja tietää, että olen tosissani kaiken suhteen. Siksi olen antanut hänelle oman puoleni ja jos hän ei syystä tai toisesta halua täyttää omaa puoltaan niin se jää täyttämättä. Kyllä parissa vuodessa aika hyvin näkee sen, että millainen toinen on arjessa. Tosin osan mielestä mun arki on niin kaaottista ja ei todellakaan tasaista aina, että eivät halua edes sekaantua siihen. Se on jo yksi hyvä mittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV-raati ei näiden tietojen perusteella voi oikeasti päätellä sitä rakastaako miehesi sinua vai ei. Tarkastelisin sitä asiaa vähän kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta kuin siitä että haluaako mies mennä naimisiin.

Tuo ei ole millään tavalla harvinainen kuvio. En keksi lähipiiristä ketään pariskuntaa jossa se nainen ei ole tavallaan se suhteen dynaamisempi voima. Lapset hankitaan pääasiassa naisen ilmoituksesta ja moni on jopa vähän näreissään että saattaa olla talolaina, lapsia ja hyvä pitkä parisuhde mutta mies ei vaan ole kosinut. Meilläkin on tuollainen tilanne ja joskus asiasta avautuessani olen saanut vastaukseksi samanlaisia mutinoita ja joojoo tottaki -lätinöitä.

Mielestäni tuossa on vaan fundamentaalinen ero siinä mitä naiset ja miehet keskimäärin pitää tärkeänä. En ole koskaan kuullut kenenkään oman miespuolisen kaverin haaveilevan häistä ja kosinnasta kun taas monelle naiselle ne on isoja ja tärkeitä asioita. Ehkä naiset sisäsyntyisesti usein haluavat elämään tuollaisia pysyviä, turvaa symboloivia asioita kuten avioliitto ja talo ja miehet ajattelevat vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja ovat tyytyväisiä jos elämä on hyvää tässä ja nyt.

Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia :D

Naimisiin voi mennä ilman isoja häitä, ei tartte edes yhtään vierasta. Jos miehelle naimisiinmeno esim maistraatissa on ihan yhdentekevää, niin miksei sitä voi tehdä ihan vaan siksi kun rakas kumppani sitä haluaa, sen lisäksi että se on kaikenlaisten käytännön asioiden kannalta rationaalista? Miksi mies ehdottomasti EI halua naimisiin, siitähän se on kiinni.

Avioliitto on taloudellinen sopimus. Ko. sopimus voi olla kannattamaton toiselle osapuolelle.

Etkö ole kuullut avioehdosta?

Vierailija kirjoitti:

Jos on vuosikausia asuttu yhteisessä talossa ja on yhteisiä lapsia niin eikös Suomessa tällöin päde myös mahd avoeron sattuessa melko samanlaiset velvoitteet kuin avioerossakin. Mikäli siis tämä on niillä joillain miehillä esteenä ja ainahan voi tehdä avioehdon. Tietty tämä kaikki pitäis saada verbalisoitua puoliskolle ilman että se kuulostaa eroon varautumiselta eikä ihanaan rakkausavioliittoon ryhtymiseltä.

Ei ole lähellekään samat velvoitteet avoerossa.

Ja jos tekee avioehdon joka kumoaa avioliiton suurimmat vaikutukset, miksi ihmeessä mennä naimisiin ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV-raati ei näiden tietojen perusteella voi oikeasti päätellä sitä rakastaako miehesi sinua vai ei. Tarkastelisin sitä asiaa vähän kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta kuin siitä että haluaako mies mennä naimisiin.

Tuo ei ole millään tavalla harvinainen kuvio. En keksi lähipiiristä ketään pariskuntaa jossa se nainen ei ole tavallaan se suhteen dynaamisempi voima. Lapset hankitaan pääasiassa naisen ilmoituksesta ja moni on jopa vähän näreissään että saattaa olla talolaina, lapsia ja hyvä pitkä parisuhde mutta mies ei vaan ole kosinut. Meilläkin on tuollainen tilanne ja joskus asiasta avautuessani olen saanut vastaukseksi samanlaisia mutinoita ja joojoo tottaki -lätinöitä.

Mielestäni tuossa on vaan fundamentaalinen ero siinä mitä naiset ja miehet keskimäärin pitää tärkeänä. En ole koskaan kuullut kenenkään oman miespuolisen kaverin haaveilevan häistä ja kosinnasta kun taas monelle naiselle ne on isoja ja tärkeitä asioita. Ehkä naiset sisäsyntyisesti usein haluavat elämään tuollaisia pysyviä, turvaa symboloivia asioita kuten avioliitto ja talo ja miehet ajattelevat vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja ovat tyytyväisiä jos elämä on hyvää tässä ja nyt.

Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia :D

Naimisiin voi mennä ilman isoja häitä, ei tartte edes yhtään vierasta. Jos miehelle naimisiinmeno esim maistraatissa on ihan yhdentekevää, niin miksei sitä voi tehdä ihan vaan siksi kun rakas kumppani sitä haluaa, sen lisäksi että se on kaikenlaisten käytännön asioiden kannalta rationaalista? Miksi mies ehdottomasti EI halua naimisiin, siitähän se on kiinni.

Avioliitto on taloudellinen sopimus. Ko. sopimus voi olla kannattamaton toiselle osapuolelle.

Etkö ole kuullut avioehdosta?

Joo, mutta sen sijaan että teen yhden sopimuksen (avioliitto) ja toisen sopimuksen millä kumoan asioita siitä (avioehto), teen mielummin suoraan sopimuksia joita haluan (keskinäinen testamentti ja henkivakuutus).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vuosikausia asuttu yhteisessä talossa ja on yhteisiä lapsia niin eikös Suomessa tällöin päde myös mahd avoeron sattuessa melko samanlaiset velvoitteet kuin avioerossakin. Mikäli siis tämä on niillä joillain miehillä esteenä ja ainahan voi tehdä avioehdon. Tietty tämä kaikki pitäis saada verbalisoitua puoliskolle ilman että se kuulostaa eroon varautumiselta eikä ihanaan rakkausavioliittoon ryhtymiseltä.

Ei ole lähellekään samat velvoitteet avoerossa.

Ja jos tekee avioehdon joka kumoaa avioliiton suurimmat vaikutukset, miksi ihmeessä mennä naimisiin ollenkaan?

Avopuolisoiden omaisuuden jakamiseen sovelletaan avoliittolakia (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta), jos avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään 5 vuotta tai heillä on/on ollut yhteinen taikka yhteisessä huollossa lapsi.

Tällainen mies on minullakin. Tosin edes ne perusasiat eivät hoidu. Olen kyllästynyt hoitamaan kaiken (okei, mies vie joskus roskapussin ja tiskaa omat eväskipponsa, tosin sekin ehkä siksi, kun uhkasin heittää ne kysymättä roskiin jos vielä näen niitä likaisina lojumassa) ja tiemme erkanevatkin tämän vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Hyi! Mä olen miehelle sanonut, että mitään isompaa ei tapahdu ennen kuin hän kosii ja olemme naimisissa. Olen jo ennen seurustelua sanonut, että seurustelen kyllä, mutta jos ei kosintaa ala kuulumaan säädyllisen ajan kuluessa niin lähden, koska mulla ei ole aikaa loputtomiin saada perhettä. Ja mun iässä se säädyllinen aika on pari vuotta. Sitä ennen en muuta virallisesti yhteen, en hanki lapsia ja elän kuin aikaisemminkin omassa taloudessani. Aikaisempaan elämääni ei ole kuulunut miesten kanssa vehtaaminen tai mikään muukaan ja osan mielestä kun teen ruokaa ja siivoan miehen kotona tarjoan jo "vaimon palveluksia", mutta itse lähinnä näen tämän sellaisena, että olen kuin kotonani. En mä kotonakaan jätä tavaroita pitkin tai ole siistimättä paikkoja ja kotona teen myös ruokaa niin miksi en tekisi miehellä ollessa ruokaa meille molemmille?

Mies on kyllä ollut tässä vakavissaan ja on puhunut naimisiin menosta ja perhe-elämästä ja tietää, että olen tosissani kaiken suhteen. Siksi olen antanut hänelle oman puoleni ja jos hän ei syystä tai toisesta halua täyttää omaa puoltaan niin se jää täyttämättä. Kyllä parissa vuodessa aika hyvin näkee sen, että millainen toinen on arjessa. Tosin osan mielestä mun arki on niin kaaottista ja ei todellakaan tasaista aina, että eivät halua edes sekaantua siihen. Se on jo yksi hyvä mittari.

Voi miten kurja, ettei kosintaa vaan ole kuulunut.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen saamaton luonne on aika raskas elämänkumppanina. Eikö ole hyvä että tajusit asian ennen kuin ehditte tehdä lapsia ja sitoutua?

Naimisiin menee yhtenä päivänä, mitta elämää pitäisi jaksaa elää tuommoisen perässä vedettävän kanssa sitten loppuikä. Sitäkö todella haluat? Olet loputtomiin vastuussa kaikesta, kun toinen vain möllöttää.

Toisaalta, jos mies olisi eri mieltä, suuttuisit varmasti. Kysymyksiisi kelpaavat vain oikeanlaiset vastaukset.