Sinä jo iäkkäämpi nainen, joka olet pystynyt hoikkana nuoresta asti?

Vierailija kirjoitti:

Olen 60-vuotias enkä ole koskaan painanut yli 60 kg (paitsi raskaana ollessani). Pääosin paino on pyörinyt välillä 50-55 kg, enkä ole tämän eteen tehnyt mitään ihmeellistä. Asiaa tosin lienee auttanut se, että syöminen ei koskaan ole ollut minulle mikään iso nautinto, vaan olen syönyt pääasiassa elääkseni eikä toisinpäin. Makea ei maistu juurikaan, kasviksista tykkään. Liikun vaihtelevasti, mutta aina jonkin verran. Hyvät geenit (tai ilmeisesti suolistobakteerit tämän hetken tietämyksen mukaan) mulla kai on, koska äitinkikin on aina ollut hoikka - ja edelleenkin on nyt 85-vuotiaana.

ollaan samaa kokoa. Mulla nousi raskaudessa paino n. 65 kiloon. En lihonnut enempää, enkä saanut raskausarpia.

Minäkään en tykkää makeasta. 

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

Nykyään puhutaan ja kirjoitetaan paljon suolistobakteereista ja niiden aineenvaihduntatuotteista myös lihavuuden yhteydessä. Se vanha mantra, että kalori on kalori riippumatta siitä mistä se tulee ja kuka sen syö ei pidä paikkaansa, vaan mikrobiomillamme on näppinsä tässäkin pelissä ja vahvasti. Kannattaa tutustua aiheeseen, ellei se vielä ole tuttu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

Lisään vielä, että kun sitä mahalaukkua ei venytä aivan kauheana niin se nälkä pysyy myös pidempään poissa. Itse heti huomaan jos olen syönyt nopeaa ja paljon niin nälän tunne tulee uudelleen nopeammin. 

Hitaasti syöminen todella auttaa painon hallinnassa. Jotain tutkimustakin tästä muistelen lukeneeni. 

En ole vielä iäkäs, yli 40 mutta muut suvun naiset olivat jo tässä iässä aika pulleita. Parikymppisenä painoin vielä 50kg ja olin tosi laiha ihan itsestään, nyt 55kg ja painoa tulisi jos antaisi.

Syön hyvin, monta kertaa päivässä ja paljon, ei koskaan kevyttuotteita vaan aitoja asioita, voita, kermaa jne. Maitoa en juo, käytän kyllä ruuanlaitossa ja leivonnassa. Ruuassa painotus riistaan, kalaan ja rakastan erilaisia kasviksia. Sikaa ei ikinä, ei vaan maistu. Sokeriakin menee mutta rajoitan koska tekee liiallisena huonon olon. Lasiin en sylje, tupakkaa en ole polttanut koskaan.

Liikuntana lähinnä reipasta kävelyä, epäsäännöllisesti vähän juoksua, kehonpaino- ja punttitreeniä. Hyötyliikuntaa metsässä.

Olen hoikka ja en tykkää makeasta. Perheenikin syö huonosti makeaa. Kaikki ovat hoikkia.

Tässä on vaan se tragedia, että olen taitava tekemään taidokkaita ja upeita kakkuja. Monesti ne joutuu heittämään osittain syötynä ja hometta pinnalla roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

Lisään vielä, että kun sitä mahalaukkua ei venytä aivan kauheana niin se nälkä pysyy myös pidempään poissa. Itse heti huomaan jos olen syönyt nopeaa ja paljon niin nälän tunne t

Hyviä pointteja! Ja niin totta! Veikkaisin että miehillä lihavuus on suurempi ongelma kuin naisilla ehkä juuri siksi että armeijassa opetetaan ahmimaan kauheata vauhtia... Naiset ovat geneettisesti herkempiä keräämään painoa ja miehet silti ovat useammin ylipainoisia... 

Vierailija kirjoitti:

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

Täällä on sanottu kehon kuuntelemisesta, tuo sisältyy siihen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään puhutaan ja kirjoitetaan paljon suolistobakteereista ja niiden aineenvaihduntatuotteista myös lihavuuden yhteydessä. Se vanha mantra, että kalori on kalori riippumatta siitä mistä se tulee ja kuka sen syö ei pidä paikkaansa, vaan mikrobiomillamme on näppinsä tässäkin pelissä ja vahvasti. Kannattaa tutustua aiheeseen, ellei se vielä ole tuttu.

Suolakurkut ja hapankaali luovat sitä parempaa suolistoflooraa.

Vierailija kirjoitti:

Olen hoikka ja en tykkää makeasta. Perheenikin syö huonosti makeaa. Kaikki ovat hoikkia.

Tässä on vaan se tragedia, että olen taitava tekemään taidokkaita ja upeita kakkuja. Monesti ne joutuu heittämään osittain syötynä ja hometta pinnalla roskiin.

Heheh, samaa täällä. Pidän leipomisesta mutta en itse juuri makeita syö... Naapurini tosin on alkanut keräämään painoa kun hänelle välillä vien leipomuksiani! 😀

Ehkä voisin rajoittaa niiden sinne viemistä. 😀

Monesti nälkä ei ole nälkää vaan nestepuutosta. Kun juo riittävästi vettä, niin on harvemmin nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

 

Täällä on sanottu kehon kuuntelemisesta, tuo sisältyy siihen.

Eihän se keho ehdi mitään kertoa jos ahmii kauheana... Nopeaa syödessä sen kehon kertomiset tulevat auttamattomasti liian myöhässä. 

Seuratkaapa syömistyylejä vaikka seuraavissa pikkujouluissa joissa on seisova pöytä.

Suurin osa mättää kaikkea heti samalle lautaselle. Meillä tapana ottaa alkuruuat ensin, ehkä haetaan lisääkin. Sitten vasta kinkut ja laatikot, niihinkin ehkä esim salaattia kylkeen. Sitten jälkkäriä.

Ensimmäinen porukka on jo syönyt ja ähkyssä kun itse ollaan vasta pääruuassa.

160 cm ja 57 kg. Syön aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Kaikki todella pieniä annoksia. Makeaa joko 2 palaa suklaata tai 4 irtokaramellia lounaan jälkeen. 

N49

Tuttavapiirissä on hoikka naisia vaikka kuinka. Heille yhteistä on se, että he liikkuu, ja tykkää siitä. Ja siis enimmäkseen se on aerobista: kävely, hiihto, pyöräily, uinti, hyötyliikunta kuten tallityöt, lumityöt jne. Sellainen yleisaktiivinen elämäntapa. Lisäksi he syö perusterveellisesti eikä hillittömiä annoksia, herkkuja myös mutta maltilla. Ihan normaali 3-5 ruokakertaa päivässä kaikilla.

Syön kolme ruokaa päivässä. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen. 



en ymmärrä noita muutaman tunnein välin syöviä. Siinähän menee hampaatkin pilalle jatkuvien happohyökkäyksien takia. Ilmankos monella onkin keinohampaat laminaatteineen.

Minulla oli ylipainoa, mutta eläkkeelle jäätyäni pudotin ylimääräiset kilot pois eivätkä pudotetut kilot ole enää tulleet takaisin. Ikäni on nyt 67 v. ja painoni on nyt niissä lukemissa missä se oli ollessani n. 30 v., olemukseltani olen nyt hoikka ja siro. Painon pudotus kävi helposti jättämällä ruokavaliosta pois kovat rasvat, valkoiset viljatuotteet ja punaista lihaakin syön enää vain hyvin niukasti. Ruokavaliomuutosten lisäksi muutin ruokailurytmini niin, että syön nyt useamman kerran päivässä entistä pienempiä ruoka-annoksia (aamiainen, lounas, päivällinen, pari välipalaa ja iltapala). Yritän liikkua mahdollisimman paljon ja nyt olen aloittanut myös lihaskuntoharjoitukset kuntosalilla parina päivänä viikossa. 

Hanki hyvät geenit, niin et tarvitse liikuntaa ja voit syödä herkkuja joka päivä. 

Ts. ei sinua hyödytä toisten elämäntavat, kun itse olet oma yksilösi. 

Vierailija kirjoitti:

Syön kolme ruokaa päivässä. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen. 



en ymmärrä noita muutaman tunnein välin syöviä. Siinähän menee hampaatkin pilalle jatkuvien happohyökkäyksien takia. Ilmankos monella onkin keinohampaat laminaatteineen.

Ei sillä hampaiden kannalta ole mitään ratkaisevaa merkitystä syökö 3 vai 5 kertaa päivässä. Eikä painonhallinnankaan. Kunhan ei syö liikaa. Jatkuva mupeltaminen ei toki ole terveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä jäänyt yksi mielestäni todella tärkeä asia täysin mainitsematta, eli hitaasti syöminen! 

Kun syö hitaasti, aivot ehtivät kertoa että nyt taas energiaa riittää eikä tule ahdettua itseä liian täyteen... Jos ahmii niin se nälkä vielä huutelee siinäkin vaiheessa kun lautanen on jo tyhjä. 

Tämän eron huomaa todella helposti jos syö isommalla porukalla, niillä pulleammilla on lautaset tyhjänä kun hoikemmat ovat vasta puolivälissä, ja sitten hakevat lisää. Ruokailuun kuluu suunnilleen sama aika kaikilla, mutta hitaammin syöjillä ei tule tarvetta hakea lisää. 

Tuo on helposti opeteltavissa oleva asia, kannattaa kiinnittää huomiota. 

Juuri näin! Hitaasti syöminen todellakin vähentää sitä määrää minkä haluaa syödä! Kiitos kun tämän huomasit sanoa!