Lue keskustelun säännöt.
Mistä nuo IS:n palkkatilastot oikein revitään? Lähihoitajan peruspalkka 2100 e itsellä
13.04.2023 |
Vuorotyötä en voi perhesyistä juuri nyt tehdä. Raskaassa hoivakotityössä ja käteen jää kuussa noin 1600 e nettona.
IS väittää lh:n tienaavan lähemmäs 2900 e ilman lisiä 🤣
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nettopalkka on parempi, eli siis käteen jäävä osuus. Turha niitä isoja bruttoja ilmoitella kun se ei käteen kuitenkaan jää. Muuten tuntuu apn 1600e nettona liian vähältä. Olen sitä mieltä, että kyllä tuosta työstä pitäisi se 2000e jäädä käteen.
Pitäisi jäädä ainakin lähelle 2000€ nettona, olen samaa mieltä sekä mielestäni verojen määrä on järkyttävän suuri noin pienestä palkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä joku vertasi myyntityötä hoitajan työn palkkaukseen. Niitä ei yksinkertaisesti voi verrata keskenään.
Kiinteistönvälittäjänä (ja monissa muissakin provisio myyntitöissä) palkkauksen idea on se, että pohjalla on vain pieni minimipalkka ja todellinen palkka tulee (arvatenkin) tehtyjen kauppojen mukaan, eli sen mukaan miten hoitaa työnsä. Se pohja palkka toimii lähinnä äärimmäisenä hätävarana jotakin todella hiljaista kuukautta silmällä pitäen (ja useimmiten se on silti ennemminkin 1000-1500/kk, kuin 500/kk).
Hoitajalla taas peruspalkka on se pääosa palkasta, sitä voi nostaa huomattavasti vain yötöillä tai tolkuttomalla määrällä ylitöitä, jotka molemmat kyllä pilaavat vähintäänkin sosiaalisen elämän ja useimmiten lopulta terveydenkin.
Tiedän minäkin joitakin hoitsuja, jotka tienaavat 60 000-70 000/vuosi. Tekevät lähinnä pelkkää yötyötä ja vapailla lisäksi keikkatyötä, viikkotyötunnit läpi vuoden ovat luokkaa 50-60h. Aika hyvät on tulot, mutta eihän sellaisella elämäntavalla voi pitkää ja tervettä elämää odottaa ja jos on perhettä se väistämättä kärsii. Useimmat meistä myös haluavat viettää vapaa-aikaansa nauttien muustakin kuin työnteosta.
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mulla on brutto 2100e ja netto 1700e. Verotus meni aika tasan +-0. Lasketapa ap uusi verokortti, varsinkin jos saat veronpalautuksia. Ei kannata arjessa kituuttaa isojen veronpalautusten toivossa.
Vierailija kirjoitti:
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mielenkiintoinen tulkinta - raskas hoitotyö vs leppoisa etätyö. Tietotyö ei tosiaankaan rasita fyysisesti, mutta harvassa on ne alat, joissa tietotyön tahti on leppoisa, vaan resurssit on vedetty minimiin ja työtahti on kiivas. On myös tutkittu, että tietotyö väsyttää aivoja. Aivojen väsymys on avain erilaista kuin fyysinen rasitus. Tietotyöläisten usein myös oletetaan tekevän ns. ilmaista ylityötä eli ylimääräiset tunnit menevät työaikapankkiin tunti-tunnista ja pidetään vapaana joskus ja jouluna. Rahallinen ylityökorvaus on harvinaista herkkua.
Nimimerkillä Olen tehnyt fyysistä ja henkistä työtä ja kyllä se henkinen työ on ihan helvetin uuvuttavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on hoitoalalla ja yövuorossa lähinnä vain katselee netflixiä puhelimella, koska mitään muuta tekemistä ei ole potilaiden nukkuessa.
Itse joudun yövuorossa raataamaan yhtä kovaa tahtia kuin aamuvuorossakin eli täysiä.
Yöllä kuuluukin nukkua. Päivystys on eri. Osastoilla joilla potilaat valvovat öisin, ei ole hoitorytmit ja lääkitykset kohdillaan.
T: 18v. yövuorot parhaita vaikka päivystystä pukkaa.
Onko yövuoro silloin rankkaa, kun töissä saa vain lähinnä hengailla ja yölisätkin hoitoalalla ovat varmasti enemmän kuin meidän muiden 2e/h.
Lähinnä vain sillä kun aina vedotaan hoitotyön yövuoroihin, vaikka monilla muillakin aloilla tehdään yötä huonommilla lisillä.
Yövuorojen luonne ja sisältö on täysin yksikkökohtaista. Toisissa juostaan tukka putkella läpi yön, toisissa voidaan kyllä katsella netflixiäkin mutta sitten kun jotakin tapahtuu saattaa tilanne olla niin haastava ettei niistä kovin moni selviä. Esimerkiksi potilas saattaa alkaa riehumaan ja pienellä miehityksellä tai jopa yksin pitäisi ratkoa tilanne. Kannattaa myös huomioida, että useimmissa paikoissa yövuorot ovat päivävuoroja pidempiä. Monissa paikoissa on myös jäätävä toistuvasti auttelemaan aamuvuoroa ylitöinä. Se ei ole mitään herkkua kun olet odottanut nukkumaan pääsyä jo viimeiset 4h ja sitten aamuvuoro saapuu ja lähes vaatii jäämään vielä 2-3 tunniksi.
Olen joskus tehnyt sellaista yötyötä, jossa oli mahdollisuus myös katsella sarjojakin. Voin kertoa, että alku innostuksen jälkeen se kävi todella raskaaksi. Jos mitään ei tapahdu, on melkoisen puuduttavaa katsella yöstä toiseen silmät ristissä sitä samaa netflixiä kun keho huutaa unta, lopulta pelkästä hereillä pysyttelemisestä muodostuu taistelu minkä meinaa jatkuvasti hävitä. Minulla tuo kävi pidemmän päälle ihan mielenterveydenkin päälle ja bonuksena tuli vielä krooniset uniongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkasta puhutaan bruttona. Normaalit ihmiset siis puhuvat.
Käteen jäävästä osasta puhuvat ne jotka eivät ymmärrä Suomen verotusta, tai eivät osaa prosenttilaskua. Netosta antaa hieman pöntön kuvan puhujasta.
Sellanen pikku vinkki tähän väliin :-)
Taidat olla ns. normaali pilkunviilaaja.
Netto on se mikä jää käteen ja sillä pitää pärjätä.
Neton voi määrittää itse minkä suuruiseksi haluaa. :) -eri
Ei voi. Se netto määräytyy veroprosentin, luontoisetujen JA bruttotulojen mukaan.
Kyllä minäkin haluaisin määrittää oman nettopalkkani 10 000 €/kk (en ole ahne) mutta en pysty. en sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajille lisää palkkaa! Ainakin 3000,00 brutto
Ja sairaanhoitajille 4000,00 brutto.
Ja kaikille minimieläke 1500,00 brutto, oli sitten tehnyt ikänsä töitä tai ei päivääkään.
Niillä mentäisiin.
Tuosta seuraisi sitten hintojen ja verojen nousu, kunnes saavutetaan taas tasapainotila, jossa hintojen ja palkkojen suhde on taas sama.
Jos hieman yksinkertaistetaan monimutkaista asiaa, kannattaa ajatella tätä asiaa niin, että yhteiskunnassa (tai oikeastaan pitäisi puhua koko ihmiskunnasta) talous on keskimäärin tasapainossa eli kaikkien ihmisten yhteenlasketut tulot ja menot ovat suunnilleen samat. Yksittäisten ihmisten osalta noin ei ole.
Yleisesti ottaen yksittäinen ihminen ei voi käyttää rahaa enemmän kuin hänellä on tuloja. Lainat, perinnöt ja vastaavat ovat vain tulojen ajallista siirtoa, joten tarkastelussa voidaan keskittyä tavallisiin tuloihin ja menoihin.
Voidaan myös melko perustellusti sanoa, että mitä vaikeampi johonkin tehtävään on löytää työntekijä, sitä enemmän siitä maksetaan. Työntekijän löytämisen vaikeus taas riippuu sellaisista asioista kuin työn tuottavuus, epämiellyttävyys, tehtävään vaadittava osaaminen (koulutus ja kokemus), muut työntekijältä vaadittavat ominaisuudet ja työstä kiinnostuneiden ihmisten määrä. Epämiellyttävästä työstä on maksettava enemmän kuin vastaavan vaativuustason miellyttävästä työstä. Työstä, jota kykenee tekemään vain pieni osa ihmisistä, maksetaan enemmän kuin työstä, johon suurin osa ihmisistä kykenee.
Iso tekijä on myös se, mikä taho palkan maksaa. Yksityinen yritys voi maksaa palkkaa juuri niin paljon kuin katsoo tarpeelliseksi saadakseen haluamansa työntekijät. Julkisella puolella taas palkanmaksuvaran päättävät käytännössä äänestäjät. Jos kannattaa puoluetta, joka haluaa keventää verotusta ja pienentää julkista sektoria, kannattaa samalla sitä, että julkisen sektorin töistä maksetaan vähemmän kuin vastaavista töistä yksityisellä. Se taas tarkoittaa sitä, että julkiselle sektorille on vaikeampi saada työntekijöitä erityisesti työvoimapulan aikana.
Kaikesta tuosta seuraa se, että julkisella sektorilla sairaanhoitajille ja lähihoitajille maksetaan palkkaa juuri niin vähän kuin on mahdollista. Työvoimapulan aikana julkinen sektori ei pysty kilpailemaan työntekijöistä palkoilla, joten tuloksena on juuri se tilanne, joka meillä nyt on eli pula hoitohenkilökunnasta.
Iso ongelma tällä hetkellä on se, että merkittävä osa systeemissä kiertävästä rahasta päästetään ohi verotuksen ja rahaa kertyy pienelle joukolle superrikkaita ihmisiä ja yrityksiä. Tavallinen rikastuminen ei ole ongelma, mutta se on ongelma, että varakkaat ihmiset ja yritykset voivat kierrättää suuria summia pois tavallisesta kierrosta. Sen seurauksena tavalliset ihmiset joutuvat rahoittamaan suuremman osan yhteiskunnan toiminnasta kuin pitäisi. Kärsijöitä ovat tavalliset ihmiset, eivät superrikkaat, jotka pärjäisivät aivan hyvin ilman miljardihuvijahteja ja hupilentoja avaruuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mielenkiintoinen tulkinta - raskas hoitotyö vs leppoisa etätyö. Tietotyö ei tosiaankaan rasita fyysisesti, mutta harvassa on ne alat, joissa tietotyön tahti on leppoisa, vaan resurssit on vedetty minimiin ja työtahti on kiivas. On myös tutkittu, että tietotyö väsyttää aivoja. Aivojen väsymys on avain erilaista kuin fyysinen rasitus. Tietotyöläisten usein myös oletetaan tekevän ns. ilmaista ylityötä eli ylimääräiset tunnit menevät työaikapankkiin tunti-tunnista ja pidetään vapaana joskus ja jouluna. Rahallinen ylityökorvaus on harvinaista herkkua.
Nimimerkillä Olen tehnyt fyysistä ja henkistä työtä ja kyllä se henkinen työ on ihan helvetin uuvuttavaa
En sitä tietenkään ihan noin vähättelevästi tarkoittanut. Hoitotyön työpaikoilla vain ei yleensä ole työaikana mahdollisuutta tai kunnollisia tilojakaan irtiottoon, siksi kuormitus kumuloituu herkästi. Siis sellaista että saisi vain istuskella hiljaisuudessa omassa rauhassa vaikka 10-15 minuuttia. Kotona työskennellessä tuo kyllä yleensä onnistuu. Toki tietotyössäkin stressiä on, en sitä lainkaan kiellä ja lisäksi tiukat aikataulut painavat päälle, mutta jos sitä tekee etänä, on yleensä sentään olemassa se mahdollisuus itse ajoittaa myös niitä pieniä, mutta niin arvokkaita taukohetkiä työpäiväänsä.
Hoitotyössä rasitus vaihtelee yksiköittäin. Yhdessä elät jatkuvan väkivallan uhan parissa, pyrit taiteilemaan sosiaalisesti ettei tilanne tänään räjähtäisi käsiin ja ehkä siinä sivussa vielä kuuntelet läpi työvuoron huutoa ja erilaista ääntelyä varsin korkeissa desibeli lukemissa. Toisissa paikoissa taas työ on fyysisesti kuormittavaa potilaiden jatkuvine nosteluineen jne. Jos ja yleensä kun et tällaisessa työssä saa järjestettyä väliin niitä pieniäkään taukotuokioita, kasvaa kuormitus huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkasta puhutaan bruttona. Normaalit ihmiset siis puhuvat.
Käteen jäävästä osasta puhuvat ne jotka eivät ymmärrä Suomen verotusta, tai eivät osaa prosenttilaskua. Netosta antaa hieman pöntön kuvan puhujasta.
Sellanen pikku vinkki tähän väliin :-)
Sellainen pikku vinkki viisastelijalle, että kirjoitin kyllä sen bruttopalkankin: 2100 e.
Ap
Mutta onko se joka ikinen kuukausi tasan 2100? Sisältäen myös lomarahat?
Lomarahat maksetaan kerran vuodessa. Brutto on muina kuukausina 2100 e ja netto sen 1600 e.
Palkkaa se on se lomarahakin. Keskimääräinen kuukausipalkka on koko vuoden aikana maksettu bruttopalkka (lomarahoineen) jaettuna 12.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtamediassa on päivittäin disinformaatiota ja propagandaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkasta puhutaan bruttona. Normaalit ihmiset siis puhuvat.
Käteen jäävästä osasta puhuvat ne jotka eivät ymmärrä Suomen verotusta, tai eivät osaa prosenttilaskua. Netosta antaa hieman pöntön kuvan puhujasta.
Sellanen pikku vinkki tähän väliin :-)
Lähihoitaja ei tienaa bruttona ilman lisiä 2900 € kuukaudessa. Lähimainkaan.
EI SELLAISTA OLE KUIN BRUTTONA ILMAN LISIÄ. BRUTTOPALKKA ON SE KUUKAUDESSA MAKSETTAVA PALKKA. SISÄLTÄÄ LISÄT, LUONTOISETUINA MAKSETTAVAN PALKAN JA RAHAPALKAN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä lähihoitaja tienaa noin surkeasti? Oma puolisoni on lähihoitaja ja jo peruspalkka on2300€ brutto+henk.koht lisä 100€+ikälisät. Tähän päälle vielä vuorotyölisät, eli iltavuorot ja viikonloput. Kk palkka on bruttona n.3000€. Itse terveydenhoitaja ja tienaan hippasen enemmän, mutta minulla päivätyö. Olen yksityisellä, puoliso varhassa. Onko tosiaan näin paljon kuntakohtaisia eroja lähihoitajien palkoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkasta puhutaan bruttona. Normaalit ihmiset siis puhuvat.
Käteen jäävästä osasta puhuvat ne jotka eivät ymmärrä Suomen verotusta, tai eivät osaa prosenttilaskua. Netosta antaa hieman pöntön kuvan puhujasta.
Sellanen pikku vinkki tähän väliin :-)
Taidat olla ns. normaali pilkunviilaaja.
Netto on se mikä jää käteen ja sillä pitää pärjätä.
Neton voi määrittää itse minkä suuruiseksi haluaa. :) -eri
Ei voi. Se netto määräytyy veroprosentin, luontoisetujen JA bruttotulojen mukaan.
Kyllä minäkin haluaisin määrittää oman nettopalkkani 10 000 €/kk (en ole ahne) mutta en pysty. en sitten millään.
Suuri osa pienituloisista ei osaa säätää veroprosenttia oikein. Yleensä se on liian suuri ja sitten kerran vuodessa laitetaan tonni tolkulla palamaan, kun palautukset tulevat. Arjessa sitten valitetaan, ettei tulla palkalla toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mielenkiintoinen tulkinta - raskas hoitotyö vs leppoisa etätyö. Tietotyö ei tosiaankaan rasita fyysisesti, mutta harvassa on ne alat, joissa tietotyön tahti on leppoisa, vaan resurssit on vedetty minimiin ja työtahti on kiivas. On myös tutkittu, että tietotyö väsyttää aivoja. Aivojen väsymys on avain erilaista kuin fyysinen rasitus. Tietotyöläisten usein myös oletetaan tekevän ns. ilmaista ylityötä eli ylimääräiset tunnit menevät työaikapankkiin tunti-tunnista ja pidetään vapaana joskus ja jouluna. Rahallinen ylityökorvaus on harvinaista herkkua.
Nimimerkillä Olen tehnyt fyysistä ja henkistä työtä ja kyllä se henkinen työ on ihan helvetin uuvuttavaa
Jep tähän kun lisää vielä sen että käytännössä iso osa suomalaisista tietotyöläisistä joutuu työskentelemään vieraalla kielellä, joka lisää kuormittavuutta entisestään. Minäkin työskentelen päivittäin enemmän muilla kielillä kuin äidinkielilläni. Itseasiassa yleisyys on englanti > ruotsi > suomi. Vaikka sujuvaa englantia puhunkin niin kyllä se on rasittavampaa kuin suomeksi asioiden hoitaminen. Varsinkin kun ne kumppanitkaan eivät puhu äidinkieltään. Tästä tulee ihan oma rasittavuus kun pitää myös miettiä ymmärrettiinkö varmasti samalla tavalla asiat.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajille lisää palkkaa! Ainakin 3000,00 brutto
Ja sairaanhoitajille 4000,00 brutto.
Ja kaikille minimieläke 1500,00 brutto, oli sitten tehnyt ikänsä töitä tai ei päivääkään.
Niillä mentäisiin.
Lähihoitajan bruttopalkka 2897 € vuonna 2021 eli ollaan jo tuossa. Sairaanhoitajille taas 4000 bruttopalkkana on jo liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajille lisää palkkaa! Ainakin 3000,00 brutto
Ja sairaanhoitajille 4000,00 brutto.
Ja kaikille minimieläke 1500,00 brutto, oli sitten tehnyt ikänsä töitä tai ei päivääkään.
Niillä mentäisiin.Tuosta seuraisi sitten hintojen ja verojen nousu, kunnes saavutetaan taas tasapainotila, jossa hintojen ja palkkojen suhde on taas sama.
Jos hieman yksinkertaistetaan monimutkaista asiaa, kannattaa ajatella tätä asiaa niin, että yhteiskunnassa (tai oikeastaan pitäisi puhua koko ihmiskunnasta) talous on keskimäärin tasapainossa eli kaikkien ihmisten yhteenlasketut tulot ja menot ovat suunnilleen samat. Yksittäisten ihmisten osalta noin ei ole.
Yleisesti ottaen yksittäinen ihminen ei voi käyttää rahaa enemmän kuin hänellä on tuloja. Lainat, perinnöt ja vastaavat ovat vain tulojen ajallista siirtoa, joten tarkastelussa voidaan keskittyä tavallisiin tuloihin ja menoihin.
Voidaan myös melko perustellusti sanoa, että mitä vaikeampi johonkin tehtävään on löytää työntekijä, sitä enemmän siitä maksetaan. Työntekijän löytämisen vaikeus taas riippuu sellaisista asioista kuin työn tuottavuus, epämiellyttävyys, tehtävään vaadittava osaaminen (koulutus ja kokemus), muut työntekijältä vaadittavat ominaisuudet ja työstä kiinnostuneiden ihmisten määrä. Epämiellyttävästä työstä on maksettava enemmän kuin vastaavan vaativuustason miellyttävästä työstä. Työstä, jota kykenee tekemään vain pieni osa ihmisistä, maksetaan enemmän kuin työstä, johon suurin osa ihmisistä kykenee.
Iso tekijä on myös se, mikä taho palkan maksaa. Yksityinen yritys voi maksaa palkkaa juuri niin paljon kuin katsoo tarpeelliseksi saadakseen haluamansa työntekijät. Julkisella puolella taas palkanmaksuvaran päättävät käytännössä äänestäjät. Jos kannattaa puoluetta, joka haluaa keventää verotusta ja pienentää julkista sektoria, kannattaa samalla sitä, että julkisen sektorin töistä maksetaan vähemmän kuin vastaavista töistä yksityisellä. Se taas tarkoittaa sitä, että julkiselle sektorille on vaikeampi saada työntekijöitä erityisesti työvoimapulan aikana.
Kaikesta tuosta seuraa se, että julkisella sektorilla sairaanhoitajille ja lähihoitajille maksetaan palkkaa juuri niin vähän kuin on mahdollista. Työvoimapulan aikana julkinen sektori ei pysty kilpailemaan työntekijöistä palkoilla, joten tuloksena on juuri se tilanne, joka meillä nyt on eli pula hoitohenkilökunnasta.
Iso ongelma tällä hetkellä on se, että merkittävä osa systeemissä kiertävästä rahasta päästetään ohi verotuksen ja rahaa kertyy pienelle joukolle superrikkaita ihmisiä ja yrityksiä. Tavallinen rikastuminen ei ole ongelma, mutta se on ongelma, että varakkaat ihmiset ja yritykset voivat kierrättää suuria summia pois tavallisesta kierrosta. Sen seurauksena tavalliset ihmiset joutuvat rahoittamaan suuremman osan yhteiskunnan toiminnasta kuin pitäisi. Kärsijöitä ovat tavalliset ihmiset, eivät superrikkaat, jotka pärjäisivät aivan hyvin ilman miljardihuvijahteja ja hupilentoja avaruuteen.
Pääosin juuri näin. Pitää kuitenkin huomioida, että esimerkiksi sosiaali-ja terveyssektorille resursoidaan vuosittain tietty budjetti. On sitten arvovalinta kysymys miten tämä budjetti halutaan jakaa alan sisällä toimivien kesken.
Esimerkiksi, tarvitseeko lääkärit todella yli 7000/kk palkan viihtyäkseen työssään, vai riittäisikö heille kenties 6000/kk, jolloin hoitajille riittäisi enemmän jaettavaksi. Sama tilanne myös hallinnon varsin korkeiden palkkojen suhteen, olisiko sieltä varaa nipistää hoitajien, siivoojien tai laitosapulaisten hyväksi.
On myös arvovalintoja, kuinka paljon rahaa budjetista halutaan kohdentaa esimerkki ulkopuolisten toimijoiden järjestämiin koulutuksiin tai erilaisten it-järjestelmien varsin toistuviin uudistamisiin.
Oma kokemukseni on, että ainakin sosiaalipuolen sisällä järjestetään huomattavan paljon sellaista koulutusta, joiden hyöty on vähintäänkin arveluttava. Parhaimmillaan ne tuottavat ehkä hetkellistä hypeä tai kivan merkinnän työntekijän cv:en, mutta pidemmän aikavälin käytännön hyödyt jäävät useimmiten laihoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mielenkiintoinen tulkinta - raskas hoitotyö vs leppoisa etätyö. Tietotyö ei tosiaankaan rasita fyysisesti, mutta harvassa on ne alat, joissa tietotyön tahti on leppoisa, vaan resurssit on vedetty minimiin ja työtahti on kiivas. On myös tutkittu, että tietotyö väsyttää aivoja. Aivojen väsymys on avain erilaista kuin fyysinen rasitus. Tietotyöläisten usein myös oletetaan tekevän ns. ilmaista ylityötä eli ylimääräiset tunnit menevät työaikapankkiin tunti-tunnista ja pidetään vapaana joskus ja jouluna. Rahallinen ylityökorvaus on harvinaista herkkua.
Nimimerkillä Olen tehnyt fyysistä ja henkistä työtä ja kyllä se henkinen työ on ihan helvetin uuvuttavaa
En sitä tietenkään ihan noin vähättelevästi tarkoittanut. Hoitotyön työpaikoilla vain ei yleensä ole työaikana mahdollisuutta tai kunnollisia tilojakaan irtiottoon, siksi kuormitus kumuloituu herkästi. Siis sellaista että saisi vain istuskella hiljaisuudessa omassa rauhassa vaikka 10-15 minuuttia. Kotona työskennellessä tuo kyllä yleensä onnistuu. Toki tietotyössäkin stressiä on, en sitä lainkaan kiellä ja lisäksi tiukat aikataulut painavat päälle, mutta jos sitä tekee etänä, on yleensä sentään olemassa se mahdollisuus itse ajoittaa myös niitä pieniä, mutta niin arvokkaita taukohetkiä työpäiväänsä.
Hoitotyössä rasitus vaihtelee yksiköittäin. Yhdessä elät jatkuvan väkivallan uhan parissa, pyrit taiteilemaan sosiaalisesti ettei tilanne tänään räjähtäisi käsiin ja ehkä siinä sivussa vielä kuuntelet läpi työvuoron huutoa ja erilaista ääntelyä varsin korkeissa desibeli lukemissa. Toisissa paikoissa taas työ on fyysisesti kuormittavaa potilaiden jatkuvine nosteluineen jne. Jos ja yleensä kun et tällaisessa työssä saa järjestettyä väliin niitä pieniäkään taukotuokioita, kasvaa kuormitus huomattavasti.
MIT VIT MÄ LUIN. Siis TYÖAIKANA mahdollisuutta "irtiottoon". Tietotyöläisellä harvoin on mahdollisuutta irtiottoon edes työajan ULKOPUOLELLA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon helpompi venyttää työpäivää, jos työnkuva on leppoisa ja oman aikataulutuksen tahtiin tehtävää, jos sitä voi tehdä kotoa käsin ja välillä vaikka poiketa kaupassa, lenkillä, torkkupeiton alla tai avustaa lastaan koulutehtävissä. On paljon raskaampaa venyttää työpäiviä henkisesti tai fyysisesti kuluttavammassa työssä, jossa ollaan koko työaika poissa kotoa, mitään kunnollisia taukotiloja ei ole ja omia taukohetkiä ei välttämättä pysty ottamaan.
Mielenkiintoinen tulkinta - raskas hoitotyö vs leppoisa etätyö. Tietotyö ei tosiaankaan rasita fyysisesti, mutta harvassa on ne alat, joissa tietotyön tahti on leppoisa, vaan resurssit on vedetty minimiin ja työtahti on kiivas. On myös tutkittu, että tietotyö väsyttää aivoja. Aivojen väsymys on avain erilaista kuin fyysinen rasitus. Tietotyöläisten usein myös oletetaan tekevän ns. ilmaista ylityötä eli ylimääräiset tunnit menevät työaikapankkiin tunti-tunnista ja pidetään vapaana joskus ja jouluna. Rahallinen ylityökorvaus on harvinaista herkkua.
Nimimerkillä Olen tehnyt fyysistä ja henkistä työtä ja kyllä se henkinen työ on ihan helvetin uuvuttavaa
En sitä tietenkään ihan noin vähättelevästi tarkoittanut. Hoitotyön työpaikoilla vain ei yleensä ole työaikana mahdollisuutta tai kunnollisia tilojakaan irtiottoon, siksi kuormitus kumuloituu herkästi. Siis sellaista että saisi vain istuskella hiljaisuudessa omassa rauhassa vaikka 10-15 minuuttia. Kotona työskennellessä tuo kyllä yleensä onnistuu. Toki tietotyössäkin stressiä on, en sitä lainkaan kiellä ja lisäksi tiukat aikataulut painavat päälle, mutta jos sitä tekee etänä, on yleensä sentään olemassa se mahdollisuus itse ajoittaa myös niitä pieniä, mutta niin arvokkaita taukohetkiä työpäiväänsä.
Hoitotyössä rasitus vaihtelee yksiköittäin. Yhdessä elät jatkuvan väkivallan uhan parissa, pyrit taiteilemaan sosiaalisesti ettei tilanne tänään räjähtäisi käsiin ja ehkä siinä sivussa vielä kuuntelet läpi työvuoron huutoa ja erilaista ääntelyä varsin korkeissa desibeli lukemissa. Toisissa paikoissa taas työ on fyysisesti kuormittavaa potilaiden jatkuvine nosteluineen jne. Jos ja yleensä kun et tällaisessa työssä saa järjestettyä väliin niitä pieniäkään taukotuokioita, kasvaa kuormitus huomattavasti.
Repesin tolle irtiotolle :D Töissä yllättäen on tarkoitus tehdä töitä. Irtiotot hoidetaan vapaa-ajalla. Ei kuule monessa aspatyössäkään ole mahdollisuutta irtiotolle muuten kuin tauoilla.
Kuulostaa siltä että sulla on kohtuuttoman tiukaksi asetettu veroprosentti. Tykkäät vissiin saada veronpalautuksina rahat myöhemmin könttänä, etkä tasaisesti joka kuukausi hieman enemmän?
Veroprosentin voi nostaa itse miten korkealle haluaa. Eli jos nostan sen maksimiin ja saan nettona esim. 800e niin se on se on todellinen palkkataso sinun logiikalla.