Hävettää mennä ulos lenkille juoksemaan
Tuntuu jotenkin siltä, että näytän todella tyhmältä ja vien tilaa muilta lenkkeilijöiltä. Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli samanlaisia ajatuksia kun aloitin lenkkeilyä. Ajattelin, että minulle naureskellaan ikkunoista, että mitähän tuokin itsestään kuvittelee. Ajattelin, että muille paljastuu, että haluaisin olla vähän fitimpi ja sepä vasta on noloa. Kävin alkuun juoksemassa pimeällä ja piti lopettaa kesäksi. Eniten hävetti, kun en jaksanut juosta koko lenkkiä ja piti kävellä välillä. Kuvittelin että nyt vasta nauretaankin, kun nähdään että tulenkin kävellen takaisin.
No, jatkoin juoksua. Eipä minulle ole kukaan nauranut. Tuosta on nyt jo 12 vuotta, ja lenkille lähtö on niin jokapäiväinen juttu että en olisi muistanut noita ajatuksia jos en olisi lukenut aloitusviestiä.
Minulla on takana pari juostua puolimaratonia ja sellainen on tavoitteena tänäkin vuonna. Olen hyvässä kunnossa ja olo on hyvä, paljon parempi kuin silloin 12 vuotta sitten. Puolituttu kyseli minulta treenivinkkejä vähän aikaa sitten kun tuli lenkillä vastaan.
Vieläkin kävelen osan lenkeistä eri syistä. Teen myös intervalliharjoituksia, joissa välillä juostaan ja välillä kävellään, eikä siinäkään ole mitään ihmeellistä. Jokainen joka on ulkona on pitämässä itsestään huolta, minua ainakin ilahduttaa aina kun vastaan tulee joku jota en ole ennen nähnyt.
Harmi, että kaltaisiasi ihmisiä on harvassa.
Ihanko oikeasti noin mietit? mulla ei käynyt mielessäkään,etten voisi aloittaa juoksuharrastusta,kun siellähän tulee vastaan ihan 'oikeita' juoksijoita,jotka on juosseet jo monta vuotta ja jaksavat vetää koko lenkin juosten :D. Mutta jostainhan on aloitettava. Hieman ylipainoa kantaen tiesin näyttäväni en niin timmikroppaiselta,mutta mitä siitä,kun kiloja on saatava kuitenkin pois,eikä ne häviä sohvalla istumalla. Ei oo haitannu yhtään lenkkeillä,kunto on kohentunut ja kilotkin vähitellen karisseet. En jaksa ajatella,miltä näytän. En näytä vielä huippu-urheilijalta,mutta en tähtääkään sellaiseksi,kunhan omaksi iloksi.
Mä ostin kotiin kuntopyörän, painoja, jumppapallon ja penkin. Eipä ole enää vuosiin tarvinnut treenata muiden nähden ja välineetkin ovat maksaneet itsensä takaisin jo moneen kertaan.
onpas pullukka aplla hauska ongelma :D
Vierailija kirjoitti:
Mene klo 6.00 aamulla niin ei ole tungosta. Itse lenkkeilen silloin, ei hävetä risat verkkaritkaan...
Mä oon kello 6 pissittämässä koiraani lenkkipoluilla. Kyllä me aamulakin teidät nähdään - ja nauretaan :D
Tajutkaa nyt että ne jotka jotenkin nauraa toisille on oikeasti mielenvikaisia. Ja mitä väliä sillä sitten on jos joku persoonallisuushäiriöinen pilkkaa mielessään? Ei yhtään mitään. Mun talon ohi juoksee usein vähän ylipainoinen nuori turhan harppovalla tekniikalla, mä mietin vaan että saispa tolle opetettua vähän juoksutekniikkaa _ettei riko itseään_ ja hyvä kun liikkuu.
Sama, itse en kehtaisi ikinä juosta julkisilla paikoilla. Hyvä kun kehtaan kävelylenkillä käydä, mutta sekin hävettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene klo 6.00 aamulla niin ei ole tungosta. Itse lenkkeilen silloin, ei hävetä risat verkkaritkaan...
Mä oon kello 6 pissittämässä koiraani lenkkipoluilla. Kyllä me aamulakin teidät nähdään - ja nauretaan :D
Ja tässäpä loistoesimerkki häiriintyneestä ihmisyksilöstä jonka mielipiteillä ei ole mitään väliä
T. 30
tämä ei välttämättä auta, mutta sun on pakko vaan mennä noista tunteista huolimatta, jos lenkkeily on jotain sellaista, mitä haluat tehdä.
olin hetken aikaa töissä niin, että osa työnkuvaa oli asiakkaille soittaminen. alkuun oli hirveän ahdistavaa ja hankalaa, varsinkin kun tiesi, että ei kukaan tykkää jos joku puhelinmyyjä soittaa. tunne kuitenkin oikeasti helpotti, kun sitä ahdistavaa hommaa oli vain pakko tehdä. suhtauduin siihen niin, että teen vain työtäni.
uskon, että sunkin ahdistavat tunteet hälvenee, jos vaan jatkat lenkkeilyä. tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ratkes sillä että hankin itselleni juoksumaton https://www.vitamiini.org/paras-juoksumatto/ Eipähän ole enää tarvinnut miettiä sitä mitä muut ajattelee ja pystyy juoksemaan huonolla kelilläkin. Toki hintava ostos.
Mua hävettää ehkä eniten se juoksutyyli ja tekniikka. Jotenkin tuntuu siltä että olen ihan naurunalainen :(
On noita tyhmiä mitkä sanoo ääneen mitä ajattelevat vaikka itse tekisivät juuri jorain vielä tyhmempää.
Joku vuosi sitten oli pari naista ulkoiluttamassa hihnassa ja valjaissa paria vammaista lasta mikä näytti mielestäni lähinnä ihmisarvoa alentavalta ja häveliäästi en maininnut kuitenkaan mitään heille asiasta miltä touhu näyttää vaan ohitin.
Niin eikös toinen taluttaja tuumannut kun ohitin, muulle porukalle että toi vempauttaa jalkaa jotenkin oudosti kun kävelee. Näytti hänen mielestään siltä että tekisin niin kun nopeasti kävellessä keltainen poikkiraita jalan alaosassa heilahti.
Jatkossa kun näen kyseistä toimintaa että lähes eläimen lailla ulkoilutetaan, kerron mielipiteeni suoraan ja mikäli jotai äkellystä tulee, niin teen lastensuojeluilmoituksen.
No tokintuonoli hyväkin kun sai lapset liikuntaa. Raittista ilmasta en voi niinkään sanoa koska kevät silloinkin ja katupöly.
Mä juoksin umpikorvessa missä kukaan ei näe. Harakat vaan nauro puussa.
Vierailija kirjoitti:
Mä juoksin umpikorvessa missä kukaan ei näe. Harakat vaan nauro puussa.
Sielläkin on riskinä että juokseminen laukaisee jonkun villipedon saalistus- ja kiinniottovietin ja sen jälkeen on sitten menoa jossa lenkkeilijä määrää suunnan ja jahtaava petoeläin vauhdin.
Tuollaisia kannata ajatella. Kuun alussa olin vielä aivan loistavassa kunnossa. Sitten tuli viikon flunssa ja toipumisen jälkeen lenkeilyn aloitus tuntuu siltä kuin ikävuosia olisi tullut 10 lisää.
Ei todellakaan jätetä lenkkipolkuja. Juostaan juurikin, niin kuin osataan ja jaksetaan. Itse sain aivoja vaurioittavan vuodon ja nyt kuljen kävellen samoja juoksupolkujani. Olen toispuoleinen halvaantunut, joka haaveilee niistä entisistä juoksemistaan ajoista.
Olen samanlainen vertailija ja häpeilijä kuin sinäkin, mutta kerran yksi himomaratoonari sanoi mulle että juostessa suurin osa keskittyy omaan suoritukseensa ehtimättä tarkkailemaan muita. Jos mietit itseäsi, niin miten paljon itse tölläät muita juoksijoita ja jäätkö miettimään jokaista heitä ? Moni kuuntelee kirjaa, jotkut seuraa vauhtia ja sykettä, joillakin on kiire alittaa aiempia aikojaan, toiset miettii askellustaan maratonia varten jne.
Mene ja nauti liikunnasta. Ajatuksesi ovat ehkä perua jostakin vahingollisesta arvostelusta sinua kohtaan, joka on nyt pilaamassa sinun hyvää elämää ylläpitävää elintapaa.
Hyvänen aika. Kyllä nyt yliarvoitte sen, että jotakuta oikeasti kiinnostaisi teidän juoksutapanne erityisemmin. Jos joku on niin typerä, että vaikka nauraa, niin ei se ole minkäänlaisen noteeraamisen saati häpeämisen arvoinen asia.
Vähän sama fiilis kuin ap:lla. Vuoden verran oon juossut nyt pitkän tauon jälkeen ja alkuun tuntui, että jos tuli joku ulkoilija niin niiden silmät kävi mut läpi kiireestä kantapäähän... Ja mietin, että miettivät varmaan että tollakin on väärä juoksutyyli ja ties mitä.
Olen nyt sitten opetellut ajattelemaan, että antaa katsoa, tuskin niidenkään oma asento ja tyyli priimaa on, ja annan palaa niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Kroppa kyllä kertoo jos on juoksuasennossa tms. jotain vikaa eikä vieraiden ihmisten katseet :) Podcastit vaan kuunteluun ja keskittyy omaan suoritukseen eikä siihen jos joku ohikulkija mulkoo.
Jokainen askel ulkona on panostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin, hyvä me!
En kiinnitä muihin ihmisiin niin huomiota, joten kunhan joku ei tule minulle avautumaan niin en huomaa tuijottaako joku. Terve välinpitämättömyys muita ihmisiä kohtaan auttaa.
Siis mikä saa ihmisen kuvittelemaan, että toisia kiinnostaisi toisten lenkkeilytyylit yhtään? Miksi sinä olisit universumin keskipiste jota kaikki katsoo? Ei katso, ei kiinnosta, siellä kulkee ties minkälaista kulkijaa joten kyllä sinne yksi pullukka huonokuntoinen mahtuu joukkoon aivan hyvin. Suurin osa keskittyy ihan omiin asioihinsa siellä lenkillä.
NYT mua hävettää! Kuka sä olet arvostelemaan kenenkään juoksutyyliä, menköön vaikka karhunjuoksua!
AINa saa hävetä näitä tämmösiä, miks ei sua ole kasvatettu!