Mikä minua vaivaa? Koko elämä hankalaa!

Anteeksi pitkä ja jokseenkin sekavanolonen teksti. -ap

Paljon äo?

Joku adhd

Vierailija kirjoitti:

Paljon äo?

116 oli viimeksi. En ole mitenkään älykäs. -ap

toimintaterapiasta voisi olla hyötyä

Sinun pitäisi päästä esim. mainostoimistoon töihin.

ADHD ja autismikirjo nyt ainakin vaikuttaa olevan.

Vierailija kirjoitti:

Joku adhd

Voisiko olla? Veljelläni sekä tädillä on ADHD.

Minulla on myös sellaista, että unohdan todella usein asioita ja ihan sanojakin. Oikein välillä ärsyttää kun keskustelua käyn toisen osapuolen kanssa ja unohdan ihan normaalin sanan. Sittenkun lasken esim. matikkaa, lasken kuulemma monimutkaisesti (mieheni mukaan), osaan laskut kuitenkin, mutta joudun keskittymään älyttömästi jotta saan laskettua. -ap

Vierailija kirjoitti:

ADHD ja autismikirjo nyt ainakin vaikuttaa olevan.

Autismi? ADHD tai ADD ennemminkin.

Vierailija kirjoitti:

ADHD ja autismikirjo nyt ainakin vaikuttaa olevan.

Autismista en tiedä. Olen empaattinen ja muutenkin kuulen usein olevani todella tunne-älykäs. Minulla ei myöskään ole mitään erikoisia tapoja eikä ajatuksia. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADHD ja autismikirjo nyt ainakin vaikuttaa olevan.

Autismista en tiedä. Olen empaattinen ja muutenkin kuulen usein olevani todella tunne-älykäs. Minulla ei myöskään ole mitään erikoisia tapoja eikä ajatuksia. -ap

Ei sinulla sitten ole autismikirjon häiriötä. Itse epäilen diagnosoimatonta ADD:ta tai ADHD:ta. Kuulostaa meinaan ihan normaalilta AD(H)D käyttäymiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon äo?

116 oli viimeksi. En ole mitenkään älykäs. -ap

Keskivertoa älykkäämpi silti. Älä vähättele itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitäisi päästä esim. mainostoimistoon töihin.

Miksi niin?

Vierailija kirjoitti:

ADHD ja autismikirjo nyt ainakin vaikuttaa olevan.

Miksi ehdotat autismikirjoa? Eihän Ap:n kertomus kuvasta sitä ollenkaan.

Sua vaivaa geenit. Kerroit äitisi olevan samanlainen.

MITEN AUTISMIKIRJO ILMENEE?

VUOROVAIKUTUS

Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.

Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmeitä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikirjon henkilön vuorovaikutuk- seen liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ottaa katsekontaktia.

KOMMUNIKAATIO

Autismikirjon henkilöllä voi olla erias- teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viittomia ja kirjoitettua tekstiä kommu- nikoidessaan.

Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tarkasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan ali- arvioi puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkasmia, kielikuvia ja ironiaa.

AISTIT

Monella autismikirjon henkilöllä on aistisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli- ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, va- loon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin.

Miten huomioit: Helpota henkilön aistikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä säätämällä. Vältä voimakkaiden hajusteiden käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn apuna esimerkiksi kuulok- keita tai aurinkolaseja.

STRESSIHERKKYYS

Autismikirjon henkilön hermosto kuor- mittuu helposti. Kuormitusta voivat aiheuttaa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen kanssakäyminen.

Miten huomioit: Mahdollista autis- mikirjon henkilölle rauhallinen tila tai paikka aisteihin liittyvän kuormituksen alentamiseksi.

VAHVUUDET

Autismikirjoon liittyy myös paljon vah- vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus.

ADHD ja ADD mitä eroa?

ADD on yksi ADHD:n kolmesta esiintymismuodosta.

Kyseessä on tarkkaavaisuushäiriö, jossa ADHD:lle usein tyypilliset kriteerit yliaktiivisuudesta ja impulsiivisuudesta eivät täyty, vaan ongelmat painottuvat tarkkaamattomuuteen.

Tästä huolimatta usein myös niillä henkilöillä, joilla on ADD, esiintyy joitakin yliaktiivisia oireita. Esimerkiksi levottomuus ei kuitenkaan yleensä ilmene aikuisilla ulkoisena, motorisena levottomuutena, vaan enemmänkin mielen sisäisenä rauhattomuutena.

ADHD:lle tyypillinen oman aktiivisuuden säätelemisen vaikeus voi näkyä ADD:ssa yliaktiivisuuden sijaan enemmänkin aliaktiivisuutena, kuten passiivisuutena ja vaikeutena aloittaa tietty toiminta.

ADD voi näkyä arjessa esimerkiksi:

keskittymisvaikeuksina

häiriintymisherkkyytenä

omiin ajatuksiin vaipumisena

ajatusten harhailemisena epäolennaisiin asioihin

taipumuksena lykätä aloittamista

vaikeutena vaihtaa tarvittaessa tarkkaavaisuuden kohdetta yhdestä asiasta toiseen

ADHD oireet

ADHD:n keskeisimmät oireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet ovat ADHD:ssa henkilön ikään ja kehitystasoon nähden liiallisia, ja ne haittaavat jokapäiväistä elämää.

ADHD-oireet ovat usein pitkäkestoisia tai pysyviä ja näkyvät jo lapsuudessa, viimeistään alakouluiässä. Olennaista ADHD-diagnoosissa onkin se, että oireita on ollut enemmän tai vähemmän koko elämän ajan.

ADHD:n oireet painottuvat aina yksilöllisesti, ja eri ihmisillä korostuvat eri oireet: joillakin on vain osa oireista, kun taas toisilla esiintyy enemmän tai vähemmän kaikkia ADHD:lle tyypillisiä oireita. Kaikista keskeisintä ADHD:n oirekuvassa on vaikeus säädellä itse omaa tarkkaavaisuuttaan.

ADHD:n ydinoireiden ja niiden erilaisten ilmenemismuotojen lisäksi on melko yleistä, että yhdessä ADHD:n kanssa esiintyy myös tiettyjä kognitiivisia vaikeuksia.

Esimerkiksi kielellinen kehitys ja puhuminen, liikkuminen sekä sosiaaliset taidot saattavat kehittyä hieman hitaammin muihin saman ikäisiin lapsiin verrattuna.

ADHD:n oireet eivät ole tahdonalainen asia

Sekä ADHD-diagnoosin saaneen että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että ADHD:n oireet johtuvat hermoston erilaisesta toimintavasta.

ADHD:lle tyypilliset oireet ja niistä johtuva käyttäytyminen eivät siis ole henkilön itsensä tai hänen läheistensä vika, eikä kyseessä ole esimerkiksi laiskuus, välinpitämättömyys tai muu tahdonalainen asia.

On myös hyvä muistaa, että päivittäistä elämää häiritseviin ADHD:n oireisiin on nykyään saatavilla monenlaista apua ja hoitoa.

Miten ADHD näkyy arjessa?

ADHD ilmenee hieman eri tavoilla eri ikäisenä ja eri elämänvaiheissa. Lapsella ADHD:n oireet näkyvät usein jatkuvana vaikeutena keskittyä esimerkiksi leikkeihin tai koulutehtäviin. Jo pienillä lapsilla tarkkaavaisuus siirtyy herkästi ärsykkeestä toiseen, ja pitkäjänteinen toiminta voi olla haasteellista. Nuorilla ja aikuisilla ADHD ilmenee useimmiten erityisesti vaikeutena keskittyä työtehtäviin tai opiskeluun.

ADHD:n oirekuvassa luonteeltaan pysyvintä on tarkkaavaisuuden säätelyn vaikeus. Lapsesta aikuiseksi kasvaessa ADHD usein muuttaa jonkin verran muotoaan, mutta nimenomaan tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet jatkuvat. Sen sijaan ylivilkkaus usein joko vähenee tai muuttuu enemmän alivilkkaudeksi tai sisäiseksi levottomuudeksi.

ADHD:n oireet voivat haitata elämää ja vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon varsinkin silloin, jos syytä niiden taustalla ei ymmärretä oikein. Onkin hyvä tiedostaa, että ADHD:hen liittyy usein myös monia positiiviseksi miellettyjä ominaisuuksia. ADHD ei olekaan este esimerkiksi töissä tai opinnoissa menestymiselle, vaan oikeanlaisella hoidolla ja arjen tukitoimilla tietyt häiriön oireet on mahdollista saada hallintaan, kun taas toisia voi pyrkiä tietoisesti tukemaan ja vahvistamaan.

ADHD:seen voi liittyä esimerkiksi seuraavia positiivisia ominaisuuksia:

luontaista uteliaisuutta

joustavuutta

luovuutta

kekseliäisyyttä

energisyyttä

sinnikkyyttä

kykyä heittäytyä rohkeasti uusiin tilanteisiin

Miten tarkkaamattomuus näkyy arjessa?

Tarkkaamattomuus voi näkyä arjessa esimerkiksi huonona keskittymiskykynä, tehtävien kesken jäämisenä ja vaikeutena kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Pienetkin ulkopuoliset ärsykkeet saattavat herpaannuttaa keskittymisen herkästi muualle siitä tehtävästä, joka on juuri kyseisellä hetkellä työn alla. Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmien takia oppiminen vaikeutuu, minkä takia niistä kärsivä henkilö saattaa alisuoriutua opinnoissaan tai työssään.

Tarkkaamattomuus saattaa näkyä myös esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

toistuvina virheinä varsinkin yksitoikkoisempien tehtävien kohdalla

organisoimisen vaikeutena

asioiden liiallisena tarkisteluna virheiden tekemisen pelossa

vaativien ja pitkäkestoista keskittymistä edellyttävien tehtävien välttelemisenä

jatkuvana unohteluna ja aikataulujen pettämisenä

vaikeutena kuunnella ja seurata ohjeita sosiaalisissa tilanteissa

Tarkkaavaisuuden säätelemisen vaikeus tarkoittaa sitä, että tietyt asiat ovat henkilölle vaikeampia kuin useammille muille, ja keskittyminen joihinkin asioihin voi olla liki mahdotonta. Joihinkin henkilöä itseään kiinnostaviin asioihin keskittyminen voi kuitenkin olla joskus erittäinkin intensiivistä. Vaikka tarkkaavaisuuden ongelmista kärsivän voi olla myös haastavaa esimerkiksi keskittyä ryhmäkeskusteluun, voi kahdenkeskinen ja varsinkin henkilölle itselleen tärkeä keskustelu sujua ongelmitta.

Miten yliaktiivisuus näkyy arjessa?

Yliaktiivisuus ilmenee tyypillisesti jatkuvana levottomuuden tunteena ja vaikeutena pysyä pitkään paikallaan. Tämä voi näkyä esimerkiksi kiemurteluna sekä hermostuneen oloisena käsien ja jalkojen liikutteluna. Liikkumisen pakko voi näkyä konkreettisesti siinä, että henkilö poistuu toistuvasti tilanteista, joissa edellytetään paikallaan istumista. Henkilö saattaa myös olla jatkuvassa liikkeessä ja niin sanotusti puuhaamassa koko ajan jotakin. Toisin sanoen rauhoittuminen ja pysähtyminen voi olla haasteellista. Ylivilkkaus voi ilmetä myös ylenmääräisenä puhumisena.

Miten impulsiivisuus näkyy arjessa?

Impulsiivisuus eli hetken mielijohteesta syntyvä käytös tarkoittaa sitä, että henkilöllä on vaikeus hillitä omia sisäisiä impulssejaan. Sosiaalisten vihjeiden lukeminen voi olla joskus vaikeaa eikä omaa vuoroaan välttämättä jaksa aina odottaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi toistuvana muiden ihmisten keskeyttämisenä ja päälle puhumisena. Impulsiivisuus voi näkyä myös siinä, että henkilön mielenkiinnon kohteet vaihtuvat nopeasti yhdestä asiasta toiseen.