Lue keskustelun säännöt.
Mitä akateeminen osaa paremmin kuin ei-akateeminen?
Kommentit (156)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noudattaa kirjoitettuja ohjeita, erityisesti jos ohjeet sisältävät jotain teknisiä sanoja, tai vaikkapa ruotsin kieltä tai jotain matemaattista.
Äly riittää, ei tarvitse olla akateeminen.
Ei tarvitse, mutta keskimääräisesti akateeminen osaa näitä paremmin. Oletko ei-akateeminen kun et ymmärrä tätä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä akateemiset ihmiset ymmärtävät tilastoja paremmin, ja osaavat tulkita tutkimustuloksia kriittisemmin kuin ei-akateemiset.
Ei-akateeminen perustaa usein mielipiteensä omaan/läheisten kokemukseen. Akateeminen taas ymmärtää, että oma kokemus ei ole välttämättä kovin vahva todiste keskiarvosta.
Vielä kun ymmärrettäisiin se mikä on keskiarvo, ja että keakiarvoisia yksilöitä ei tosielämässä ole välttämättä yhtään, oltaisiin jo pitkällä.
T: ei-akateeminen
Mistä se keskiarvo koostuu jos keskiarvoisia yksilöitä ei ole?
Akateemiset eivät tee yhdys sana virheitä.
Akateemiset osaavat tehdä meitä paremmin Pro gradun, lisenssiaattityön tai jopa ihan väitöskirjan, vaikkakin tarvitsevat niihin ohjaajan ja avustajiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä akateemiset ihmiset ymmärtävät tilastoja paremmin, ja osaavat tulkita tutkimustuloksia kriittisemmin kuin ei-akateemiset.
Ei-akateeminen perustaa usein mielipiteensä omaan/läheisten kokemukseen. Akateeminen taas ymmärtää, että oma kokemus ei ole välttämättä kovin vahva todiste keskiarvosta.
Jälkimmäinen kappale sopii hyvin palstamammaan, joka ei ymmärrä, että kauneus/komeus EI ole VAIN katsojan silmässä. Sellainen ihminen on kaunis, jota suurin osa pitää kauniina, ei sellainen, jota vain oma puoliso pitää kauniina. Jos jonkun naisen/miehen (photoshoppaamatonta) kuvaa arvostellaan ja keskiarvoksi tulee vaikka 9, niin sitten on kaunis/komea, jos 6, niin sitten on tavis, ei ruma eikä kaunis.
Sama markkina-arvoteorian suhteen, markkina-arvo tarkoittaa sitä, kuinka haluttu joku on markkinoilla. Jos jotain miestä tavoitellaan paljon, niin sillä on korkea markkina-arvo. Jos joku nainen sanoo, että sen mies on sen mielestä mukava ja täydellinen ja sen perusteelta tasoltaan korkea, niin se on just tuota oman kokemuksen ja mielipiteen perusteella yleistämistä. Jos se mies ei ole ollut ns. tavoiteltu poikamies, niin ei sen taso ole korkea, vaikka siihen rakastunut nainen kuinka uskoisi tai vakuuttelisi niin.
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset eivät tee yhdys sana virheitä.
Ei-akateeminen tietää, että yhdyssanavirheitä voi tulla, jos on lukihäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdekritiikki. Matalasti koulutettu suku paasaa suu vaahdossa kuulemistaan juoruista nopeasti eteenpäin. Kun kommentoin vastaavanlaista jollekin akateemiselle, aletaankin sitä kyseenalaistamaan ja tenttaamaan todisteita.
Tämä ja ylipäätään akateemisen ihmisen ajattelu ei vaikuttaisi olevan niin mustavalkoista. Toisin sanoen öyhötystä on vähemmän ja ainakin yritetään ymmärtää sitä toista mielipidettä vaikka ei samaa mieltä ollakkaan.
Olen tässä koko ajan yrittänyt tuoda esille, että akateemisuuden ja älykkyyden välille ei voi laittaa yhtä kuin - merkkiä. Myös ei-akateemiset voivat olla ihan fiksuja ihmisiä. Vähän hassua, että sitä pitää selittää ah niin älykkäille akateemisille.
Tällaisissa keskusteluissa ei ole mitään mieltä, jos aletaan etsimään jotain epäsäännönmukaisuuksia. Se nyt on päivänselvää, että matala koulutustaso ja öyhötys esim. korreloi todella voimakkaasti. Samoin tyhmyys ja köyhyys. Alapeukut ei kiinnosta. Antaa tulla vaan.
Vierailija kirjoitti:
No sen oman alansa teoriat ja käytännön
Akateemisesti koulutetut ovat yleensä enemmän kiinnostuneita terveydestä ja noudattavat terveitä elämäntapoja. Monet korkeasti koulutetut voivat hallita erilaisia käden taitoja ja osaavat korjata yhtä suin toista, mutta heidän ei tarvitse tehdä sitä työkseen. Koulutus mahdollistaa samalla sen että voi enemmän vaikuttaa siihen mitä tekee työkseen eikä ole pakko tehdä fyysisesti kuluttavia töitä ja voi sitten hankkia hien pintaan vapaa-ajalla urheilemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä putkimies osaa enemmän kuin elämänkoululainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin akateemiset on hyvin edustettuina kaupan kassana.
Tämäkö oli mielestäsi hyvä esimerkki? Että akateemiset osaisivat paremmin kassan tehtävät kuin matalammin koulutetut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset ei jankkaa vauvapalstalla mistään indoiranilaisesta kansasta ollen pihalla kuin lumiukot. Ovat sellaisten asioiden yläpuolella.
Ikävä kyllä erehdyt. Akateemiset (metsäläis-pyyntikulttuuritaustaiset) Turun yliopistoa myöten vahtivat netissä jopa sitä, mitä muinaisista suomalaisista kuningaskunnista kirjoitetaan. Hyökkivät vieläpä mielenhäiriöisten lailla kommentoijien kimppuun, jos perustellut mielipiteet saavat kannatusta.
Lupasin tähän lähteitä eilen ja niitä tulee tässä.
Vaikka täällä pseudosuiomalaisten rypemässä pseudosivistyksessä, missä arjalaisten kuningaskunnatkin ovat hysterian aihe nykyiselle metsäläisrutsa- sakille, maailmalla ymmärretään, että saagat ovat vähintäänkin viitteellisiä ja niitä myös osataan hyödyntää arkeologisessa tutkimuksessa, toisin kuin täällä nykyisessä Pseudo- Suomessa metsäläisten sönköttäessä olevansa tieteellisiä ja akateemisia kykkiessään arjalaisten mv- suomenheimojen identiteetillä ja kulttuurilla.
blogit.utu.fi/utu/2019/09/10/pseudohistoria-haastaa-keskiajantutkimusta/
https://blogit.utu.fi/utu/2019/09/10/pseudohistoria-haastaa-keskiajantu…
http://viking.archeurope.info/index.php?page=l-anse-aux-meadows
Ps. Tiedättekö ´akateemisen´etymologian? Se juontaa Achaen, Achaemenid, Aga jne. arjalaisten endonyymeistä ja paikannimistä. Yksikään ns. akateemisuudella pönöttävistä metsäläisistä rantarutsalaiset mukaanlukien ei ole lähelläkään tiedettä, saati Achaemenideja. Helleenit pitivät pyyntikulttuurisia ja muita lukutaidottomia lähinnä sivistymättöminä eläiminä. Tarvitseeko lähdetietoinen identiteettiloinen lähteitä lisää? Kyllä nämä hopurivat pitkin nettiä.
https://kalmistopiiri.fi/2020/05/22/muinaisten-kuninkaiden-jaljilla-int…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan esimerkiksi hyvinkin korkeatasoista matematiikkaa. Ymmärrän monimutkaisten algoritmien toimintaa ja kykenen toteuttamaan niitä tietokoneella.
Kukaan tuntemani ei-akateeminen ei samaan kykene.
Oman erikoisalansa ja sen, miten korkeakoulussa toimitaan opiskelun ja tutkimuksen suhteen. Siinäpä se.
Ajatella, esittää analyysejä eli ajatustensa tulokset. Esim. äskeisen ...
Lähdekritiikki, kriittinen ajattelu, tekstin analysointi ja ehkä tärkein, oman teesinsä kriittinen tarkastelu. Tämä viimeinen kohta näkyy parhaiten keskustelussa ei-akateemisten kanssa ainakin omissa piireissäni. Akateemikko ymmärtää, ettei voi aina olla oikeassa ja kritiikin kohdistuessa häneen, hän ei jää inttämään olevansa ehdottomasti oikeassa, vaan hyväksyy mahdollisuuden virheeseen. Hän selvittää faktat (esim vain googlettamalla) ja palaa sitten asiaan. On raivostuttavaa keskustella ihmisen kanssa, joka hautaan asti inttää olevansa oikeassa, eikä koskaan edes nanosekuntia mieti, että voiko joku aiheen asiantuntija (esim tutkija) sittenkin tietää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen osaa sen oman hommansa ja oppii halutessaan helposti myös ei-akateemisen ns. alempiarvoiset tehtävät.
Miksi nämä kädettömät sitten tarvitsevat apua niinkin helpoissa asioissa kuin lattiakaivon puhdistus ja auton öljyn lisääminen?
Joku voi tietysti tarvitakin, mutta se johtuu todennäköisesti siitä että ko. henkilö on nainen, tai ei vaan halua tehdä itse ns. paskahommia.
Akateemisella on varaa maksaa paskahommien teosta muille.
Aika avutonta jos parin minuutin hommistakin pitää maksaa muille.
On iso ero siinä, pitääkö siitä maksaa koska ei osaa vai maksaako mieluusti, koska voi eikä itse halua/jaksa/viitsi sitä paria minuuttia käyttää paskahommiin?
Meillä käy siivooja, koska teen mieluummin itse muuta. Se ei tarkoita, etten osaa siivota. Vaihdoin aiemmin talvi/kesärenkaat itse. Nyt kun on varaa, maksan mielelläni naapurin pojalle, että hän vaihtaa ne ja voin rauhassa vaikka lukea kirjaa samalla.
Äly riittää, ei tarvitse olla akateeminen.