Mitä akateeminen osaa paremmin kuin ei-akateeminen?
Kommentit (156)
Osaavat hyllyttää kirjaston kirjoja, osaavat vahtia lapsia kokoaikatyönä "akateemisesti"=hyvillä elinikäisillä sopimuksilla ja kuukausipalkoilla veronmaksajien kustantamana ilman mitään tulosvastuuta. On myös oikeus saikuttsa, kun siltä tuntuu. Vastaavat hommat yksityisellä sektorilla (hyllyttäjä/lapsen vahti) ovat huonoista huonoimmin palkattuja silppuduuneja, vuokratyö- ja osa-aikasopimuksilla. Jos saikutat=et saa palkkaa. Yksityisellä puolella on siitä huolimatta myös se tulosvastuu. Se ero.
Arivioida kriittisesti, mitä auktoriteetit sanovat ja kirjoittavat. Tehdä tutkimusta ja luoda uusia tuloksia.
Miten voi joku kysyä näin idioottimaisen kysymyksen? Siis oikeasti? Äly hoi, älä jätä!!!
Lukea ja kirjoittaa, melko todennäköisesti. Itse koen että opin todella lukemaan ja kirjoittamaan vasta yliopistossa (humanistisella, jossa käytännössä kaikki opiskelu oli jompaa kumpaa).
"Ehkä ymmärtävät sen, että jonkun mielipide ei ole synonyymi ainoalle totuudelle. Akateeminen tieto perustuu tutkimukseen, ei mielipiteeseen. Tieto kuitenkin muuntuu jatkuvasti, sitä voi haastaa, täydentää tai kiistää tutkimalla lisää, mutta ei vain niin, että kertoo vain mielipiteitään eikä perusta niitä mihinkään muuhun kuin mutu-tuntumaan."
"Ja jälleen: ei tarvitse todellakaan olla akateeminen tuon ymmärtääkseen. Kerta kaikkiaan, millaisina idio otteina pidätte ei-akateemisia : )"
Olen eri, mutta ihan pakko kommentoida omasta näkökulmastani. Itsekin pidin itseäni tosi fiksuna ihmisenä jo ennen yliopistoon menemistä. Ensimmäinen puoli vuotta rä jäytti tajunnan, koska vasta yliopistolla sain todella kuvan tieteellisestä tutkimuksesta ja sen kenttien laajuudesta sekä tiedon määrästä. Todella moni muukin asia, jonka olin kuvitellut ymmärtäväni hienosti, avautui aivan uusissa sfääreissä. Noissa kommenteissa ei ole tarkoitus väittää, ettei ei-akateemiset ovat idio otteja joilla ei ole mitään käsitystä esim lähdekritiikistä, vaan noissa listataan niitä asioita, jotka itselle oikeasti jäävät yliopisto-opintojen vaikutuksesta mieleen. Jos kuvittelet ymmärtäväsi kaiken, kannattaa mennä yliopistoon ja huomata kuinka väärässä olitkaan.
Teorian.
Voi silti olla ihan lapanen kun pitäisi oikeasti tehdä jotain
Nähdä asioiden ja ongelmien kokonaiskuvan.
tursottaa paskaa paperille ja kirjoittaa pitkästi tyhjästä. Monet usean kymmenien sivujen tekstit voi tiivistää noin 10 lauseeseen. Näiden tutkimusten lukeminenkin on ihan oma "taiteen lajinsa" ja harvoin niitä kokonaan luetaan.
t:Rehellinen akateemisesti koulutettu.
Vierailija wrote:
Fast Fourier-muunnoksen
Valtaosa akateemisista ei tiedä tuosta hölkäsen pölähtämään, ja vastaavasti moni insinöörikin tuon osaa.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ymmärtää asioita monilta kanteilta ja osaa sijoittaa niitä kontekstiin. Akateeminen myös tajuaa kaiken tiedon rajallisuuden ja osaa kyseenalaistaa hataraa tietoa, mutta myös luottaa valideihin tutkimuksiin. Yleensä akateemisilla on laajempi kielitaito, sillä materiaalia on tullut luettua useilla kielillä. Usein (ei tosin aina) akateemisilla on enemmän rahaa harrastaa ja matkustella, mikä puolestaan lisää ymmärrystä. Akateeminen vanhempi osaa tukea lastaan suoriutumaan koulussa ja elämässä muutenkin paremmin.
Voiko ihminen, joka ei ole käynyt akateemisia kouluja, toimia kuitenkin luontaisesti akateemisesti?
Toki, mut menetelmät ova
Missä se osaaminen näkyy käytännössä? Mitä akateeminen tekee niin, että ottaa huomioon oman subjektivisen käsityksensä virheellisyyden? Esim. tilanteessa, jossa hänen on menetettävä itse jotain mielipiteensä virheellisyyden takia, jos myöntää asian?
Vierailija wrote:
Tosissasiko kysyt?
No, akateeminen lääkäri osaa tehdä diagnoosiin ja kirjoittaa sulle reseptin.
Ei-akateeminen on niin sanottu valelääkäri tai Maria Nordin. Onnea vaan.
Moni akateeminen lääkäri ei osaa tehdä diagnoosia. Ainakaan oikeaa.
Vierailija wrote:
"Ehkä ymmärtävät sen, että jonkun mielipide ei ole synonyymi ainoalle totuudelle. Akateeminen tieto perustuu tutkimukseen, ei mielipiteeseen. Tieto kuitenkin muuntuu jatkuvasti, sitä voi haastaa, täydentää tai kiistää tutkimalla lisää, mutta ei vain niin, että kertoo vain mielipiteitään eikä perusta niitä mihinkään muuhun kuin mutu-tuntumaan."
"Ja jälleen: ei tarvitse todellakaan olla akateeminen tuon ymmärtääkseen. Kerta kaikkiaan, millaisina idio otteina pidätte ei-akateemisia : )"
Olen eri, mutta ihan pakko kommentoida omasta näkökulmastani. Itsekin pidin itseäni tosi fiksuna ihmisenä jo ennen yliopistoon menemistä. Ensimmäinen puoli vuotta rä jäytti tajunnan, koska vasta yliopistolla sain todella kuvan tieteellisestä tutkimuksesta ja sen kenttien laajuudesta sekä tiedon määrästä. Todella moni muukin asia, jonka olin kuvitellut ymmärtäväni
Ehkä tuossa tärkein minkä itse opin yliopisto-opinnoissa, maailma on täynnä vielä älykkäämpiä ihmisiä jotka käsittelevät asioita paljon notkeammin mihin itse kykenen. Eli opin nöyryyttä, lukion huippusuoritus ei vie pitkälle tiedemaailmassa, tarvitaan paljon työtä, niin omaa tekemistä kuin yhteistyötä. Sama yhteiskunnassa, minä osaan jotain, muut omilla koulutuksillaan toisia tärkeitä juttuja. T FT jonka itsevärjätylle päälle varmasti kampaajat naureskelevat Prismassa :)
Omani ainakin jaksaa aina muistutella, miten purkkivärjäyksiä käyttävät vaan nolaavat itsensä ja ammattilaiset aina nauravat heille selän takana kun bongaavat Prismassa.