Mitä akateeminen osaa paremmin kuin ei-akateeminen?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä akateemiset ihmiset ymmärtävät tilastoja paremmin, ja osaavat tulkita tutkimustuloksia kriittisemmin kuin ei-akateemiset.
Ei-akateeminen perustaa usein mielipiteensä omaan/läheisten kokemukseen. Akateeminen taas ymmärtää, että oma kokemus ei ole välttämättä kovin vahva todiste keskiarvosta.
Monet akateemiset ovat ennakkoluuloisia ja ahdasmielisiä pikkusieluja, jotka esittävät hyvää ja viisasta ihmistä mutta saattavat työyhteisöissään käyttäytyä todella lapsellisesti ja alkukantaisesti.
Millaisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin tämän väitteesi perustat?
Omiin havaintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitään. Akateemisuus ei ole tae mistään.
Ei pidä paikkaansa, ainakaan jos puhutaan valmistuneista akateemisista. Gradu ei synny tyhjästä, joten vähintään akateemisen kirjoittamisen on oltava hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä akateemiset ihmiset ymmärtävät tilastoja paremmin, ja osaavat tulkita tutkimustuloksia kriittisemmin kuin ei-akateemiset.
Ei-akateeminen perustaa usein mielipiteensä omaan/läheisten kokemukseen. Akateeminen taas ymmärtää, että oma kokemus ei ole välttämättä kovin vahva todiste keskiarvosta.
Monet akateemiset ovat ennakkoluuloisia ja ahdasmielisiä pikkusieluja, jotka esittävät hyvää ja viisasta ihmistä mutta saattavat työyhteisöissään käyttäytyä todella lapsellisesti ja alkukantaisesti.
Millaisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin tämän väitteesi perustat?
Omiin havaintoihin.
5/5 :D
Vierailija kirjoitti:
gregor kirjoitti:
yhden asteen funktion ratkaisu kaavat.
No en osaa tai ainakaan muista, mutta osaan yhdyssanat :) T. humanisti.
minkä takia sun mielestä ratkaisu kaavat pitäisi olla yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitään. Akateemisuus ei ole tae mistään.
Ei pidä paikkaansa, ainakaan jos puhutaan valmistuneista akateemisista. Gradu ei synny tyhjästä, joten vähintään akateemisen kirjoittamisen on oltava hallussa.
Gradujahan voi ostaa ja nykyisin teettää myös tekoälyllä.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisten ei tarvitse kokeilla asioita nähdäkseen toimiiko ne ja he ovat kykeneviä käyttämään omia aivojaan ja tietotaitojaan asioissa.
Mutta mitäpä jos kokeilemisen kautta ratkeaakin jotain aivan uutta ja ihmeellistä, vaikka kuinka kirjassa ja tilastoissa lukisi että niin ei voi tapahtua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitään. Akateemisuus ei ole tae mistään.
Ei pidä paikkaansa, ainakaan jos puhutaan valmistuneista akateemisista. Gradu ei synny tyhjästä, joten vähintään akateemisen kirjoittamisen on oltava hallussa.
Akateemisuus ei tarkoita gradua, kuten ilmeisesti sen itsekin tiedät.
neljä akateemista pahoitti mielensä aloituksesta?
Vierailija kirjoitti:
Lähdeviittaukset.
Koskeeko tämä myös arkipuhetta?
Kunhan yrittävät olla viisaampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitään. Akateemisuus ei ole tae mistään.
Ei pidä paikkaansa, ainakaan jos puhutaan valmistuneista akateemisista. Gradu ei synny tyhjästä, joten vähintään akateemisen kirjoittamisen on oltava hallussa.
Gradujahan voi ostaa ja nykyisin teettää myös tekoälyllä.
Ja kirjoituttaa ohjaajilla, koska yliopistoilla on nykyisin tulospaineita.
On vapaa akateemisista komplekseista?
Paskanpuhumisessa ja muiden mollaamisessa, ovat olevinaan muita parempia
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ymmärtää asioita monilta kanteilta ja osaa sijoittaa niitä kontekstiin. Akateeminen myös tajuaa kaiken tiedon rajallisuuden ja osaa kyseenalaistaa hataraa tietoa, mutta myös luottaa valideihin tutkimuksiin. Yleensä akateemisilla on laajempi kielitaito, sillä materiaalia on tullut luettua useilla kielillä. Usein (ei tosin aina) akateemisilla on enemmän rahaa harrastaa ja matkustella, mikä puolestaan lisää ymmärrystä. Akateeminen vanhempi osaa tukea lastaan suoriutumaan koulussa ja elämässä muutenkin paremmin.
Voiko ihminen, joka ei ole käynyt akateemisia kouluja, toimia kuitenkin luontaisesti akateemisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ymmärtää asioita monilta kanteilta ja osaa sijoittaa niitä kontekstiin. Akateeminen myös tajuaa kaiken tiedon rajallisuuden ja osaa kyseenalaistaa hataraa tietoa, mutta myös luottaa valideihin tutkimuksiin. Yleensä akateemisilla on laajempi kielitaito, sillä materiaalia on tullut luettua useilla kielillä. Usein (ei tosin aina) akateemisilla on enemmän rahaa harrastaa ja matkustella, mikä puolestaan lisää ymmärrystä. Akateeminen vanhempi osaa tukea lastaan suoriutumaan koulussa ja elämässä muutenkin paremmin.
Voiko ihminen, joka ei ole käynyt akateemisia kouluja, toimia kuitenkin luontaisesti akateemisesti?
Toki, mut menetelmät ovat kehittyneet NEROJEN ketjussa. Niitä ei yksikään yksittäinen NERO ehdi elämänsä aikana keksiä itse, saati kehittää niiden avulla uutta - ilman sitä akateemisuutta.
Joka muuta kuvittelee, on erityisen tyhmä narsisti.
Yst. Yliopiston priimus
Tämä akateemisuus herättää uteliaisuuteni niin voimakkaaksi, että tekisi mieli opiskella tutkinto vain siksi, että tietäisin millaista on tulla ja olla akateeminen. Eipä kai noita väitteitä voi ihan täysin tuulestakaan temmata. Jotain ylivertaista ne ihmiset on siellä oppineet, joita minun oppimattomat silmäni eivät edes havaitse heissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteellisen kirjoittamisen.
Siis esim. kun pyyntikulttuuri-taustainen vertaisarvioi toisen pyyntikulttuuritaustaisen metsäläisen ns. tieteellisen sepustuksen arjalaisten mv-kulttuuristen hautaustavoista tms. lähdeviitteineen, joista suuri osa on metsäläisten pyyntikulttuuritaustaisten oletuksia aiheesta, kyseessä on mielestäsi tiede? Ei ole. Se on vähämielisten pyrkyrien rypemistä toisen kansan identiteetillä ja hourimista asioista, joista eivät tiedä yhtään mitään.
Meneekö paljon viinaa ja blossia ja kingston wallia??
Akateemisten ei tarvitse kokeilla asioita nähdäkseen toimiiko ne ja he ovat kykeneviä käyttämään omia aivojaan ja tietotaitojaan asioissa.