Ensi kertaa muutto kerrostaloon - tottuminen sääntöihin ja "sääntöihin"

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa saa kävellä aivan normaalisti, myös kengät jalassa jos haluaa.

Kengät jalassa, et voi olla tosissasi?

Herään joka aamu siihen, kun yläkerran naapuri ensin tiputtelee jotain möhkäleitä laminaattilattialle ja seuraavan kerran, kun lähtee töihin ennen kuutta ja ravaa ympäri asuntoa kengät jalassa. Olen pyytänyt häntä laittamaan kengät jalkaan vasta lähtiessä, mutta olen kuulemma "nillittävä akka" ja hänellä on täysi oikeus ravata asunnossaan kengät jalassa. Joudun siis itse heräämään joka arki-aamu tunti tarvittua aiemmin ja voin kertoa, että olen niin väsynyt ja loppu, että joudun luultavasti muuttamaan. Ja vain siksi, ettei se yläkerran nuori nainen edes halua ottaaa ketään muuta huomioon.

Itseäni hävettäisi, jos naapuri heräisi minun kolisteluni takia, tosin itselle ei tulisi mieleenkään kävellä kerrostalossa kengät jalassa, kyllä sen verran voi omaa napaa pidemmälle ajatella.

Kunhan komennat lapsiasi ettei sisällä juosta.

Eikä koiria ole, ainakaan räksyttäväviä, niin hyvin menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan opiskellut missään vai asuitko kotona vai aloitatko nyt opinnot?

Miten opiskelu liittyy kerrostalossa asumiseen?

Moni vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan lähtevä päätyy usein pieneen kerostaloasuntoon jos koululla ei ole asuntolaa.

Yleensä se yörauha on tärkein asia, joka on parasta pitää mielessä. Yleensäkin äänet, radionhuudanta, taikka edestakaisin kengillä kävely lattiaa pitkin, niin voi vähän miettiä häiritseekö. Onko itsellä mukava jos naapuri ei saa nukuttua kopinan tai melun takia, vaan kärsii sinun aiheuttaman melun takia:

Siis tietynlainen kunnioitus toisia kohtaan kannattaa pitää mielessä. Jos on pieni talo, niissä tervehditään, mutta se ei ole sääntö. Isoissa taloissa asukasvaihtuvuus on suurta ja niissä ei ehkä tervehditä kuin vanhoja tuttuja asukkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa parasta on juuri anonyymius. En tiedä miten pärjäisin pientaloalueella missä jokainen naapuri näkisi milloin tulen kotiin, näkisi ikkunasta mitä teen ja kuulisi kaikki pihalla käydyt keskustelut. Minulle henkinen vapaus ja tila on fyysistä tilaa tärkeämpi.

Olen asunut ikäni omakotitaloissa, naapureita en edes nimeltä tunne. Miksi tuntisin? Enkä tervehdi, ei kai kukaan tervehdi kadulla kulkevia, enkä minä heidän pihalleen mene, eivätkä he minun pihalleni tule. Kerrostalossa on aina yhteisiä tiloja, jotka oksettaa, hissiin mennessä pelkään aina, enkä mene koskaan hissiin tuntemattoman kanssa, on yksi ikävä kokemus nuorena.

Eikö kerrostaloissa nykyään ole ikkunoita? Vai eikö niistä saa katsoa ulos? Kun viimeksi kävin kerrostalossa asian tuttavalle toimittamassa, monesta ikkunasta näkyi naama ja minua kytättiin.

Minun talossani on iso tontti ja kuusiaita ympärillä, yhteenkään taloon ei meiltä näy, eikä meille näy.

Suosittelen psykiatrille kiireesti menoa, jos näit kerrrostalon joka ikkunassa jonkun tuijottavan sinua. Monesko kerros se olikaan?

Ihan Bystanderina totean, että kirjoittaja ei väittänyt, että joka ikkunasta vaan monesta ikkunasta. Miksi haluat vääristellä hänen viestiään? Outo tapa kommunikaatiossa...

Sinänsä minusta se, että ihminen katsoo ikkunastaan ulos, ei tarkoita, että hän kyttäisi ketään. Itse avaan usein ok-taloni ikkunan, nojaan ikkunalautaan ja katselen ulos, lintuja, aurinkoa, säätä. En kyttää ihmisiä. He eivät ole niin kiinnostavia kuin linnut. :)

Kerrostaloasuminen on hit or miss asumista. Toiset taloyhtiöt ovat mukavia ja ennen kaikkea koostuvat normaaleista ihmisistä. Sitten on se toinen puoli. Olen ollut kiinteistöhuollossa töissä vuosia ja kummallisen paljon olen näitä taloyhtiöitä nähnyt, joissa esimerkiksi hallitus koostuu vanhoista eläkeläisistä jotka eivät ymmärrä yksityisyyttä. Olen nähnyt useita tapauksia, jossa hallituksen jäsen menee yleisavaimella jonkun vuokralaisen kämppään tutkimaan. Ja sitä taloyhtiön rahaa pidetään kuin omaa rahaa ja vaikka talo olisi rapistumassa, mikään ei saa maksaa mitään. En ikinä muuta kerrostaloon. Omakotitalo metsän vieressä on ainoa ja oikea asumisen muoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä omakotiasumista nyt kehutaan.

Mutta kun tulee kesä:

Miks tuo naapuri aamulla ajaa nurmikkoa

Miks tuo käyttää lehtipuhallinta.

Miks kakarat kijluu pihalla

Miks tuolla huutaa sirkkeli ja ties mikä. ...jne

Kun minä haluan nukkua talossani pitkään ja olla kuulematta lapsia.

Olen asunut myös omakotitalossa ja lähinaapurissa nuoriso piti sellaisia mökäbileitä että virkavalta oli välillä paikalla . Mutta eipä sille kai kauheasti voinut kun kyseessä yksityinen talo ja tontti.

Nyt asutaan kerrostalossa ja ei oo ongelmia. Paitsi kun lunta pukkaa niin että pitää tehdä lumitöitä päästäkseen autolle ja pihasta pois.

Varmaan noinkin kun on köyhä ja tontti on postimerkkikokoa. Olen 68 v ja ikäni olen omakotitaloissa asunut, enkä kertaakaan ole naapuri häirinnyt. Lapsuudessa oli kyllä muista lapsista seuraa, ja en olisi omiani suostunut kasvattamaan muuta kuin omakotitalossa, oma vähintään 3000 m2 tontti, pihasauna, ranta jne. Ihanaa.

Juuri tuollainen kunnon tontti pitää olla ja tietty rantasauna iso plussa. Onnittelen! Olet onnenpekka. Etenkin Helsingissä uudet omakotitalotontit kaavoitetaan niin, että talojen seinien välissä on metri. Asun Helsingissä, enkä haaveile omakotitalosta. Asun hyvässä uudehkossa kerrostalossa, jossa on todella mukavat naapurit. Minulla on kaikki tarvitsemani palvelut ja meren rannalla kulkeva raitti kävelyetäisyydellä. Näin me olemme kaikki erilaisia ja eri elämän tilanteissa. Aina ei kannata satsata kaikkia rahojaan ja velat päälle saadakseen isomman tontin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis aikuisten oikeasti, varooko muka jotkut kerrostalossa kantapäillä astumista kävellessään, naurettavinta mitä olen koskaan kuullut. 

Normaali ihminen ei joudu sitä erikseen varomaan, norsut ovat toki sitten erikseen.

Voi minua norsua, pitänee palata viidakkoon, kun en kotonani saisi kerta asua.

Kyllä, meitä kanta-astujia on paljon ja se että opettelemme askeltamaan toisella tavalla on vähän sama kuin oppisi kävelemään uudelleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa saa kävellä aivan normaalisti, myös kengät jalassa jos haluaa.

Kengät jalassa, et voi olla tosissasi?

Herään joka aamu siihen, kun yläkerran naapuri ensin tiputtelee jotain möhkäleitä laminaattilattialle ja seuraavan kerran, kun lähtee töihin ennen kuutta ja ravaa ympäri asuntoa kengät jalassa. Olen pyytänyt häntä laittamaan kengät jalkaan vasta lähtiessä, mutta olen kuulemma "nillittävä akka" ja hänellä on täysi oikeus ravata asunnossaan kengät jalassa. Joudun siis itse heräämään joka arki-aamu tunti tarvittua aiemmin ja voin kertoa, että olen niin väsynyt ja loppu, että joudun luultavasti muuttamaan. Ja vain siksi, ettei se yläkerran nuori nainen edes halua ottaaa ketään muuta huomioon.

Itseäni hävettäisi, jos naapuri heräisi minun kolisteluni takia, tosin itselle ei tulisi mieleenkään kävellä kerrostalossa kengät jalassa, kyllä sen verran voi omaa napaa pidemmälle ajatella.

Suosittelen korvatulppia jatkuvan valittamisen sijaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän naapuriin muutti 19 vuotias tyttö Oulusta.

Me otettiin yhteen muutamaan kertaan. Nyt on alkanut pesemään pyykkiä yöllä, saa kuulemma normaalia elämisen ääntä kuulua.

Saa, on oikeassa, mutta jos voi pestä klo 19, miksu pitää pestä klo 2, kun likka on kotona jo heti viim klo 18.

Piti tuparitkin pari krt ja kun eivät lopettaneet hiljaisuuden aikana, selitti vaan kyllä tupareita saa pitää. No ei saa, hiljaisuuden jälkeen.

Poliisit piti soittaa pari krt ja otin yhteyttä asunnon omistajaan.

On nyt muuttamassa pois vappuna, kun hänet ollaan savustamassa pois.

Asunnon omistaja lupasi seuraava vuokralainen on yli 25 vuotias ja aikoo kysyä käytkö suohkussa yöllä

Hiljaisuusaika on muinaisjäännös. Yölläkin saa keskustella ja pitää tupareita.

Saa, mikäli pystyy huhumaan normaalivolyymilla. Juhlakin voi, mikäli ei äänet kuulu naapuriin.

Vierailija kirjoitti:

Tätien kannattaa muuttaa balettistudion alakertaan. Siellä ei kanta-astuta😆

Mutta hypyt kuuluvat sitten sitäkin paremmin.

Kerrostalossa asuessa pitää hyväksyä se, että elämisen ääniä saattaa kuulua enemmän tai vähemmän.

Toisaalta pitää osata ottaa toiset huomioon omassa toiminnassa. Että ei juuri öisin huudata musiikkia tai katso telkkaria äänet täysillä.

Jos järjestyssääntöjen noudattaminen tuntuu liian vaikealta, niin silloin kannattaa muuttaa muualle.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa parasta on juuri anonyymius. En tiedä miten pärjäisin pientaloalueella missä jokainen naapuri näkisi milloin tulen kotiin, näkisi ikkunasta mitä teen ja kuulisi kaikki pihalla käydyt keskustelut. Minulle henkinen vapaus ja tila on fyysistä tilaa tärkeämpi.

Tuo ei toimisi asunto-osakeyhtiössä mikäli kaikki ajattelisivat noin. Pakko jonkun verran olla tekemisissä muiden asukkaitten kanssa että saadaan taloyhtiön asiat hoidettua.

Jokunen vapaamatkustaja menee kyllä anonyyminä.

Rivarissa viihdyin erinomaisesti muuten, mutta yksi perheellinen ukko vakoili minua, kun otin aurinkoa. Ilmestyi myös kuin tyhjästä tekemään tikusta asiaa. Koskaan ei saanut normaalit vaatteetkaan päällä olla rauhassa. Kaiken huipuksi rivarissa oli varjohallitus ja yhtiökokouksessa ei auttanut olla eri mieltä mistään, koska asiat oli tietyn porukan kesken jo sovittu,[/quote]

Naapuriin ihastuminen kannattaa. Seuraa pihamaalle, parkkipaikalle, hissiin, pesutupaan. Tällä varmistaa sen, että ihastumisen kohde hermostuu varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

WC:ssä tai suihkussa voi käydä ihan huoletta mihin vuorokauden aikana tahansa. Se on tavanomaista elämää.

Myös pesukonetta saa Huplin mukaan käyttää lähtökohtaisesti yölläkin. Sekin on tavanomaista elämää.

Myös juhlan voi järjestää yöllä, kunhan se ei muodostu säännölliseksi tavaksi.

Elämä painottuu monessa perheessä ja kotitaloudessa yöaikaan, kun on monenlaista työn tekemisen rytmiä. Tavanomaista elämää on oikeus viettää myös yöaikaan. Siksi suihkussa saa käydä ja WC:n saa vetää, vaikka ne nimenomaan olisivat järjestysmääräyksissä kielletty.

useiden taloyhtiöiden järjestyssäännöt ovat varsin vanhakantaisia ja pohjautuvat enemminkin aikaan, jolloin ihmiset kävivät töissä kello 816. Osa järjestyssäänöistä on jopa yli 50 vuoden ikäisiä.

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli

Olen usein miettinyt, miten ihmiset jaksaa tuommoista, yhtä sääntöviidakkoa koko elämä. Ja jos joku sanoo, että hullun homma, niin nämä kerrostalossa asuvat surkimukset tulevat ölisemään, että lumityöt, nurenleikkuu ja rännitkin pitää puhdistaa. Va ja aälyisiäkö kaikki kerrostalossa asuvat ovat? Lumityöt teemme konevoimin silloin kun sitä tulee paljon, aikaa isolla pihalla menee 15-20 min., muulloin kolalla, aikaa 10 min, rännit 2 krt. vuodessa, aikaa menee 20 minsaa. Nurmikon leikkaa robotti, joskus siimaleikkurilkl fiilistelen ja fiksailen.

Riemusta kiljuen nuo työt teen, kun tiedossa on rauhallista asumista 24/7/365.

Siis luitko ollenkaan kirjoitusta jota muka kommentoit?! Sen sijaan lumityöt konevoimin, nurmikoinleikkausrobotii (tai no mikä vehje vain), siimaleikkuri, eipä kuulosta kovinkaan hiljaiselta asumiselta, kun joka pihassa eri päivinä noita käytetään, grillijuhlat yms. siihen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muutitte 1960-70-lukujen kerrostaloihin. Takuulla tiesitte että niissä kuuluu kaikki.

Minä vierailen monen ikäisissä kerrotalokodessa, yhteistä niille on, että ovat omistusasuntoja ja kaikissa naapurimelu on ongelma, toisissa enemmän toisissa vähemmän.

Jaa, ei meillä vain, varsin rauhallista on, on ollut jo parikymmentä vuotta. Joskus alkuvuosina ylimmässä kerroksessa asui joku mt-tapaus ja ilmeisesti nosti painoja tai jotain kun kuului ihme tömähdyksiä, no hän joutui pian muuttamaan pois.

Kunhan sulla ei oo räksyttävää rakkia niin pärjäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä astu kantapäillä, älä paisko ovia, hiljaisuuden noudattaminen. Noilla pääsee jo alkuun. Naapureita voi kokeilla tervehtiä, mutta kaikki eivät vastaa tervehdykseen, siitä ei pidä hämmentyä ja jos sinua tervehditään niin tervehdi takaisin.

Kyllä kerrostaloissa saa astua kantapäillä. Ne on niitä normaaleja hyväksyttyjä elämisen ääniä, jos askeleet kuuluu. Kannattaa muistaa talon hiljaisuusaika, joka on yleensä määrätty ja tieto löytyy jostain talon tiedotuskanavasta. 

Hiljaisuusaikana saa käydä suihkussa, vessassa ja laittaa ruokaa. Ja kun niin teet, seuraa paskamyrsky.

Älä hyvä ihminen muuta kerrstaloon, se on helvetti. Tuttavia on, jotka asuvat ja kaikki, meillä käydessään, ihailevat hiljaisuutta ja rauhaa, joka meillä on. Ja kun minä heillä vierailen, minua kuvottaa kuunnella kun naapurit käy vessassa. Lorinat ja kakan putoaminen pönttöön kuuluvat useissa asunnoissa selvästi, nauti siinä sitten ruokailusta. Hyi!

Tuosta viimeisestä, minkä ikäisissä taloissa tuollaista ongelmaa ilmenee?

Vierailija kirjoitti:

Elä luota siihen, että ihminen hienolla sukunimellä ja kalliilla autolla osaisi asua naapurina ihmisiksi.

Muuta aina ylimpään kerrokseen, jos et halua pelata loputonta arpapeliä, kuka yläpuolellasi talloo (v*tutus pilaa mukavankin asunnon).

Tämä oli hyvä neuvo, olipa omistus- tai vuokratalo. Ylin kerros ja miel. päätyasunto kaikkein rauhallisin. Ihan normaalilla peruskohteliaisuudella ja talon järjestyssääntöjä noudattamalla pärjää hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muutitte 1960-70-lukujen kerrostaloihin. Takuulla tiesitte että niissä kuuluu kaikki.

Minä vierailen monen ikäisissä kerrotalokodessa, yhteistä niille on, että ovat omistusasuntoja ja kaikissa naapurimelu on ongelma, toisissa enemmän toisissa vähemmän.

Jaa, ei meillä vain, varsin rauhallista on, on ollut jo parikymmentä vuotta. Joskus alkuvuosina ylimmässä kerroksessa asui joku mt-tapaus ja ilmeisesti nosti painoja tai jotain kun kuului ihme tömähdyksiä, no hän joutui pian muuttamaan pois.

Oliko lihava? Heillä saattaa se liikkuminen kantapäitä myöten kuulostaa tömähdyksiltä kun on raskasta hallita kehoaan