Ohimenevä vaihe vai aika erota?
Ollaan oltu yhdessä 30 vuotta ja lapset nyt nuoria aikuisia, toinen vielä ehkä vuoden kotona. Lähes joka päivä mierin eroa ja mies ärsyttää pelkällä läsnäolollaan. Ei tehdä enää mitään yhdessä, telkkarin katsominenkin on loppunut kun ei vaan siedetä mitä toinen haluaa katsoa. Ruokamaku on erilainen, siivoustaso ja kotityöt hiertää edelleen ja aina. Mies ei kertakaikkiaan halua siivota ja elää kaaoksessa. Ei ole yhteisiä harrastuksia eikä taida enää olla yhteisiä kaveripiirejä, minä menen ja teen omia juttujani ja mies makaa vapaa-ajan sohvalla tai pilkkoo puita mökillä. Olen niin kypsä ja haluan olla yksin. Taloudellisesti ero - jos ei ositeta sopuratkaisulla- olisi mulle tappio, olen saanut perintöä ja mies ei. Eli menetän siinä tapauksessa, avioehtoa ei ole.
Meneekö tämä ohi ja aikansa kipuilun jälkeen alkaa taas paremmat ajat? Vai hukkaanko aikaani tyytymättömänä? Mies ei muutu, sen tiedän ja ymmärrän, mutta löydänkö minä avaimet onnellisuuteen? Kanattaako pysyä yhdessä vaikka ei enää halua? Ei ole väkivaltaa eikä päihteitä kuvioissa.
Kommentit (48)
Anna ne rahasi ennakkoperintönä lapsille, niin ei ukko pääse niitä hyödyntämään.
Vierailija kirjoitti:
Vanha äijä joka on lisäksi köyhä? Ap,etsi nuorempi mies jolla on itselläänkin rahaa.
Minut ja lapsen jätti mies kun olen vanhempi kuin hän ja vain hoitaja ilman perintöä. Sanoi että olen hyödytön vanha ja köyhä aika ja etsii nuoremman jolla enemmän rahaa.Toivon että myös naiset alkaisivat tekemään näin kuten miehet ovat tehneet vuosisatoja.
Miettikää että joskus 200 vuotta sitten mies pystyi käytännössä ostamaan nuoren vaimon jos oma vanha alkoi kyllästyttää ja vanha viskattiin sivuun. Nyt naisilla on sama valta ja oma tahto joten miksi ihmeessä sitkutatte possujen kanssa huonossa suhteessa?
hyvin harva asia kuivattaa naisen toosan niin nopeasti kuin miehen elättäminen. Ei auta vaikka olisikin nuorempi.
Mielestäni sanoit sen itsekin: olen niin kypsä.
Eroa vaan. Eihän se mies maapallolta mihinkään katoa. Voi vielä pysyä miespuolisena ystävänä ja näette hyvissä väleissä lastenne tulevissa juhlissa.
Elämä on lyhyt. Anna mennä.
Avioehdon voit tehdä vaikka heti. Mikä on sinun nimissä on sinun, mikä on miehesi nimissä on miehesi. Yhteinen omaisuus puoleksi. Ei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon voit tehdä vaikka heti. Mikä on sinun nimissä on sinun, mikä on miehesi nimissä on miehesi. Yhteinen omaisuus puoleksi. Ei ole vaikeaa.
Tähän vaan pitää saada miehen allekirjoitus Jos alan puuhata niin eiköhän arvaa mistä on kyse Erossakin voi jakaa miten haluaa eli sinänsä jos mies on valmis sopujakoon, avioehtoa ei ole pakko tehdä nyt viime tipassa
En tiedä välillä olen sitä mieltä että elämä on ihan hyvää näinkin; välillä haluan omaa rauhaa. Ja mikään parisuhde ei kyllä ole toiveissa, haluan elää itsenäisesti. Mennä ja tulla miten haluan ja olla vastuussa tasan vain omista sotkuistani. Renkaanvaihdot ja remontit&korjaukset voi aina ostaa. ap
Onko suhteessanne sitten jotain hyvääkin tai onko siinä joskus ollut jotain hyvää? Miksi jatkaisit hänen kanssaan, jos jatkaisit? Aloituksessa luettelit vain negatiivisia asioita, mutta kai siihen on jotain syitä että olette aikoinanne menneet yhteen.
Lahjoita lapsille. Isäni lahjoitti minulle aikoinaan yksiön ja lisäksi rahaa lahjaveroon. Teen saman omalle lapselleni, kun hän muuttaa omilleen.