Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voin parhaiten kun olen yksin
08.04.2023 |
"Ystävät" aiheuttavat useimmiten vaan epämukavaa oloa ja ärtynyttä mieltä. Onko tämä oire jostain vai olenko todella vaan erakko? En oikein edes kaipaa ketään, ei tule mieleenkään esim. soittaa kenellekään tai pyytää kauppoihin mukaan. Yhden miesystävän kanssa oli tosin ihan kivaa käydä retkillä ja matkoilla, niitä aikoja välillä kaipaan.
Kommentit (83)
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakaan ei ole juuri ystäviä. Olen introvertti ja sinkku. Koen, että useimmat ihmissuhteeni ovat ottaneet reilusti enemmän kuin ovat antaneet. Kaipaan älyllistä seuraa, en jatkuvaa valitusta tai tyhjänpäiväisyyksistä jauhamista. Aika harvassa vaan ovat kaltaiseni, joilla olisi vielä suunnilleen samat arvotkin. Olen silti varsin onnellinen. Mieluummin omassa parhaassa seurassa kuin sellaisessa, joka lähinnä ahdistaa ja vie energiaa. En ole yksinäinen, vaikka vietänkin paljon aikaa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ole juuri ystäviä. Olen introvertti ja sinkku. Koen, että useimmat ihmissuhteeni ovat ottaneet reilusti enemmän kuin ovat antaneet. Kaipaan älyllistä seuraa, en jatkuvaa valitusta tai tyhjänpäiväisyyksistä jauhamista. Aika harvassa vaan ovat kaltaiseni, joilla olisi vielä suunnilleen samat arvotkin. Olen silti varsin onnellinen. Mieluummin omassa parhaassa seurassa kuin sellaisessa, joka lähinnä ahdistaa ja vie energiaa. En ole yksinäinen, vaikka vietänkin paljon aikaa yksin.
Itse inhoan eniten joidenkin ihmisten tapaa antaa neuvoja kysymättä (silloinkin kun ei ole itse edes voivotellut mitään) ja nimenomaan tyyliin "sun PITÄÄ tehdä x ja y". Yksi entinen ystävä alkoi neuvoa jopa toista ystävääni minun kauttani "sun PITÄÄ sanoa hänelle, että hänen PITÄÄ tehdä x ja y". Kiitos vain, mutta teen itse omat päätökseni ja valintani, ja olen älykkäänä ihmisenä myös harkinnut ne tarkkaan.
Pitääkö huolestua, jos toisesta ei kuulu pitkään aikaan mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö huolestua, jos toisesta ei kuulu pitkään aikaan mitään?
Ei, vaan pitää kysyä itseltään, miksi en ole antanut itsekään kuulua itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Ei kukaan viitsi vääntää rautalangasta noin lapselliselle ja kapeakatseiselle ihmiselle, että meitä ihmisiä on erilaisia. Myös vähemmän sosiaalisia. Sosiaalisuuttaan voi myös toteuttaa monella eri tapaa, kuten esim. palstailemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Kaikilla ei ole yhteistä kieltä. Ja palstalla osa hyökkäilee toisten kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Ei meidän tarvitse perustella alapeukkuja sinulle, jos emme halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi ikävä juttu. Toivottavasti pärjäät. 😊
😚💋
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
En viitsi alapeukutella, mutta vastaan sinulle, jos et ihan oikeasti tajua.
Kaikki ihmiset eivät koe saavansa mielihyvää ja energiaa muiden seurasta.
Yleensä mitä älykkäämpi ihminen on, sitä vähemmän hän kokee tarvitsevansa tai kaipaavansa muiden seuraa. Tämä on useissa tutkimuksissa selvitetty todeksi.
Voitko keksiä miksi? 😏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Mä esitän asian sulle vertauskuvallisesti. Ihminen, joka ei juurikaan käytä alkoholia, tulee humalaan jo lasillisesta. Sen sijaan ihmisellä, joka käyttää paljon alkoholia, ei pullollinenkaan tunnu vielä missään.
Me ihmiset ollaan erilaisia myös sosiaalisen kanssakäymisen tarpeissamme. Jollekin se "pullollinen" tulee jo pelkästään työelämässä, vaikka työelämässäkin mieluummin ottaisi korkeintaan "lasillisen". Vapaa-ajallaan ei sitten halua yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Ei kukaan viitsi vääntää rautalangasta noin lapselliselle ja kapeakatseiselle ihmiselle, että meitä ihmisiä on erilaisia. Myös vähemmän sosiaalisia. Sosiaalisuuttaan voi myös toteuttaa monella eri tapaa, kuten esim. palstailemalla.
Tämä. Alapeukku vauvapalstalla ilman kommenttia on sama kuin jos irl pyörittelee sisäisesti silmiään ja lähtee menemään huonosta seurasta. Aikuista ihmistä jaksa alkaa kukaan kasvattamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille, jotka jaksoitte jakaa ajatuksianne kysyttyäni, vaikka teittekin sen pitkin hampain.
Ymmärrän hyvin esitettyjä asioita. Olen itsekin enemmän yksin kuin seurassa ja rima on korkealla, mutta toisaalta nautin aidosti ystävistäni, koska he ovat tarkkaan valittuja.
Lähipiirissä on paljon myös epätervettä erakkoutta, enkä itse pysty näkemään sitä sen terveempänä kuin älytöntä takertumistakaan. Itsestäkin mietin siksi tarkkaan, toiminko terveesti vai en ja raja on todella häilyvä.
Toksisten suhteiden jälkeen tulee vahva tarve eristäytyä pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tuo on oire jostakin, koska "normaali" ja tasapainoinen ihminen on sosiaalinen. Mutta ilmeisesti et kärsi itse tilanteesta, joten sinulla ei ole mitään motivaatiota alkaa miettiä, mikä sinut on tehnyt tuollaiseksi ja pitäisikö sinun kasvaa sellaiseksi, joka nauttii toisten seurasta.
Voisiko joku alapeukuttaja hieman jatkaa keskustelua eikä vain olla eri mieltä asiasta?
Ei kukaan viitsi vääntää rautalangasta noin lapselliselle ja kapeakatseiselle ihmiselle, että meitä ihmisiä on erilaisia. Myös vähemmän sosiaalisia. Sosiaalisuuttaan voi myös toteuttaa monella eri tapaa, kuten esim. palstailemalla.
Tämä. Alapeukku vauvapalstalla ilman kommenttia on sama kuin jos irl pyörittelee sisäisesti silmiään ja lähtee menemään huonosta seurasta. Aikuista ihmistä jaksa alkaa kukaan kasvattamaan.
Olisihan se tietysti kiva saada palautetta, josta voi oppia. Se ei olisi ottanut yhtään enempää vaivaa kuin tuonkaan kommentin kirjoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille, jotka jaksoitte jakaa ajatuksianne kysyttyäni, vaikka teittekin sen pitkin hampain.
Ymmärrän hyvin esitettyjä asioita. Olen itsekin enemmän yksin kuin seurassa ja rima on korkealla, mutta toisaalta nautin aidosti ystävistäni, koska he ovat tarkkaan valittuja.
Lähipiirissä on paljon myös epätervettä erakkoutta, enkä itse pysty näkemään sitä sen terveempänä kuin älytöntä takertumistakaan. Itsestäkin mietin siksi tarkkaan, toiminko terveesti vai en ja raja on todella häilyvä.
Toksisten suhteiden jälkeen tulee vahva tarve eristäytyä pitkäksi aikaa.
Kuka sen erakkouden on määritellyt epäterveeksi? Sinä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille, jotka jaksoitte jakaa ajatuksianne kysyttyäni, vaikka teittekin sen pitkin hampain.
Ymmärrän hyvin esitettyjä asioita. Olen itsekin enemmän yksin kuin seurassa ja rima on korkealla, mutta toisaalta nautin aidosti ystävistäni, koska he ovat tarkkaan valittuja.
Lähipiirissä on paljon myös epätervettä erakkoutta, enkä itse pysty näkemään sitä sen terveempänä kuin älytöntä takertumistakaan. Itsestäkin mietin siksi tarkkaan, toiminko terveesti vai en ja raja on todella häilyvä.
Toksisten suhteiden jälkeen tulee vahva tarve eristäytyä pitkäksi aikaa.
Miksi erakkous on mielestäsi epätervettä? Minulle se on osittain jopa keino suojella itseäni. Olen kiltti ja miellyttämisenhaluinen, joten joudun äkkiä "ystävien" määräilemäksi ja hyväksikäyttämäksi.
Ap
Ja sitten kuitenkin kirjoitat tänne koska haluat että sun olemassaolon joku noteeraa. Eikö tämä ole jotenkin ristiriitaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille, jotka jaksoitte jakaa ajatuksianne kysyttyäni, vaikka teittekin sen pitkin hampain.
Ymmärrän hyvin esitettyjä asioita. Olen itsekin enemmän yksin kuin seurassa ja rima on korkealla, mutta toisaalta nautin aidosti ystävistäni, koska he ovat tarkkaan valittuja.
Lähipiirissä on paljon myös epätervettä erakkoutta, enkä itse pysty näkemään sitä sen terveempänä kuin älytöntä takertumistakaan. Itsestäkin mietin siksi tarkkaan, toiminko terveesti vai en ja raja on todella häilyvä.
Toksisten suhteiden jälkeen tulee vahva tarve eristäytyä pitkäksi aikaa.
Miksi erakkous on mielestäsi epätervettä? Minulle se on osittain jopa keino suojella itseäni. Olen kiltti ja miellyttämisenhaluinen, joten joudun äkkiä "ystävien" määräilemäksi ja hyväksikäyttämäksi.
Ap
Hyvä kun tiedostat rajattomuutesi. Seuraavaksi vaan opettelet sanomaan ei ja hankin kavereita jotka ei koita käyttää sua hyväksi.
Alue: Aihe vapaa
Jos siltä tuntuu.