Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteiden tasoteoreetikot
Onkokauneuskatsojansilmissä
08.04.2023 |
Hei tasoteoreetikko! Voisitko määrittää numerosta 1-10 ihmisten tasot (sekä naisen että miehen) perusteluineen. Täällä jauhetaan aina ihmisten tasoista ja niiden vaikutuksesta pariutumiseen, mutta kukaan ei kerro mitkä seikat nostavat ihmisen tietylle tasolle.
Kommentit (2112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oman kokemukseni mukaan onnellisesti parisuhteessa olevilla miehillä on aika vähän intressejä keskustella tasoteoriasta. Se ei juuri kosketa heidän elämäänsä. Ihan ilman mitään arvotusta on aika selvää että tasoteoria kiinnostaa niitä miehiä joiden elämän mahdollisia kipupisteitä se sivuaa.
Ainakaan oma aviomieheni ei jaksaisi kuunnella neljää sekuntia jos alkaisin selostaa hänelle tätä tasohommelia :D
Ja hän olisi listaspekseillä hyvinkin tasoinen, mutta kun oli valtavirrasta varsin poikkeava ykköskriteeri kumppanin valintaan ja sellainen jota ei edes sanota ääneen kuin pienessä samanmielisten piirissä niin... no, vinot löysi sit toisensa ja jästit saa rauhassa ihmetellä mitä NUO tekee naimisissa... :)
121212 kuvasi juuri tuon tyyppisen tilanteen?
Siis domnainen ja submies. Koska kysyntä ja tarjonta menee niin kuin menee, taviksen näköinen domnainen voi valkata komean submiehen koska submiehistä on ylitarjontaa.
Markkinataloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D
Hiusrajamies
- on hoikka, n. 172 cm pitkä
- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen
- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi
-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleenJa uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅
Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?
Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?
- 172cm pitkä
- vetäytyvä hiusraja jo nuorena
- seksuaalisesti alistuva
lisätään vielä:
- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi- pienituloinen ja vähään tyytyvä
Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).
En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.
Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.
Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole.
Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.
Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.
Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.
Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.
Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?
Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.
Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä.
Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.
Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.
Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).
Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy. Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.
Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?
Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.
Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.
Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.
Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.
Toimitusjohtaja > työharjoittelija
Rocktähti > rockfani
Hippiguru > hippigurun seuraaja
Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen
Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;)
Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).
Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?
Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.
Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.
Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.
Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.
Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.
Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.
-ohis
Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.
Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?
Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.
Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.
Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.
Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.
Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.
Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.
Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta.
Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.
Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.
Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.
Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".
Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.
Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.
Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.
Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.
Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.
Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä.
Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.
Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.
Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.
Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.
Ei se poisssulje, mutta ei kuitenkaan ole mikään automaatio (kuten täällä monesti on esitetty), koska tasoteoria on voimassa. Jokainen pariutuu omassa kerroksessaan ja on tyytyväinen, koska on kalibroitunut. Se elämäntyyli, jota nainen (ja ehkä mieskin) on viettänyt ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa ei ole enää ajankohtainen ja hyvässä tapauksessa malli aviomiehelle tulee hyvästä, luotettavasta isästä.
Hyvää luotettavaa isää ja äitiähän ei kaikilla ole. Vain 30% suomalaisista (on arvioitu) on turvallisesti kiintynyt, ja se selittää tyytymisen. Silloin mennään naimisiin miehen tai naisen kanssa, jonka kanssa ei koskaan ole sovittu yhteen, ei elämäntapatoiveiden, keskinäisen arvostuksen tai ehkä ulkonäönkään suhteen. Se mieskin on "tyytynyt", ei vain nainen. Ulkonäkö on yksi osa pakettia, mutta ei ainoa eikä ehkä edes tärkein.
Ainakin pari vuotta sitten sinun itsesi esittämissä kriteereissä oli mukana naisen tasoa nostamassa hänen järkevyytensä (tai vastaava adjektiivi), en tarkkaan muista formulointia. Eli nainen voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla järkevä ja täyspäinen, jolloin ulkoisesti komea mies ja vaatimattomampi nainen ovatkin samassa kerroksessa. (Palstalla on jatkuvasti kirjoituksia, jossa kuvataan, ettei vaimoni ole maailman kaunein, mutta silti fiksuin, seksikkäin ja paras.) Samaten mies voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla fiksu, tasapainoinen ja turvallinen, jolloin kyseessä ei ole tyytyminen, vaikka insinöörin tai sähkömiehen ulkonäkö ei olisi yhtä komea kuin sen nuoruuden poikaystävän. Ulkonäön merkityshän vähenee iän myötä (kuten itsekin aiemmassa viestissäsi totesit).
Mitä tulee useiden naisten kokeilemiseen, niin totta kai suurin osa miehistä kokeilee useampia naisia ja moni nainen myös. Se ei tee hänestä millään lailla pelimiestä. Tuo kaikki on kalibrointia, jonka avulla selviää missä kerroksessa liikutaan, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa toimitaan, millaista aikuisen seksi- ja seurusteluelämä on. Toisilla tuo alkaa jo esimurrosiässä, osalla parikymppisenä. Ja vasta silloin, jos tämä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tyypillinen normaali käyttäytyminen on jo muiden kohdalla loppunut aikoja sitten, voidaan alkaa puhua pelimiehistä. Miehistä (tai naisista), jotka eivät aikuistu (monogaamisen, heteronormatiivisen, perinteisen ja klassisen mallin mukaisesti: huom! en esitä, että se olisi väärin), vaan jäävät tuohon teini-iälle tyypillisen vaeltelevan elämäntyylin luuppiin.
Jos suosittu mies kä läpi jopa satoja naisia nuoruudessaan, en kutsuisi sitä kalibroinniksi.
Tuo järkevyysargumentti pätee huonosti. Nythän ei puhuta siitä että komistus olisi vähä-älyinen, vaan siitä että tasoeroa kompensoidaan epäsymmetrisellä parisuhteella jossa nainen miellyttää miestä ja mies tekee mitä haluaa.
Komistus saa naisesta parhaan version, kun taas sähkömiehelle jää b-luokan versio joka ei enää saisi komistusta edes miellytämällä, koska komistus on siirtynyt eteenpäin tasa-arvoiseen parisuhteeseen oman tasoisensa naisen kanssa.
Tällainen nainen voi pitää sähkömiehestä, tai enemmänkin kokonaispaketin tuomasta turvasta, hetken aikaa. Mutta lopulta pari eroaa kun ruuhkavuoden on selvitetty ja olisi taas sitä yhteistä aikaa.
Jos naisen toiminta on aina tuollaista tietoista hyväksikäyttöä, mikä hyöty on erota ruuhkavuosien jälkeen? Rahallisesti ero ei hyödytä. Keski-ikäisellä naisella ei ole enää markkina-arvoa. Miksi siis?
Olen eri, mutta eihän tuossa puhuta mitään tietoisesta hyväksikäytöstä. Nainen haluaa perheen ja etsii siihen soveltuvan miehen. Tässä puhutaan ns. tyytymissuhteista, jollaisia kiistämättä on, jollaisissa on seksuaalisia ongelmia (haluttomuutta), haluttomuutta miellyttää, koska on alun perin menty yhteen ihmisen kanssa, jota ei oikeasti rakasteta. Onhan tällaisia suhteita miehilläkin. Halu perustaa perhe saa tinkimään jostain, koska biologinen kello tikittää. Sen vuoksi suhde ei kestä. On raskasta olla yhdessä ihmisen kanssa, jota ei rakasta. Pitkän päälle se ei toimi.
Suurin osa ihmisistä alkaa seurustella koska rakastavat toisiaan. Se että rakkaus ei kestä on toinen asia ja se voi loppua miljoonaan asiaan. Se että teille tyytyminen on joku juttu ei tee siitä muiden ihmisten todellisuutta vaan oman tunne-elämänne tragedian.
Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, mutta eivät kaikki. Jos olet jo vanhempi ihminen kuten minä (50+ nainen), niin varmasti olet jo itsekin tuollaisia ihmisiä tavannut. Jomman kumman puolelta suhde on ollut sitä, että on menty naimisiin tavan vuoksi, lasten saamisen vuoksi, eikä mitään suurta intohimoa ole koskaan ollutkaan. Noita suhteita on vähemmistö, mutta suhteella on silloin huono ennuste. Tällä palstallakin olen usein törmännyt ihmisiin, jotka ovat järkiliitossa.
Pieni ihastus ja mieltyminen on tietysti ollut olemassa, ystävyyttä (ei kukaan mene naimisiin ja perusta perhettä vastenmielisen kanssa), mutta voin kuvitella, että jos olisin jonkun kaverin kanssa naimisissa, niin hänen olemuksensa alkaisi nyppiä hyvin nopeasti, vaikkei siinä mitään varsinaista vikaa olisikaan.
Minusta on luontevaa, että tuollaista kohtaloa pelätään niin että sitä halutaan varoa. En kannata toiveajattelua, vaan realismia, jolloin on järkevää miettiä ja harkita ovatko kumppanin motiivit olla kanssani päivänvaloa kestävät.
Yhtä lailla renttu voi alkaa toteuttaa naisen perheunelmaa rakastamatta tätä oikeasti. Ei tämä liity vain "meihin" tasoteorioista puhuviin eikä välttämättä liity lainkaan minuun ainakaan (olen ollut pian 35 vuotta saman miehen kanssa onnellisesti naimisissa). Se on vain palstakriitikoiden yritys halventaa niitä, jotka ovat tasomallista kiinnostuneita. Minulla herää noista halventamisyrityksistä vain se ajatus, että näissä jutuissa on jotain henkilökohtaisesti häiritsevää. Mistä muuten syntyisi tarve potkia nurkassa makaavia kuvitteellisia luusereita.
Tarkoitatko, että teoreetinot ovat kuvitteellisesti nurkassa makaavia?
Minua häiritsee lähinnä se, että näissä "teorioissa" annetan niin iso rooli ulkonäölle. Sellasia oikeasti hyvännäköisiä, siis huomattavan ja poikeuksellisen, on todella vähän. Ainakin Suomessa. Ja sit perus nättejä ja komeita on suurin osa. Ja tämän ryhmän sisällä sit makumieltymyksiä monia.
Toinen on se, että teoreetikkojen ihmiskuva on niin vieras itselle . En tunnista arkkityyppejä, enkä osaa sijoittaa ketään tuntemaani ihmistä tai paria noihin raameihin.
Ensisijaisesti korpee tuo naiskäsitys. Näissä aina nainen tekee kaiken hyötymisnäkökulmasta. Lisäks miehetkin ovat jotenkin tunnekylmiä, jotka joko käyttää naisia, tai ovat käytettävinä. Ja sit se surkea osa, joka ei ketään saa, koska naiset luulee itsestään liikoja.
Eli ei osu, eikä uppoo. Vaikka mitä ja ketä ajattelisinJoo, sitä tarkoitan. Monet ketjuun kirjoittaneet todella tuntuvat inhoavan näitä/meitä teoreetikkoja, mistä itsekin olen osani saanut, vaikka olen vanhempi nainen enkä mies. "Mene betonikuutioosi kuolemaan"-tyyppisesti. Siitä asetelmasta on hiukka kaksinaismoralismia kritisoida tasoteoriaa naisvihasta.
Se mitä sinä kirjoitat on sitten asia erikseen. Jos jokin teoria ei nappaa, niin eihän siitä pakko ole tykätä. Mutta itselleni ei tule mieleenkään väitellä asiasta, joka on mielestäni täyttä soopaa. En ole koskaan osallistunut täällä tai muuallakaan sellaisiin keskusteluihin, vaan ohitan ne sujuvasti. Tuskinpa voin käännyttää uskovaista tai muutenkaan liikaa eri tavalla ajattelevaa kannalleni tai sitten itseluottamukseni vain on huomattavasti heikompi sen suhteen kuin tasoteorian uutterilla kriitikoilla.
Mutta mahtuuhan tänne tekstiä. Tässäkin ketjussa on satoja kommentteja.
No oon kysellyt, kyseenalaistanut ja ihmetellyt lähinnä siksi, että olen yrittänyt saada ymmärrystä tähän ilmiöön. Se ei ole nyt onnistunut yrityksistä huolimatta. Asioita ja teorioita voi siis ymmärtää, vaikka niitä ei itse ihan allekirjoittaisi.
Ja kyllä naiset ylläpitävät misogyniaa siinä missä miehetkin. Se, että nainen kannattaa tasoteoriaa, ei poista naisvihamielisyyttä siitä.
Eniten näissä keskusteluissa hämmentää se, kun en edelleenkään tiedä, puhutteko samasta asiasta keskenänne, vai kuuluuko todellakin kaikki naisvihamielisyys siihen "perusteoriaan". Vai onko osa näistä ulostuloista vain joidenkin omia tulkintoja. Koko teoria tullut esille lähinnä sitä kautta, miten on naisten syy, ettei kaikki miehet saa naista.
Ja sit se, että vahvasti todetaan, et todellakin taustalla ideologia, mut en nyt sitä jaksa tähän linkata. Kaikkea muuta voi toistaa moneen kertaan.Kyllä tasoteoriaan liittyy naisvihamielisyyttä (tai vääristymää, jota edellä kuvasin), joten keskustelussa mukana olevan on vain sitten päätettävä haluaako jatkaa keskustelua, kun tällaista huomaa. Asiat, jotka kokee itselleen vastenmielisinä ja väärinä voi hyvin ohittaa, voi käydä heittämässä tylyä kommentteja, haukkua misogynestejä, pick me girlejä, voi kysellä (kuten ymmärsin sinun tehneen ja kuten aiemmin itsekin tein). Vaihtoehtoja on paljon.
Se on kuitenkin selvää, ettei tähän keskusteluun ole pakko kenenkään osallistua, vaan jokainen tekee sen omista motiiveistaan käsin. Maailmanmenoon sillä tuskin on paljoakaan vaikutusta, itse katson aina sen mukaan koenko asiasta olevan itselleni hyötyä vai ei. Jos ei, en osallistu.
Ei kyse ole siitä mitä kukin pitää vastenmielisenä vaan siitä, ymmärtääkö vessanpönttötieteilijä vessanpönttöteorioidensa mahdolliset aatteelliset premissit ja niiden vaikutuksen näihin vessanpönttöteorioihin. Know the man you serve.
Tasoteoriaa vastustaville naisille on tyypillistä vastustaa yhtenä blokkina kaikkea mikä on vastoin heidän ideologiaansa, riippumatta siitä mikä on tai ei ole totuus.
"En pidä tästä ajatuksesta, joten vastustan"
Vastapuolen, ja tämän kanssa vähänkään samaa mieltä olevien, kanssa turvaudutaan henkilöhyökkäyksiin. Tasoteoriasta keskusteleva mies on tietysti naiseton luuseri, mikä hauskasti osoittaa että te itse mittaatte miehen arvoa tämän kyvykkyydellä saada naisia. Siskojen yhteisestä rintamasta poistuva nainen on pick me-girl, koska tämä kehtaa liittoutua vihollisen kanssa.
Juuri tämä tekee sen rakentavan keskustelun hankalaksi.
Kysyin jo eilen tätä mutta muotoilen kysymyksen uudestaan:
Miten tasoteoria huomioi kehityspsykologian ja/tai elämänkaariteoriat?
Usein saa lukea, kuinka naiset nuorena valitsevat yhtä ja vanhempana (kolmekymppisenä) toisenlaista. Niin elämänkaariteorioiden ja kehityspsykologian mukaan on täysin luonnollista tehdäkin, koska se nainen on kypsynyt ja muuttunut niiden vuosien aikana. Tasoteoriassa siitä kuitenkin puhutaan ikään kuin se olisi ongelma.
Se on ongelma koska vaikka miehetkin muuttuvat iän myötä, muutos ei ole keskivertoyksilöllä yhtä suuri kuin naisen miestoiveiden muutos.
Tämä tarkoittaa sitä että - kuten avioerotilastot osoittavat - naisen toivoma mies vanhempana ei olekaan sama mies.
Toinen ongelma on siinä että naiset nuorina miellyttävät miehiä päästäkseen edes hetkeksi seurustelemaan itseään tasokkaampien miesten kanssa. Sitten kolmekymppisenä vaaditaan tasa-arvoista suhdetta ja nuorena ilman naista jäänyt mies saa mahdollisuuden korjata itsevarman komistuksen sikailut.
Sinä naisena et tietysti näe tässä kuviossa mitään ongelmaa, koska naiset saavat "best of both worlds".
Juuri tuollaisten (kursivoitu kohta) harhojen takia minun on mahdotonta ottaa näitä "teorioita" vakavasti. Olen ollutn nuori nainen ja tiedän kokemuksesta, että en miellyttänyt miehiä päästäkseni edes hetkeksi seurustelemaan itseäni tasokkaampien miesten kanssa. Elin nuoruuttani, ihastuin, rakastuin, kuvittelin löytäneeni elämäni rakkauden, erosin, ihastuin uudelleen. Kuten nuoruuteen kuuluu.
Enkä näe siinä ongelmaa, koska se on nimenomaan normaalia kehittymistä ja aikuisuuteen kasvamista.
Edelleen väitän myös, ettei kolmekymppisenä ilmesty "markkinoille" jostain kätköistä miehiä, jotka ovat siihen saakka vain odotelleet vuoroaan. Kyllä se mies, jonka kanssa pariuduin kolmekymppisenä, oli yhtä lailla nuoruudessaan kokenut omat ensi- ja muutkin rakkautensa. Ja ne miehet puolestaan, jotka olivat olleet minun ensi- ja myöhempiä rakkauksia, pariutuivat muiden naisten kanssa.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
Kyllä tämä uskottavalta kuulostaa, mitähän kommentoimani tähän tuumaa? Minä mutustelen asiaa, pitää mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oman kokemukseni mukaan onnellisesti parisuhteessa olevilla miehillä on aika vähän intressejä keskustella tasoteoriasta. Se ei juuri kosketa heidän elämäänsä. Ihan ilman mitään arvotusta on aika selvää että tasoteoria kiinnostaa niitä miehiä joiden elämän mahdollisia kipupisteitä se sivuaa.
Ainakaan oma aviomieheni ei jaksaisi kuunnella neljää sekuntia jos alkaisin selostaa hänelle tätä tasohommelia :D
Ja hän olisi listaspekseillä hyvinkin tasoinen, mutta kun oli valtavirrasta varsin poikkeava ykköskriteeri kumppanin valintaan ja sellainen jota ei edes sanota ääneen kuin pienessä samanmielisten piirissä niin... no, vinot löysi sit toisensa ja jästit saa rauhassa ihmetellä mitä NUO tekee naimisissa... :)
121212 kuvasi juuri tuon tyyppisen tilanteen?
Siis domnainen ja submies. Koska kysyntä ja tarjonta menee niin kuin menee, taviksen näköinen domnainen voi valkata komean submiehen koska submiehistä on ylitarjontaa.
Markkinataloutta.
Aviomieheni on kylläkin sun kanssa eri mieltä ja pitää mua todella kuumana, ja päitä kääntyy perään muuallakin kuin kotona...
Molemmat sai mitä halusi, löysi loppuelämän onnellisen avioliiton.
Missä ongelma? Että joku jäi ilman? No sen korjaamiseksi mun pitäisi sitten jakaa piparia yötä päivää kaikille halukkaille? Sitten mieheni jäisi ilman hyvää parisuhdetta, tulisiko siitä tasofettareille hyvä mieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oman kokemukseni mukaan onnellisesti parisuhteessa olevilla miehillä on aika vähän intressejä keskustella tasoteoriasta. Se ei juuri kosketa heidän elämäänsä. Ihan ilman mitään arvotusta on aika selvää että tasoteoria kiinnostaa niitä miehiä joiden elämän mahdollisia kipupisteitä se sivuaa.
Ainakaan oma aviomieheni ei jaksaisi kuunnella neljää sekuntia jos alkaisin selostaa hänelle tätä tasohommelia :D
Ja hän olisi listaspekseillä hyvinkin tasoinen, mutta kun oli valtavirrasta varsin poikkeava ykköskriteeri kumppanin valintaan ja sellainen jota ei edes sanota ääneen kuin pienessä samanmielisten piirissä niin... no, vinot löysi sit toisensa ja jästit saa rauhassa ihmetellä mitä NUO tekee naimisissa... :)
121212 kuvasi juuri tuon tyyppisen tilanteen?
Siis domnainen ja submies. Koska kysyntä ja tarjonta menee niin kuin menee, taviksen näköinen domnainen voi valkata komean submiehen koska submiehistä on ylitarjontaa.
Markkinataloutta.
Mutta eikös tuossa juuri ole esimerkki siitä, että kriteeri voi olla jokin muu kuin ulkonäkö, eli henkilöillä voi olla omat henkilökohtaiset preferenssinsä? Jos ensisijaisesti etsii seksissä dominoivaa kumppania eikä haittaa, vaikka tämä olisi ulkonäöllisesti tavis, niin miksi tuo olisi ongelma? Ainakin itse koen, että seksuaalinen itsensä toteuttaminen ja seksuaalinen vetovoima on voimakkaampi ja olennaisempi asia kuin estetiikka. Ja tuskinpa se tavisnainen kuitenkaan ihan kammottavan näköinen on.
Koen kyllä hyvin ongelmalliseksi sen, että näitä seksuaalisia mieltymyksiä otetaan osaksi tasoteoriaa. Tämä siksi, että tasoteoria perustuu ajatukseen yleisistä normeista ja stereotypioista, mutta seksin osalta tällaiset eivät päde missään määrin. Ja lisäksi tuossa esimerkissäsi joku kaunis vaniljanainen olisi sille sub-miehelle epämieluisa kumppani, sillä vaniljat eivät vaan osaa uskottavasti heittäytyä noihin bdsm-juttuihin, jos eivät tunne niihin mitään oikeaa kiinnostusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
Sun ongelma tässä on, että asetat miehet tuolle Gaussin käyrälle ja oletat, että se paikka mikä heillä siellä yhden naisen mielestä on koskee kaikkia muitakin naisia. Miehen oletettu haluttavuus ja taso vaihtelee sen mukaan, millainen nainen on kyseessä. Ihan sama toisin päin. Tavisnaisten kesken joku satunnainen tavismies voi olla täysin kelvollinen tai täysin kelvoton parisuhdekumppani riippuen siitä, kuka häntä arvioi. Harrastukset myös on vahvasti preferenssi juttu, josta ei välttämättä hyödy yhtikäs mitään parisuhdemarkkinoilla. Harrastus, jopa "hyväksytty" sellainen, voi olla jopa huono juttu jonkun kohdalla ja vastaavasti ne parjatut videopelit ihan ok.
Kenenkään ei tarvitse tehdä kompromisseja. On ihan oma päätös hyväksyä joku sellainen, joka ei ole sitä mitä haluaa. Kukaan ei myöskään ole täydellinen, mutta jollekulle toiselle ihmiselle hän voi olla tarpeeksi täydellinen vaikka sun teoriasi väittäisi hänen tasokseen mitä.
Esimerkkisi alistuvista miehistä on sikäli outo, että jos ei haeta pelkkää seksiseuraa niin aika harva tuo tuollaiset ominaisuudet esille heti kun tavataan. Tapaamisvaiheessa vaikuttavat ihan muut asiat ja tuskinpa kukaan nainen tietää, onko hänestä kiinnostunut mies alistuvaa vai dominoivaa sorttia ja kuinka paljon ketäkin on hänestä kiinnostunut. Vastaavasti harva mies tietää, onko nainen dominoiva vai alistuva parisuhteessa ja ensivaikutelman perusteella tuollaista on paha arvioida.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
No ensinnäkin nuo kertomasi tutkimukset kuvaavat tutkimustilanteita joissa laitetaan vain toisten kuvia järjestykseen. Ne eivät oikein korreloi siihen kun ihmisiä tavataan tosielemässä kasvokkain ja nähdään ilmeet ja eleet, kuullaan puhe jne. Ja havainnoidaan samalla jo niitä ihmisen muita piirteitä ja avuja.
Ja kun puhutaan taviksista niin se kauneus ja komeus alkaa olla paljon enemmän mausta kiinni. Kun ei puhuta vain absoluuttisesti kauniista ihmisestä niin se mihin piirteisiin kukin kiinnittää huomiota alkaa erota. Toki joku on keskimäärin halutumpi mutta enemmän alkaa olla sitä että jokaiselle alkaa kuitenkin löytyä niitä ottajia varsinkin jos muut piirteet ovat kunnossa.
Tuohon mitä sanoit siitä että vähemmän suosittu joutuu tekemään enemmän kompromisseja voisin todeta että nimenomaan se joka valitsee puolison vahvasti ulkonäkö edellä joutuu niitä kompromissejä tekemään. Silloin muu sopivuus jää helposti jalkoihin. Ihminen joka "joutuu" tekemään sen valinnan enemmän niiden ulkonäön ulkopuolisten asioiden perusteella joutuu yleensä luopumaan korkeintaan ulkonäkövaatimuksista mutta ei niistä muista jotka ovat yleensä suhteen toimivuuden kannalta oleellisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
No mitä naiset voisivat vaikka tälle bdsm-esimerkille tehdä? Vaniljanaiset eivät voi muuttua dominoiksi, eikä se yksi domina-nainen voi hoidella kaikkia alistuvia miehiä. Jos mies kokee, että oma ulkonäkö ei riitä saamaan toiveiden mukaista naista, sitten on tietysti aina mahdollista yrittää tehdä vaikutus joillain muilla ominaisuuksilla. En muutenkaan ymmärrä, mikä on tämä oletus, että yleisen standardin mukaan komein mies on aina naisten mielestä kiinnostavin? Ei se noin mene. Aika moni ominaisuus ratkaisee, eikä kaikkien ulkonäöllinen kiinnostus edes mene sen klassisen komeuden mukaan.
Simppeli esimerkki. Jos nainen tykkää vaikka pitkätukkaisista humanistimiehistä, hän kiinnostuu todennäköisemmin tällaisesta, jolla on ns. tavisulkonäkö, kuin jostain suihkurusketuksen hankkineesta purjehtijasta, joka edustaa yleisen standardin mukaan klassista komeutta.
Se on tietenkin totta, että jos ihminen edustaa mitä tahansa marginaalia tai vähemmistöä, on kumppanin löytäminen vaikeampaa. Ja uskon senkin, että sub-miehille se varmasti on haastavaa etenkin, jos haluaa olla aina sub. Helpointa olisi, jos psytyisi vaikka vaihtelemaan rooleja - tällaisia naisia voisi löytyä huomattavasti helpommin. Toki osa on sitten ihan vaan vaniljatyyppiä. Sekin on kyllä harhaluulo, että sub-naisiakaan löytyisi aina niin helposti - olen kuullut dom-henkiseltä mieheltä sellaistakin, että ei ole yhdessäkään parisuhteessa oikein voinut kinky-juttuja harrastaa, kun kumppaneita ei ole kiinnostanut. Että ei se noinkaan päin aina helppoa ole. Helpoiten samanhenkisiä varmaan löytäisikin jostain aiheeseen liittyvistä yhteisöistä tai kyseisen alakulttuurin tapahtumista.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D
Hiusrajamies
- on hoikka, n. 172 cm pitkä
- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen
- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi
-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleenJa uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅
Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?
Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?
- 172cm pitkä
- vetäytyvä hiusraja jo nuorena
- seksuaalisesti alistuva
lisätään vielä:
- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi- pienituloinen ja vähään tyytyvä
Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).
En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.
Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.
Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole.
Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.
Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.
Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.
Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.
Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?
Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.
Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä.
Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.
Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.
Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).
Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy. Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.
Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?
Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.
Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.
Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.
Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.
Toimitusjohtaja > työharjoittelija
Rocktähti > rockfani
Hippiguru > hippigurun seuraaja
Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen
Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;)
Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).
Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?
Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.
Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.
Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.
Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.
Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.
Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.
-ohis
Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.
Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?
Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.
Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.
Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.
Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.
Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.
Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.
Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta.
Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.
Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.
Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.
Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".
Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.
Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.
Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.
Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.
Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.
Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä.
Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.
Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.
Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.
Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.
Ei se poisssulje, mutta ei kuitenkaan ole mikään automaatio (kuten täällä monesti on esitetty), koska tasoteoria on voimassa. Jokainen pariutuu omassa kerroksessaan ja on tyytyväinen, koska on kalibroitunut. Se elämäntyyli, jota nainen (ja ehkä mieskin) on viettänyt ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa ei ole enää ajankohtainen ja hyvässä tapauksessa malli aviomiehelle tulee hyvästä, luotettavasta isästä.
Hyvää luotettavaa isää ja äitiähän ei kaikilla ole. Vain 30% suomalaisista (on arvioitu) on turvallisesti kiintynyt, ja se selittää tyytymisen. Silloin mennään naimisiin miehen tai naisen kanssa, jonka kanssa ei koskaan ole sovittu yhteen, ei elämäntapatoiveiden, keskinäisen arvostuksen tai ehkä ulkonäönkään suhteen. Se mieskin on "tyytynyt", ei vain nainen. Ulkonäkö on yksi osa pakettia, mutta ei ainoa eikä ehkä edes tärkein.
Ainakin pari vuotta sitten sinun itsesi esittämissä kriteereissä oli mukana naisen tasoa nostamassa hänen järkevyytensä (tai vastaava adjektiivi), en tarkkaan muista formulointia. Eli nainen voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla järkevä ja täyspäinen, jolloin ulkoisesti komea mies ja vaatimattomampi nainen ovatkin samassa kerroksessa. (Palstalla on jatkuvasti kirjoituksia, jossa kuvataan, ettei vaimoni ole maailman kaunein, mutta silti fiksuin, seksikkäin ja paras.) Samaten mies voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla fiksu, tasapainoinen ja turvallinen, jolloin kyseessä ei ole tyytyminen, vaikka insinöörin tai sähkömiehen ulkonäkö ei olisi yhtä komea kuin sen nuoruuden poikaystävän. Ulkonäön merkityshän vähenee iän myötä (kuten itsekin aiemmassa viestissäsi totesit).
Mitä tulee useiden naisten kokeilemiseen, niin totta kai suurin osa miehistä kokeilee useampia naisia ja moni nainen myös. Se ei tee hänestä millään lailla pelimiestä. Tuo kaikki on kalibrointia, jonka avulla selviää missä kerroksessa liikutaan, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa toimitaan, millaista aikuisen seksi- ja seurusteluelämä on. Toisilla tuo alkaa jo esimurrosiässä, osalla parikymppisenä. Ja vasta silloin, jos tämä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tyypillinen normaali käyttäytyminen on jo muiden kohdalla loppunut aikoja sitten, voidaan alkaa puhua pelimiehistä. Miehistä (tai naisista), jotka eivät aikuistu (monogaamisen, heteronormatiivisen, perinteisen ja klassisen mallin mukaisesti: huom! en esitä, että se olisi väärin), vaan jäävät tuohon teini-iälle tyypillisen vaeltelevan elämäntyylin luuppiin.
Jos suosittu mies kä läpi jopa satoja naisia nuoruudessaan, en kutsuisi sitä kalibroinniksi.
Tuo järkevyysargumentti pätee huonosti. Nythän ei puhuta siitä että komistus olisi vähä-älyinen, vaan siitä että tasoeroa kompensoidaan epäsymmetrisellä parisuhteella jossa nainen miellyttää miestä ja mies tekee mitä haluaa.
Komistus saa naisesta parhaan version, kun taas sähkömiehelle jää b-luokan versio joka ei enää saisi komistusta edes miellytämällä, koska komistus on siirtynyt eteenpäin tasa-arvoiseen parisuhteeseen oman tasoisensa naisen kanssa.
Tällainen nainen voi pitää sähkömiehestä, tai enemmänkin kokonaispaketin tuomasta turvasta, hetken aikaa. Mutta lopulta pari eroaa kun ruuhkavuoden on selvitetty ja olisi taas sitä yhteistä aikaa.
Jos naisen toiminta on aina tuollaista tietoista hyväksikäyttöä, mikä hyöty on erota ruuhkavuosien jälkeen? Rahallisesti ero ei hyödytä. Keski-ikäisellä naisella ei ole enää markkina-arvoa. Miksi siis?
Olen eri, mutta eihän tuossa puhuta mitään tietoisesta hyväksikäytöstä. Nainen haluaa perheen ja etsii siihen soveltuvan miehen. Tässä puhutaan ns. tyytymissuhteista, jollaisia kiistämättä on, jollaisissa on seksuaalisia ongelmia (haluttomuutta), haluttomuutta miellyttää, koska on alun perin menty yhteen ihmisen kanssa, jota ei oikeasti rakasteta. Onhan tällaisia suhteita miehilläkin. Halu perustaa perhe saa tinkimään jostain, koska biologinen kello tikittää. Sen vuoksi suhde ei kestä. On raskasta olla yhdessä ihmisen kanssa, jota ei rakasta. Pitkän päälle se ei toimi.
Suurin osa ihmisistä alkaa seurustella koska rakastavat toisiaan. Se että rakkaus ei kestä on toinen asia ja se voi loppua miljoonaan asiaan. Se että teille tyytyminen on joku juttu ei tee siitä muiden ihmisten todellisuutta vaan oman tunne-elämänne tragedian.
Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, mutta eivät kaikki. Jos olet jo vanhempi ihminen kuten minä (50+ nainen), niin varmasti olet jo itsekin tuollaisia ihmisiä tavannut. Jomman kumman puolelta suhde on ollut sitä, että on menty naimisiin tavan vuoksi, lasten saamisen vuoksi, eikä mitään suurta intohimoa ole koskaan ollutkaan. Noita suhteita on vähemmistö, mutta suhteella on silloin huono ennuste. Tällä palstallakin olen usein törmännyt ihmisiin, jotka ovat järkiliitossa.
Pieni ihastus ja mieltyminen on tietysti ollut olemassa, ystävyyttä (ei kukaan mene naimisiin ja perusta perhettä vastenmielisen kanssa), mutta voin kuvitella, että jos olisin jonkun kaverin kanssa naimisissa, niin hänen olemuksensa alkaisi nyppiä hyvin nopeasti, vaikkei siinä mitään varsinaista vikaa olisikaan.
Minusta on luontevaa, että tuollaista kohtaloa pelätään niin että sitä halutaan varoa. En kannata toiveajattelua, vaan realismia, jolloin on järkevää miettiä ja harkita ovatko kumppanin motiivit olla kanssani päivänvaloa kestävät.
Yhtä lailla renttu voi alkaa toteuttaa naisen perheunelmaa rakastamatta tätä oikeasti. Ei tämä liity vain "meihin" tasoteorioista puhuviin eikä välttämättä liity lainkaan minuun ainakaan (olen ollut pian 35 vuotta saman miehen kanssa onnellisesti naimisissa). Se on vain palstakriitikoiden yritys halventaa niitä, jotka ovat tasomallista kiinnostuneita. Minulla herää noista halventamisyrityksistä vain se ajatus, että näissä jutuissa on jotain henkilökohtaisesti häiritsevää. Mistä muuten syntyisi tarve potkia nurkassa makaavia kuvitteellisia luusereita.
Tarkoitatko, että teoreetinot ovat kuvitteellisesti nurkassa makaavia?
Minua häiritsee lähinnä se, että näissä "teorioissa" annetan niin iso rooli ulkonäölle. Sellasia oikeasti hyvännäköisiä, siis huomattavan ja poikeuksellisen, on todella vähän. Ainakin Suomessa. Ja sit perus nättejä ja komeita on suurin osa. Ja tämän ryhmän sisällä sit makumieltymyksiä monia.
Toinen on se, että teoreetikkojen ihmiskuva on niin vieras itselle . En tunnista arkkityyppejä, enkä osaa sijoittaa ketään tuntemaani ihmistä tai paria noihin raameihin.
Ensisijaisesti korpee tuo naiskäsitys. Näissä aina nainen tekee kaiken hyötymisnäkökulmasta. Lisäks miehetkin ovat jotenkin tunnekylmiä, jotka joko käyttää naisia, tai ovat käytettävinä. Ja sit se surkea osa, joka ei ketään saa, koska naiset luulee itsestään liikoja.
Eli ei osu, eikä uppoo. Vaikka mitä ja ketä ajattelisinJoo, sitä tarkoitan. Monet ketjuun kirjoittaneet todella tuntuvat inhoavan näitä/meitä teoreetikkoja, mistä itsekin olen osani saanut, vaikka olen vanhempi nainen enkä mies. "Mene betonikuutioosi kuolemaan"-tyyppisesti. Siitä asetelmasta on hiukka kaksinaismoralismia kritisoida tasoteoriaa naisvihasta.
Se mitä sinä kirjoitat on sitten asia erikseen. Jos jokin teoria ei nappaa, niin eihän siitä pakko ole tykätä. Mutta itselleni ei tule mieleenkään väitellä asiasta, joka on mielestäni täyttä soopaa. En ole koskaan osallistunut täällä tai muuallakaan sellaisiin keskusteluihin, vaan ohitan ne sujuvasti. Tuskinpa voin käännyttää uskovaista tai muutenkaan liikaa eri tavalla ajattelevaa kannalleni tai sitten itseluottamukseni vain on huomattavasti heikompi sen suhteen kuin tasoteorian uutterilla kriitikoilla.
Mutta mahtuuhan tänne tekstiä. Tässäkin ketjussa on satoja kommentteja.
No oon kysellyt, kyseenalaistanut ja ihmetellyt lähinnä siksi, että olen yrittänyt saada ymmärrystä tähän ilmiöön. Se ei ole nyt onnistunut yrityksistä huolimatta. Asioita ja teorioita voi siis ymmärtää, vaikka niitä ei itse ihan allekirjoittaisi.
Ja kyllä naiset ylläpitävät misogyniaa siinä missä miehetkin. Se, että nainen kannattaa tasoteoriaa, ei poista naisvihamielisyyttä siitä.
Eniten näissä keskusteluissa hämmentää se, kun en edelleenkään tiedä, puhutteko samasta asiasta keskenänne, vai kuuluuko todellakin kaikki naisvihamielisyys siihen "perusteoriaan". Vai onko osa näistä ulostuloista vain joidenkin omia tulkintoja. Koko teoria tullut esille lähinnä sitä kautta, miten on naisten syy, ettei kaikki miehet saa naista.
Ja sit se, että vahvasti todetaan, et todellakin taustalla ideologia, mut en nyt sitä jaksa tähän linkata. Kaikkea muuta voi toistaa moneen kertaan.Kyllä tasoteoriaan liittyy naisvihamielisyyttä (tai vääristymää, jota edellä kuvasin), joten keskustelussa mukana olevan on vain sitten päätettävä haluaako jatkaa keskustelua, kun tällaista huomaa. Asiat, jotka kokee itselleen vastenmielisinä ja väärinä voi hyvin ohittaa, voi käydä heittämässä tylyä kommentteja, haukkua misogynestejä, pick me girlejä, voi kysellä (kuten ymmärsin sinun tehneen ja kuten aiemmin itsekin tein). Vaihtoehtoja on paljon.
Se on kuitenkin selvää, ettei tähän keskusteluun ole pakko kenenkään osallistua, vaan jokainen tekee sen omista motiiveistaan käsin. Maailmanmenoon sillä tuskin on paljoakaan vaikutusta, itse katson aina sen mukaan koenko asiasta olevan itselleni hyötyä vai ei. Jos ei, en osallistu.
Ei kyse ole siitä mitä kukin pitää vastenmielisenä vaan siitä, ymmärtääkö vessanpönttötieteilijä vessanpönttöteorioidensa mahdolliset aatteelliset premissit ja niiden vaikutuksen näihin vessanpönttöteorioihin. Know the man you serve.
Tasoteoriaa vastustaville naisille on tyypillistä vastustaa yhtenä blokkina kaikkea mikä on vastoin heidän ideologiaansa, riippumatta siitä mikä on tai ei ole totuus.
"En pidä tästä ajatuksesta, joten vastustan"
Vastapuolen, ja tämän kanssa vähänkään samaa mieltä olevien, kanssa turvaudutaan henkilöhyökkäyksiin. Tasoteoriasta keskusteleva mies on tietysti naiseton luuseri, mikä hauskasti osoittaa että te itse mittaatte miehen arvoa tämän kyvykkyydellä saada naisia. Siskojen yhteisestä rintamasta poistuva nainen on pick me-girl, koska tämä kehtaa liittoutua vihollisen kanssa.
Juuri tämä tekee sen rakentavan keskustelun hankalaksi.
Kysyin jo eilen tätä mutta muotoilen kysymyksen uudestaan:
Miten tasoteoria huomioi kehityspsykologian ja/tai elämänkaariteoriat?
Usein saa lukea, kuinka naiset nuorena valitsevat yhtä ja vanhempana (kolmekymppisenä) toisenlaista. Niin elämänkaariteorioiden ja kehityspsykologian mukaan on täysin luonnollista tehdäkin, koska se nainen on kypsynyt ja muuttunut niiden vuosien aikana. Tasoteoriassa siitä kuitenkin puhutaan ikään kuin se olisi ongelma.
Se on ongelma koska vaikka miehetkin muuttuvat iän myötä, muutos ei ole keskivertoyksilöllä yhtä suuri kuin naisen miestoiveiden muutos.
Tämä tarkoittaa sitä että - kuten avioerotilastot osoittavat - naisen toivoma mies vanhempana ei olekaan sama mies.
Toinen ongelma on siinä että naiset nuorina miellyttävät miehiä päästäkseen edes hetkeksi seurustelemaan itseään tasokkaampien miesten kanssa. Sitten kolmekymppisenä vaaditaan tasa-arvoista suhdetta ja nuorena ilman naista jäänyt mies saa mahdollisuuden korjata itsevarman komistuksen sikailut.
Sinä naisena et tietysti näe tässä kuviossa mitään ongelmaa, koska naiset saavat "best of both worlds".
Ihan näin itsekin miehenä sanoisin kyllä että muutos insta-beibejä kuolaavasta teinipojasta lastenvaunuja työntävään kolmekymppiseen insinöörimieheen on kyllä valovuoden pituinen. Näin ainakin itselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D
Hiusrajamies
- on hoikka, n. 172 cm pitkä
- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen
- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi
-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleenJa uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅
Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?
Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?
- 172cm pitkä
- vetäytyvä hiusraja jo nuorena
- seksuaalisesti alistuva
lisätään vielä:
- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi- pienituloinen ja vähään tyytyvä
Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).
En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.
Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.
Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole.
Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.
Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.
Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.
Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.
Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?
Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.
Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä.
Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.
Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.
Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).
Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy. Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.
Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?
Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.
Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.
Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.
Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.
Toimitusjohtaja > työharjoittelija
Rocktähti > rockfani
Hippiguru > hippigurun seuraaja
Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen
Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;)
Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).
Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?
Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.
Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.
Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.
Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.
Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.
Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.
-ohis
Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.
Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?
Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.
Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.
Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.
Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.
Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.
Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.
Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta.
Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.
Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.
Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.
Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".
Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.
Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.
Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.
Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.
Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.
Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä.
Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.
Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.
Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.
Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.
Ei se poisssulje, mutta ei kuitenkaan ole mikään automaatio (kuten täällä monesti on esitetty), koska tasoteoria on voimassa. Jokainen pariutuu omassa kerroksessaan ja on tyytyväinen, koska on kalibroitunut. Se elämäntyyli, jota nainen (ja ehkä mieskin) on viettänyt ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa ei ole enää ajankohtainen ja hyvässä tapauksessa malli aviomiehelle tulee hyvästä, luotettavasta isästä.
Hyvää luotettavaa isää ja äitiähän ei kaikilla ole. Vain 30% suomalaisista (on arvioitu) on turvallisesti kiintynyt, ja se selittää tyytymisen. Silloin mennään naimisiin miehen tai naisen kanssa, jonka kanssa ei koskaan ole sovittu yhteen, ei elämäntapatoiveiden, keskinäisen arvostuksen tai ehkä ulkonäönkään suhteen. Se mieskin on "tyytynyt", ei vain nainen. Ulkonäkö on yksi osa pakettia, mutta ei ainoa eikä ehkä edes tärkein.
Ainakin pari vuotta sitten sinun itsesi esittämissä kriteereissä oli mukana naisen tasoa nostamassa hänen järkevyytensä (tai vastaava adjektiivi), en tarkkaan muista formulointia. Eli nainen voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla järkevä ja täyspäinen, jolloin ulkoisesti komea mies ja vaatimattomampi nainen ovatkin samassa kerroksessa. (Palstalla on jatkuvasti kirjoituksia, jossa kuvataan, ettei vaimoni ole maailman kaunein, mutta silti fiksuin, seksikkäin ja paras.) Samaten mies voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla fiksu, tasapainoinen ja turvallinen, jolloin kyseessä ei ole tyytyminen, vaikka insinöörin tai sähkömiehen ulkonäkö ei olisi yhtä komea kuin sen nuoruuden poikaystävän. Ulkonäön merkityshän vähenee iän myötä (kuten itsekin aiemmassa viestissäsi totesit).
Mitä tulee useiden naisten kokeilemiseen, niin totta kai suurin osa miehistä kokeilee useampia naisia ja moni nainen myös. Se ei tee hänestä millään lailla pelimiestä. Tuo kaikki on kalibrointia, jonka avulla selviää missä kerroksessa liikutaan, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa toimitaan, millaista aikuisen seksi- ja seurusteluelämä on. Toisilla tuo alkaa jo esimurrosiässä, osalla parikymppisenä. Ja vasta silloin, jos tämä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tyypillinen normaali käyttäytyminen on jo muiden kohdalla loppunut aikoja sitten, voidaan alkaa puhua pelimiehistä. Miehistä (tai naisista), jotka eivät aikuistu (monogaamisen, heteronormatiivisen, perinteisen ja klassisen mallin mukaisesti: huom! en esitä, että se olisi väärin), vaan jäävät tuohon teini-iälle tyypillisen vaeltelevan elämäntyylin luuppiin.
Jos suosittu mies kä läpi jopa satoja naisia nuoruudessaan, en kutsuisi sitä kalibroinniksi.
Tuo järkevyysargumentti pätee huonosti. Nythän ei puhuta siitä että komistus olisi vähä-älyinen, vaan siitä että tasoeroa kompensoidaan epäsymmetrisellä parisuhteella jossa nainen miellyttää miestä ja mies tekee mitä haluaa.
Komistus saa naisesta parhaan version, kun taas sähkömiehelle jää b-luokan versio joka ei enää saisi komistusta edes miellytämällä, koska komistus on siirtynyt eteenpäin tasa-arvoiseen parisuhteeseen oman tasoisensa naisen kanssa.
Tällainen nainen voi pitää sähkömiehestä, tai enemmänkin kokonaispaketin tuomasta turvasta, hetken aikaa. Mutta lopulta pari eroaa kun ruuhkavuoden on selvitetty ja olisi taas sitä yhteistä aikaa.
Jos naisen toiminta on aina tuollaista tietoista hyväksikäyttöä, mikä hyöty on erota ruuhkavuosien jälkeen? Rahallisesti ero ei hyödytä. Keski-ikäisellä naisella ei ole enää markkina-arvoa. Miksi siis?
Olen eri, mutta eihän tuossa puhuta mitään tietoisesta hyväksikäytöstä. Nainen haluaa perheen ja etsii siihen soveltuvan miehen. Tässä puhutaan ns. tyytymissuhteista, jollaisia kiistämättä on, jollaisissa on seksuaalisia ongelmia (haluttomuutta), haluttomuutta miellyttää, koska on alun perin menty yhteen ihmisen kanssa, jota ei oikeasti rakasteta. Onhan tällaisia suhteita miehilläkin. Halu perustaa perhe saa tinkimään jostain, koska biologinen kello tikittää. Sen vuoksi suhde ei kestä. On raskasta olla yhdessä ihmisen kanssa, jota ei rakasta. Pitkän päälle se ei toimi.
Suurin osa ihmisistä alkaa seurustella koska rakastavat toisiaan. Se että rakkaus ei kestä on toinen asia ja se voi loppua miljoonaan asiaan. Se että teille tyytyminen on joku juttu ei tee siitä muiden ihmisten todellisuutta vaan oman tunne-elämänne tragedian.
Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, mutta eivät kaikki. Jos olet jo vanhempi ihminen kuten minä (50+ nainen), niin varmasti olet jo itsekin tuollaisia ihmisiä tavannut. Jomman kumman puolelta suhde on ollut sitä, että on menty naimisiin tavan vuoksi, lasten saamisen vuoksi, eikä mitään suurta intohimoa ole koskaan ollutkaan. Noita suhteita on vähemmistö, mutta suhteella on silloin huono ennuste. Tällä palstallakin olen usein törmännyt ihmisiin, jotka ovat järkiliitossa.
Pieni ihastus ja mieltyminen on tietysti ollut olemassa, ystävyyttä (ei kukaan mene naimisiin ja perusta perhettä vastenmielisen kanssa), mutta voin kuvitella, että jos olisin jonkun kaverin kanssa naimisissa, niin hänen olemuksensa alkaisi nyppiä hyvin nopeasti, vaikkei siinä mitään varsinaista vikaa olisikaan.
Minusta on luontevaa, että tuollaista kohtaloa pelätään niin että sitä halutaan varoa. En kannata toiveajattelua, vaan realismia, jolloin on järkevää miettiä ja harkita ovatko kumppanin motiivit olla kanssani päivänvaloa kestävät.
Yhtä lailla renttu voi alkaa toteuttaa naisen perheunelmaa rakastamatta tätä oikeasti. Ei tämä liity vain "meihin" tasoteorioista puhuviin eikä välttämättä liity lainkaan minuun ainakaan (olen ollut pian 35 vuotta saman miehen kanssa onnellisesti naimisissa). Se on vain palstakriitikoiden yritys halventaa niitä, jotka ovat tasomallista kiinnostuneita. Minulla herää noista halventamisyrityksistä vain se ajatus, että näissä jutuissa on jotain henkilökohtaisesti häiritsevää. Mistä muuten syntyisi tarve potkia nurkassa makaavia kuvitteellisia luusereita.
Tarkoitatko, että teoreetinot ovat kuvitteellisesti nurkassa makaavia?
Minua häiritsee lähinnä se, että näissä "teorioissa" annetan niin iso rooli ulkonäölle. Sellasia oikeasti hyvännäköisiä, siis huomattavan ja poikeuksellisen, on todella vähän. Ainakin Suomessa. Ja sit perus nättejä ja komeita on suurin osa. Ja tämän ryhmän sisällä sit makumieltymyksiä monia.
Toinen on se, että teoreetikkojen ihmiskuva on niin vieras itselle . En tunnista arkkityyppejä, enkä osaa sijoittaa ketään tuntemaani ihmistä tai paria noihin raameihin.
Ensisijaisesti korpee tuo naiskäsitys. Näissä aina nainen tekee kaiken hyötymisnäkökulmasta. Lisäks miehetkin ovat jotenkin tunnekylmiä, jotka joko käyttää naisia, tai ovat käytettävinä. Ja sit se surkea osa, joka ei ketään saa, koska naiset luulee itsestään liikoja.
Eli ei osu, eikä uppoo. Vaikka mitä ja ketä ajattelisinJoo, sitä tarkoitan. Monet ketjuun kirjoittaneet todella tuntuvat inhoavan näitä/meitä teoreetikkoja, mistä itsekin olen osani saanut, vaikka olen vanhempi nainen enkä mies. "Mene betonikuutioosi kuolemaan"-tyyppisesti. Siitä asetelmasta on hiukka kaksinaismoralismia kritisoida tasoteoriaa naisvihasta.
Se mitä sinä kirjoitat on sitten asia erikseen. Jos jokin teoria ei nappaa, niin eihän siitä pakko ole tykätä. Mutta itselleni ei tule mieleenkään väitellä asiasta, joka on mielestäni täyttä soopaa. En ole koskaan osallistunut täällä tai muuallakaan sellaisiin keskusteluihin, vaan ohitan ne sujuvasti. Tuskinpa voin käännyttää uskovaista tai muutenkaan liikaa eri tavalla ajattelevaa kannalleni tai sitten itseluottamukseni vain on huomattavasti heikompi sen suhteen kuin tasoteorian uutterilla kriitikoilla.
Mutta mahtuuhan tänne tekstiä. Tässäkin ketjussa on satoja kommentteja.
No oon kysellyt, kyseenalaistanut ja ihmetellyt lähinnä siksi, että olen yrittänyt saada ymmärrystä tähän ilmiöön. Se ei ole nyt onnistunut yrityksistä huolimatta. Asioita ja teorioita voi siis ymmärtää, vaikka niitä ei itse ihan allekirjoittaisi.
Ja kyllä naiset ylläpitävät misogyniaa siinä missä miehetkin. Se, että nainen kannattaa tasoteoriaa, ei poista naisvihamielisyyttä siitä.
Eniten näissä keskusteluissa hämmentää se, kun en edelleenkään tiedä, puhutteko samasta asiasta keskenänne, vai kuuluuko todellakin kaikki naisvihamielisyys siihen "perusteoriaan". Vai onko osa näistä ulostuloista vain joidenkin omia tulkintoja. Koko teoria tullut esille lähinnä sitä kautta, miten on naisten syy, ettei kaikki miehet saa naista.
Ja sit se, että vahvasti todetaan, et todellakin taustalla ideologia, mut en nyt sitä jaksa tähän linkata. Kaikkea muuta voi toistaa moneen kertaan.Kyllä tasoteoriaan liittyy naisvihamielisyyttä (tai vääristymää, jota edellä kuvasin), joten keskustelussa mukana olevan on vain sitten päätettävä haluaako jatkaa keskustelua, kun tällaista huomaa. Asiat, jotka kokee itselleen vastenmielisinä ja väärinä voi hyvin ohittaa, voi käydä heittämässä tylyä kommentteja, haukkua misogynestejä, pick me girlejä, voi kysellä (kuten ymmärsin sinun tehneen ja kuten aiemmin itsekin tein). Vaihtoehtoja on paljon.
Se on kuitenkin selvää, ettei tähän keskusteluun ole pakko kenenkään osallistua, vaan jokainen tekee sen omista motiiveistaan käsin. Maailmanmenoon sillä tuskin on paljoakaan vaikutusta, itse katson aina sen mukaan koenko asiasta olevan itselleni hyötyä vai ei. Jos ei, en osallistu.
Ei kyse ole siitä mitä kukin pitää vastenmielisenä vaan siitä, ymmärtääkö vessanpönttötieteilijä vessanpönttöteorioidensa mahdolliset aatteelliset premissit ja niiden vaikutuksen näihin vessanpönttöteorioihin. Know the man you serve.
Tasoteoriaa vastustaville naisille on tyypillistä vastustaa yhtenä blokkina kaikkea mikä on vastoin heidän ideologiaansa, riippumatta siitä mikä on tai ei ole totuus.
"En pidä tästä ajatuksesta, joten vastustan"
Vastapuolen, ja tämän kanssa vähänkään samaa mieltä olevien, kanssa turvaudutaan henkilöhyökkäyksiin. Tasoteoriasta keskusteleva mies on tietysti naiseton luuseri, mikä hauskasti osoittaa että te itse mittaatte miehen arvoa tämän kyvykkyydellä saada naisia. Siskojen yhteisestä rintamasta poistuva nainen on pick me-girl, koska tämä kehtaa liittoutua vihollisen kanssa.
Juuri tämä tekee sen rakentavan keskustelun hankalaksi.
Kysyin jo eilen tätä mutta muotoilen kysymyksen uudestaan:
Miten tasoteoria huomioi kehityspsykologian ja/tai elämänkaariteoriat?
Usein saa lukea, kuinka naiset nuorena valitsevat yhtä ja vanhempana (kolmekymppisenä) toisenlaista. Niin elämänkaariteorioiden ja kehityspsykologian mukaan on täysin luonnollista tehdäkin, koska se nainen on kypsynyt ja muuttunut niiden vuosien aikana. Tasoteoriassa siitä kuitenkin puhutaan ikään kuin se olisi ongelma.
Se on ongelma koska vaikka miehetkin muuttuvat iän myötä, muutos ei ole keskivertoyksilöllä yhtä suuri kuin naisen miestoiveiden muutos.
Tämä tarkoittaa sitä että - kuten avioerotilastot osoittavat - naisen toivoma mies vanhempana ei olekaan sama mies.
Toinen ongelma on siinä että naiset nuorina miellyttävät miehiä päästäkseen edes hetkeksi seurustelemaan itseään tasokkaampien miesten kanssa. Sitten kolmekymppisenä vaaditaan tasa-arvoista suhdetta ja nuorena ilman naista jäänyt mies saa mahdollisuuden korjata itsevarman komistuksen sikailut.
Sinä naisena et tietysti näe tässä kuviossa mitään ongelmaa, koska naiset saavat "best of both worlds".
Naisten kannattaa olla varuillaan noiden ikineitsytpoikien suhteen. Aikuinen 30+ mies, joka ei ole seurustellut nuorempana voi olla henkisesti jollain tavalla vinoutunut, jos ei alkujaan kovin pahasti, niin aikuisuuden myötä. On sitä katkeruutta elämättömästä elämästä ja sitä helposti purkaa naiseen. Ja lähtee sitten vielä niitä kokemuksia metsästämään, kun huomaakin että voi.
Kannattaa etsiä sellaista, jolla suunnilleen sama tausta.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
No mitä naiset voisivat vaikka tälle bdsm-esimerkille tehdä? Vaniljanaiset eivät voi muuttua dominoiksi, eikä se yksi domina-nainen voi hoidella kaikkia alistuvia miehiä. Jos mies kokee, että oma ulkonäkö ei riitä saamaan toiveiden mukaista naista, sitten on tietysti aina mahdollista yrittää tehdä vaikutus joillain muilla ominaisuuksilla. En muutenkaan ymmärrä, mikä on tämä oletus, että yleisen standardin mukaan komein mies on aina naisten mielestä kiinnostavin? Ei se noin mene. Aika moni ominaisuus ratkaisee, eikä kaikkien ulkonäöllinen kiinnostus edes mene sen klassisen komeuden mukaan.
Simppeli esimerkki. Jos nainen tykkää vaikka pitkätukkaisista humanistimiehistä, hän kiinnostuu todennäköisemmin tällaisesta, jolla on ns. tavisulkonäkö, kuin jostain suihkurusketuksen hankkineesta purjehtijasta, joka edustaa yleisen standardin mukaan klassista komeutta.
Se on tietenkin totta, että jos ihminen edustaa mitä tahansa marginaalia tai vähemmistöä, on kumppanin löytäminen vaikeampaa. Ja uskon senkin, että sub-miehille se varmasti on haastavaa etenkin, jos haluaa olla aina sub. Helpointa olisi, jos psytyisi vaikka vaihtelemaan rooleja - tällaisia naisia voisi löytyä huomattavasti helpommin. Toki osa on sitten ihan vaan vaniljatyyppiä. Sekin on kyllä harhaluulo, että sub-naisiakaan löytyisi aina niin helposti - olen kuullut dom-henkiseltä mieheltä sellaistakin, että ei ole yhdessäkään parisuhteessa oikein voinut kinky-juttuja harrastaa, kun kumppaneita ei ole kiinnostanut. Että ei se noinkaan päin aina helppoa ole. Helpoiten samanhenkisiä varmaan löytäisikin jostain aiheeseen liittyvistä yhteisöistä tai kyseisen alakulttuurin tapahtumista.
Juuri näin. Ja tämä tasoteoria käsittelee ihmisiä aina yhtenä valtavana joukkona joka täysin randomisti kohtaa ja jossa sitten suosituimmat saavat ja muut eivät. Kuitenkin tosimaailmassa ihmiset valikoituvat joukkoihin mieltymysten ja taustan, koulutuksen, varallisuuden jne. mukaan. Humanistinainen kohtaa arjessaan maripaitaisia humanistimiehiä paljon todennäköisemmin kuin bodari-duunareita. Se joukko josta ihminen parejaan valitsee on jo siis usein valmiiksi valikoitunut "samantasoisiin" tai ainakin samanhenkisiin. Silloin sen oman vastinparin löytäminen on todennäköisempaa kuin jos valintajoukkona olisi ihan koko populaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
No mitä naiset voisivat vaikka tälle bdsm-esimerkille tehdä? Vaniljanaiset eivät voi muuttua dominoiksi, eikä se yksi domina-nainen voi hoidella kaikkia alistuvia miehiä. Jos mies kokee, että oma ulkonäkö ei riitä saamaan toiveiden mukaista naista, sitten on tietysti aina mahdollista yrittää tehdä vaikutus joillain muilla ominaisuuksilla. En muutenkaan ymmärrä, mikä on tämä oletus, että yleisen standardin mukaan komein mies on aina naisten mielestä kiinnostavin? Ei se noin mene. Aika moni ominaisuus ratkaisee, eikä kaikkien ulkonäöllinen kiinnostus edes mene sen klassisen komeuden mukaan.
Simppeli esimerkki. Jos nainen tykkää vaikka pitkätukkaisista humanistimiehistä, hän kiinnostuu todennäköisemmin tällaisesta, jolla on ns. tavisulkonäkö, kuin jostain suihkurusketuksen hankkineesta purjehtijasta, joka edustaa yleisen standardin mukaan klassista komeutta.
Se on tietenkin totta, että jos ihminen edustaa mitä tahansa marginaalia tai vähemmistöä, on kumppanin löytäminen vaikeampaa. Ja uskon senkin, että sub-miehille se varmasti on haastavaa etenkin, jos haluaa olla aina sub. Helpointa olisi, jos psytyisi vaikka vaihtelemaan rooleja - tällaisia naisia voisi löytyä huomattavasti helpommin. Toki osa on sitten ihan vaan vaniljatyyppiä. Sekin on kyllä harhaluulo, että sub-naisiakaan löytyisi aina niin helposti - olen kuullut dom-henkiseltä mieheltä sellaistakin, että ei ole yhdessäkään parisuhteessa oikein voinut kinky-juttuja harrastaa, kun kumppaneita ei ole kiinnostanut. Että ei se noinkaan päin aina helppoa ole. Helpoiten samanhenkisiä varmaan löytäisikin jostain aiheeseen liittyvistä yhteisöistä tai kyseisen alakulttuurin tapahtumista.
Juuri näin. Ja tämä tasoteoria käsittelee ihmisiä aina yhtenä valtavana joukkona joka täysin randomisti kohtaa ja jossa sitten suosituimmat saavat ja muut eivät. Kuitenkin tosimaailmassa ihmiset valikoituvat joukkoihin mieltymysten ja taustan, koulutuksen, varallisuuden jne. mukaan. Humanistinainen kohtaa arjessaan maripaitaisia humanistimiehiä paljon todennäköisemmin kuin bodari-duunareita. Se joukko josta ihminen parejaan valitsee on jo siis usein valmiiksi valikoitunut "samantasoisiin" tai ainakin samanhenkisiin. Silloin sen oman vastinparin löytäminen on todennäköisempaa kuin jos valintajoukkona olisi ihan koko populaatio.
Onkin hassua että tasoteoria ei tunnu lainkaan havainnoivan sosiaaliluokan ja taustan merkitystä vaikka on ihan tunnettua että pariskunnat muodostuvat todennäköisimmin sellaisten ihmisten kesken jotka ovat kotoisin samanlaisesta taustasta, joiden koulutustaso ja varallisuus on melko lähellä toisiaan jne.
Ihan jo siksi että sellaisen ihmisen kanssa on yleensä paljon yhteistä ja kokemusmaailmat kohtaavat jolloin niitä ei tarvitse enää erikseen toiselle selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia tasoteoria korventaa, koska eivät halua omalla naamallaan myöntää kahta asiaa:
1. kaikilla ei käy flaksi samalla tavalla (solidaarisuusolettama)
2. nainen ei halu vaikuttaa onnenonkijalta toteuttaessaan hypergamiaa (vaan kyseessä kemia tai muu vastaavia epämääräinen asia)
Vaikka teoria aika reikäinen onkin, niin on aivan päivänselvää, että komeiden miesten ympärillä pyörii naisia ja kaveriporukassa on yleensä se yksi jonka kaikki naiset haluavat ja muihin sitten tyydytään. Ulkonäköä voi kompensoida rahalla, koulutuksella ja hyvällä sosiaalisella statuksella. Huippumiehillä on tietysti kaikki neljä osa-aluetta hyvällä tolalla.
Naisten osalta tasojen määrittely on hieman vaikeampaa, mutta ulkonäkö, luonne ja mieshistoria ovat tärkeimmissä rooleissa. Koulutus ja sosiaalinen asema sitten seuraavina.
Uteliaisuudesta kysyn, että minkä vuoksi naisten tasojen määrittely on mielestäsi vaikeampaa?
Koska miehillä valintapreferenssit ovat huomattavasti laajemmat kuin naisilla, osin biologiasta johtuen ja osin pakon sanelemana. Joten pelkästään miesten toimintaa tarkastelemalla ei saada niin helposti sitä huippujoukkoa eristettyä kuin naisten kohdalla. Miehet myös tyytyvät useimmin kuin naiset, koska miesten biologiaan on koodattu tarve levittää siementä mahdollisimman moneen naiseen kun taas naiset panostavat laadukkaiden geenien haalimiseen määrän sijasta.
Okei, ymmärrän mitä tarkoitat.
Tasoteoria ei kuitenkaan perustu sille, että kerrokset olisivat eriarvoisia, vaan siinähän kuvataan kysyntää ja tarjontaa. Minusta nimitys tasoteoria ei ole sen vuoksi niin onnistunut kuin markkina-arvoteoria, joka väistää idean arvottamisesta (ainakin osittain) ja tyytyy kuvaamaan kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksia isommassa mittakaavassa. Nimitys parisuhdemarkkina myös kantaa mukanaan kontekstuaalisen aspektin eli sen, että kenenkään määreet eivät ole absoluuttisia samalla tavalla kuin luku 7.
Ajatus eri kerroksista, joissa ihmiset pariutuvat on mielestäni myös hyvä sen vuoksi, että se väistää arvottamisen. Ja se miksi välttelen arvottamisen ideaa johtuu sitten tietenkin siitä, josta aiemmin jo kirjoitin, että en usko, että tyytymissuhteet kuitenkaan ovat mikään iso ilmiö, vaikka niitä onkin. Suurin osa pariutuu, koska rakastaa.
Ehkä 121212 ilmaantuu tähän kertomaan omat ajatuksensa.
Tasoteoria on vain toinen nimi markkina-arvoteorialle.
Kun puhutaan kerroksista, sen voi helposti ymmärtää virheellisesti siten että kerros olisi tietty alakategoria kuten hipit tai rokkarit. Kerros tarkoittaa juurikin tasoa, joka määrittyy vastakkaisen sukupuolen arvostamien asioiden kuten ulkonäön ja statuksen kautta. Piirien koko määrittää sen kuinka korkeatasoinen ko. piirien huippuyksilö on. Esimerkiksi multimiljonääri-liikemiehellä on valittavanaan huomattavasti enemmän ja tasokkaampia naisia kuin mp-jengipomolla.
Henkilökohtainen maku, sattuma, alakategoria, jne puolestaan määrittävät sen ketkä saman kerroksen asukkaista päätyvät yksiin.
En minäkään usko että monetkaan naiset tyytyisivät tietoisesti tai laskelmoisivat parempaa elämää insinöörin kanssa. Kyse on muista asioista joita nainen haluaa, ja saadakseen ne hän alkaa uskomaan että insinööri olisikin hyvä mies (vaikkei olekaan niin komea kuin nainen olisi toivonut jne). Kyse on vastaavasta ilmiöstä kuin mainitsemasi kalibrointi; eli saadakseen haluamansa, nainen alkaa pitämään kaiken sen mahdollistajaa hyvänä valintana, ja ihastuu tähän aidosti.
Kyllä, uskon samaan kuin sinäkin, että rakkaus turvalliseen perusinsinööriin on aitoa. Joskin laimeampaa kuin nuoruuden jännis-poikkiksen kanssa, ja enemmän turvaan pohjautuvaa. Kaikkea kuitenkin ajaa naisen muut tarpeet, suurempi kokonaisuus. Ja kun miestä ei enää tarvita "kokonaispaketin" hankkimisessa, nainen hiljalleen palaa siihen mikä häntä sytyttää eniten tunnetasolla. Insinööri on kuin onkin liian tylsä, liian varovainen seksissä, liian juro.
Lehdessä oli muuten juuri artikkeli asioista joita naiset toivoisivat saavansa seksissä, mutta eivät saa. Top 2 oli sama kuin aina: kiusoittelevat ja mielikuvitukselliset esileikit, jälkihoito tunteista puhumisineen, se kun mies ottaisi rajusti ja spontaanisti, ja miehelle alistuminen. Taas kerran, tasainen ja turvallinen mies on liian tylsä ja väritön.
Seksuaalinen yhteensopivuus on erittäin tärkeää. Mutta miksi insinööri ei voisi olla kaikkea tuota, mitä seksistä haetaan? Se mitä esim. itse tiedän bdsm-alakulttuurista, niin siellä on hyvinkin monelaisia ihmisiä. Varmasti jokunen insinöörikin. Ja se, että jonkun kanssa voi olla intohimoista, villiä, kokeilevaa ja bdsm-henkistä seksiä, ei mitenkään poissulje sitä, etteikö sama ihminen voisi olla ihmisenä ja kumppanina tasainen ja turvallinen. Ja samoin tasainen ja turvallinen mies voi olla romanttinen ja kiinnostava persoona. Eiväthän nämä sulje toisiaan pois.
Mutta sitten, jos mies on tasainen ja turvallinen SEKÄ lisäksi tylsä persoona ja tylsä seksissä, niin onko ihme, ettei tällainen suhde kanna pitkälle? Ja miksi sen pitäisikään? Kuten sanoin, seksuaalinen yhteensopivuus on todella tärkeää, mutta moni ei oikein ole sisäistänytkään, kuinka tärkeää.
Ovatko teorian naiset siis aina halukkaita vain villiin seksiin? Mikään tavisselainen ei siis kiinnosta pidemmän päälle?
Ei tietenkään, mutta vastasin tuossa viestiin, jossa kuvattiin tilannetta, jossa nainen kaipaisi jotain villimpää. Ihmisiä on seksin suhteen hyvin monenlaisia, ja sama ihminenkin haluaa välillä vaihtelua fiiliksistä riippuen. Olisin tietysti voinut tuossa vastauksessani tuoda esiin senkin, että naisissa on myös paljon ns. vaniljatyyppejä, joita ei kiinnosta bdsm-tyypiset jutut - jossain toisessa viestissä muistaakseni muistin senkin mainita. Eli kun tuo yksi kirjoittaja on huolissaan siitä, että joku insinööri olisi naisille seksuaalisesti liian tylsä, niin tietysti se riippuu naisista. Aivan kuten insinööreissäkin on seksuaalisesti monelaisia ihmisiä, niin naisissakin löytyy taipumuksia ja mieltymyksiä hyvin laajalta skaalalta. Olennaista onkin, että keskenään yhteensopivat löytäisivät toisensa - se, mikä on yhdelle tylsää tai vääränlaista, voi jollekin muulle olla juuri sytyttävää!
t. Se, jolle vastasit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
No mitä naiset voisivat vaikka tälle bdsm-esimerkille tehdä? Vaniljanaiset eivät voi muuttua dominoiksi, eikä se yksi domina-nainen voi hoidella kaikkia alistuvia miehiä. Jos mies kokee, että oma ulkonäkö ei riitä saamaan toiveiden mukaista naista, sitten on tietysti aina mahdollista yrittää tehdä vaikutus joillain muilla ominaisuuksilla. En muutenkaan ymmärrä, mikä on tämä oletus, että yleisen standardin mukaan komein mies on aina naisten mielestä kiinnostavin? Ei se noin mene. Aika moni ominaisuus ratkaisee, eikä kaikkien ulkonäöllinen kiinnostus edes mene sen klassisen komeuden mukaan.
Simppeli esimerkki. Jos nainen tykkää vaikka pitkätukkaisista humanistimiehistä, hän kiinnostuu todennäköisemmin tällaisesta, jolla on ns. tavisulkonäkö, kuin jostain suihkurusketuksen hankkineesta purjehtijasta, joka edustaa yleisen standardin mukaan klassista komeutta.
Se on tietenkin totta, että jos ihminen edustaa mitä tahansa marginaalia tai vähemmistöä, on kumppanin löytäminen vaikeampaa. Ja uskon senkin, että sub-miehille se varmasti on haastavaa etenkin, jos haluaa olla aina sub. Helpointa olisi, jos psytyisi vaikka vaihtelemaan rooleja - tällaisia naisia voisi löytyä huomattavasti helpommin. Toki osa on sitten ihan vaan vaniljatyyppiä. Sekin on kyllä harhaluulo, että sub-naisiakaan löytyisi aina niin helposti - olen kuullut dom-henkiseltä mieheltä sellaistakin, että ei ole yhdessäkään parisuhteessa oikein voinut kinky-juttuja harrastaa, kun kumppaneita ei ole kiinnostanut. Että ei se noinkaan päin aina helppoa ole. Helpoiten samanhenkisiä varmaan löytäisikin jostain aiheeseen liittyvistä yhteisöistä tai kyseisen alakulttuurin tapahtumista.
Juuri näin. Ja tämä tasoteoria käsittelee ihmisiä aina yhtenä valtavana joukkona joka täysin randomisti kohtaa ja jossa sitten suosituimmat saavat ja muut eivät. Kuitenkin tosimaailmassa ihmiset valikoituvat joukkoihin mieltymysten ja taustan, koulutuksen, varallisuuden jne. mukaan. Humanistinainen kohtaa arjessaan maripaitaisia humanistimiehiä paljon todennäköisemmin kuin bodari-duunareita. Se joukko josta ihminen parejaan valitsee on jo siis usein valmiiksi valikoitunut "samantasoisiin" tai ainakin samanhenkisiin. Silloin sen oman vastinparin löytäminen on todennäköisempaa kuin jos valintajoukkona olisi ihan koko populaatio.
Onkin hassua että tasoteoria ei tunnu lainkaan havainnoivan sosiaaliluokan ja taustan merkitystä vaikka on ihan tunnettua että pariskunnat muodostuvat todennäköisimmin sellaisten ihmisten kesken jotka ovat kotoisin samanlaisesta taustasta, joiden koulutustaso ja varallisuus on melko lähellä toisiaan jne.
Ihan jo siksi että sellaisen ihmisen kanssa on yleensä paljon yhteistä ja kokemusmaailmat kohtaavat jolloin niitä ei tarvitse enää erikseen toiselle selittää.
No kun tuntuu, että tasoteoriassa huomioidaan miehistä varakkaat ylemmän keskiluokan miehet ja syrjäytymisvaarassa olevat pienituloiset miehet, ja naisista vain pienituloiset. Ja koska teoria on omittu Amerikasta, on teorian taustalla ajatus siitä, että parisuhde on ensisijassa pienituloiselle naiselle sosiaaliturvajärjestely. Täällä hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi sitten yritetään soveltaa tuota teoriaa työssäkäyviin naisiin ja miehiin, joiden elämä on pienituloisenakin huolettomampaa kuin Amerikassa. Ja sitten kun ei keksitä, millaista sosiaaliturvaa keskiluokkainen asuntosijoittajanainen voisi miehestä hakea, muistetaan että ai niin pituus ja leuka.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
Tuo valintatilannehan kuvaa ihan eri asiaa kuin miten ihmiset normaalielämässä kiinnostuvat toisistaan. Ei se mene niin, että työpaikalla nainen jotenkin pisteyttää kaikki miehet ja päättää sitten kiinnostua eniten pisteitä saaneesta sinkkumiehestä. Normaalisti elämässä ei edes ole mitään valintatilanteita, joissa ihmisen pitäisi valita vaikka kymmenen miehen joukosta haluamansa. Ihmisiin tutustuminen ja kiinnostuminenhan tapahtuu ihan eri lailla. Eikä se niin mene, että jos nainen kiinnostuu jostain miehestä, niin hänen kiinnostuksensa sammuu, jos hän huomaa telkkarissa tai kadulla jonkun vähän paremman näköisen miehen.
En ole ihan varma, mitä noissa kyselyissä tarkalleen on mitattu, mutta esim. miehen komeushan ei aina edes tarkoita sitä, että hän vetäisi seksuaalisesti puoleensa. Seksuaalinen vetovoima on aika monen tekijän summa, ja aika harvalla se tulee pelkästään tietynlaisesta estetiikasta. Siihen liittyy paljon mielikuvia - esim. tiettyihin tyylillisiin tai muihin ominaisuuksiin liitettyjä mielikuvia - ja se liittyy kokonaisuuteen, millainen ihminen on. Ulkoinen olemus on paljon muutakin kuin se osa ulkonäöstä, jonka voisi taltioida valokuviin. Moni myös pystyy erottamaan sen, että komea/kaunis ja hyvännäköinen eivät aina ole sama henkilö, ja lopulta se ratkaisee, kuka on ns. "omaa tyyppiä", omien preferenssien mukainen.
Vierailija kirjoitti:
No kun tuntuu, että tasoteoriassa huomioidaan miehistä varakkaat ylemmän keskiluokan miehet ja syrjäytymisvaarassa olevat pienituloiset miehet, ja naisista vain pienituloiset. Ja koska teoria on omittu Amerikasta, on teorian taustalla ajatus siitä, että parisuhde on ensisijassa pienituloiselle naiselle sosiaaliturvajärjestely. Täällä hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi sitten yritetään soveltaa tuota teoriaa työssäkäyviin naisiin ja miehiin, joiden elämä on pienituloisenakin huolettomampaa kuin Amerikassa. Ja sitten kun ei keksitä, millaista sosiaaliturvaa keskiluokkainen asuntosijoittajanainen voisi miehestä hakea, muistetaan että ai niin pituus ja leuka.
Ja muista että pituuskriteerin raja on tarkalleen 183 cm, koska jenkeille sopiva pyöreä luku on 6 feet niin vastaus on lukittu etkä voi muuttaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
Tuo valintatilannehan kuvaa ihan eri asiaa kuin miten ihmiset normaalielämässä kiinnostuvat toisistaan. Ei se mene niin, että työpaikalla nainen jotenkin pisteyttää kaikki miehet ja päättää sitten kiinnostua eniten pisteitä saaneesta sinkkumiehestä. Normaalisti elämässä ei edes ole mitään valintatilanteita, joissa ihmisen pitäisi valita vaikka kymmenen miehen joukosta haluamansa. Ihmisiin tutustuminen ja kiinnostuminenhan tapahtuu ihan eri lailla. Eikä se niin mene, että jos nainen kiinnostuu jostain miehestä, niin hänen kiinnostuksensa sammuu, jos hän huomaa telkkarissa tai kadulla jonkun vähän paremman näköisen miehen.
En ole ihan varma, mitä noissa kyselyissä tarkalleen on mitattu, mutta esim. miehen komeushan ei aina edes tarkoita sitä, että hän vetäisi seksuaalisesti puoleensa. Seksuaalinen vetovoima on aika monen tekijän summa, ja aika harvalla se tulee pelkästään tietynlaisesta estetiikasta. Siihen liittyy paljon mielikuvia - esim. tiettyihin tyylillisiin tai muihin ominaisuuksiin liitettyjä mielikuvia - ja se liittyy kokonaisuuteen, millainen ihminen on. Ulkoinen olemus on paljon muutakin kuin se osa ulkonäöstä, jonka voisi taltioida valokuviin. Moni myös pystyy erottamaan sen, että komea/kaunis ja hyvännäköinen eivät aina ole sama henkilö, ja lopulta se ratkaisee, kuka on ns. "omaa tyyppiä", omien preferenssien mukainen.
Juuri näin. Ja tosiaan kuten sanoitkin niin tavallinen ihminen äärimmäisen harvoin edes valitsee useammasta kuin yhdestä ihmisestä. Se tosielämän valinta on vain se että kiinnostunko nyt tästä tyypistä joka minulle on tarjolla. Ja jos kiinnostun niin sitten homma voi edetä ja jos ei niin odotan seuraavaan tilaisuutta. Ja se voi tulla joskus kuukausien tai jopa vuosien päästä eikä sillä ole enää mitään kytköstä tähän aikaisempaan valintaan.
Tasoteoria kuitenkin esittää pariutumisen valtavana valittavien ihmisten joukkona jossa valintoja on lukemattomia. Ehkä tämä kuvaa jollain tavalla Tinderiä mutta vastoin monien käsitystä Tinder ei edelleenkään ole ainoa kanava jolla ihmiset tapaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oman kokemukseni mukaan onnellisesti parisuhteessa olevilla miehillä on aika vähän intressejä keskustella tasoteoriasta. Se ei juuri kosketa heidän elämäänsä. Ihan ilman mitään arvotusta on aika selvää että tasoteoria kiinnostaa niitä miehiä joiden elämän mahdollisia kipupisteitä se sivuaa.
Ainakaan oma aviomieheni ei jaksaisi kuunnella neljää sekuntia jos alkaisin selostaa hänelle tätä tasohommelia :D
Ja hän olisi listaspekseillä hyvinkin tasoinen, mutta kun oli valtavirrasta varsin poikkeava ykköskriteeri kumppanin valintaan ja sellainen jota ei edes sanota ääneen kuin pienessä samanmielisten piirissä niin... no, vinot löysi sit toisensa ja jästit saa rauhassa ihmetellä mitä NUO tekee naimisissa... :)
121212 kuvasi juuri tuon tyyppisen tilanteen?
Siis domnainen ja submies. Koska kysyntä ja tarjonta menee niin kuin menee, taviksen näköinen domnainen voi valkata komean submiehen koska submiehistä on ylitarjontaa.
Markkinataloutta.
Niin, mitä "eksoottisemmasta" viiteryhmästä puhutaan esimerkiksi seksuaalimieltymysten osalta, sitä pienemmästä joukosta on mahdollista ylipäätään löytää samanmielinen kumppani. Silloin tingitään muista kriteereistä. Eräissä näkyvästi viiteryhmäänsä liputtavilla tätä voi ihan omin silmin todeta. Sopii tasoteoriaan kuin hanska käteen (no pun).
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.
Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.
-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.
-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.
- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.
-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.
Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.
Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.
Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.
Täytyy sanoa, että tasoteoria on vuosien mittaan kehittynyt, jos nyt otetaan huomioon jo lapsuudenperhekin, hienoa edistystä :)
Silti väitän, että jos vastaan tulee mallinmittainen ja missinnäköinen kiva nainen, mies ei koe häntä huonon tasoiseksi ja torju häntä, vaikka naisen isä olisikin alkkis.
Mutta jos laitetaan vierekkäin kaksi yhtä kaunista (tai lähes yhtä kaunista) naista niin tällaisilla asioilla alkaakin olla jo merkitystä.
Ja tässä päästään sujuvasti niihin enemmän taviksiin. Koska tavikset ovat kuitenkin ulkonäöllisesti melko lähellä toisiaan, erilaiset ulkonäön ulkopuoliset asiat alkavat nopeasti olla paljon merkitsevämpiä. Silloin alkaa luonne, koulutus, perhe, harrastukset jne. olla paljon ohjaavampia asioita.
Loistava huomio, bravo. Tämä on mielestäni ihan totta. Ja tuosta varmaankin johtuu se, miksi kriitikot korostavat muiden seikkojen merkitystä. Koska se on merkittävämpi tuossa mielessä (tasavahvojen kohdatessa).
Mutta kun tavikset eivät ole tasavahvoja.
On osoitettu että naiset erottavat miehistä huippuyksilöt ja kelvottomat, loppuja he pitävät tasavahvoina taviksina joiden osalta henkilökohtainen maku ratkaisee.
Mutta, kun naiset on laitettu valitsemaan heitä miellyttäviä taviksia, onkin käynyt ilmi että valintatilanteessa erot tavisten välillä ovat samaa luokkaa kuin erot tavisten ja huippuyksilöiden välillä. top 20-40% tavis on aivan eri asemassa kuin top 60-80% tavis.
Miehet taas osaavat paremmin tunnistaa mikä naisen yleinen taso on, ja siksi miesten arvioidessa naisia lopputulos muistuttaakin Gaussin käyrää.
Mainitsemistasi asioista esim. korkeakoulutettu on tasokkaampi kuin ammattikoululainen. Jos kysyt naisilta millainen luonne miellyttää nimenomaan miehellä, vastauksissa on paljon samaa. Itsevarmuus, määrätietoisuus, jne. Harrastuksista nikkarointi voittaa suosiossa tietokonepelit selkeän enemmistön silmissä, parantaen nikkaroitsijan mahdollisuuksia ja jättäen pelaajan kisaamaan harvoista pelaajanaisista (joista heistäkin moni valitsee "vastakohtansa" eli miehekkään nikkaroitsijan, kun taas nikkaroitsijanainen tuskin halua pelaajaa). Hyvä perhetausta nostaa myös mahdollisuuksia eli tasoa.
"Mutta eikö se riitä että löytää yhden..."
Tietysti riittää. Mutta tarjonnan ylittäessä kysynnän, riski jäädä parittomaksi kasvaa ja pariutuessa joutuu tekemän enemmään kompromisseja jos kumppanin sattuu löytämään. ts. kyseisellä henkilöllä on alhaisempi markkina-arvo = taso.
Otetaanpa esimerkki. Alistuva mies etsii dominoivaa naista. Jokaista tällaista naista kohden on 10-20 miestä, ellei jopa enemmän. Koska naiset tutkitusti nostavat rimaa kun tarjontaa on enemmän (ja kyllä, kyseessä oli yliopistotasoinen tutkimus jonka olen linkannut palstalle), kyseinen nainen voi vaatia enemmän ulkonäön ja statuksen osalta. 9-19 miestä jää naisettomiksi, ja yksi saa naisen jonka taso on ulkonäöllisesti alhaisempi kuin hänen omansa LMS-ominaisuuksien perusteella.
Tästä syystä kyseessä ei ole vain preferenssi, vaan tasoa laskeva ominaisuus. Tasoon ei vaikuta esimerkiksi naisen 160cm tai 170cm pituus, koska molemmilla on yhtäläinen suosio. Siksi kyseessä on puhtaasti preferenssi.
Tuo valintatilannehan kuvaa ihan eri asiaa kuin miten ihmiset normaalielämässä kiinnostuvat toisistaan. Ei se mene niin, että työpaikalla nainen jotenkin pisteyttää kaikki miehet ja päättää sitten kiinnostua eniten pisteitä saaneesta sinkkumiehestä. Normaalisti elämässä ei edes ole mitään valintatilanteita, joissa ihmisen pitäisi valita vaikka kymmenen miehen joukosta haluamansa. Ihmisiin tutustuminen ja kiinnostuminenhan tapahtuu ihan eri lailla. Eikä se niin mene, että jos nainen kiinnostuu jostain miehestä, niin hänen kiinnostuksensa sammuu, jos hän huomaa telkkarissa tai kadulla jonkun vähän paremman näköisen miehen.
En ole ihan varma, mitä noissa kyselyissä tarkalleen on mitattu, mutta esim. miehen komeushan ei aina edes tarkoita sitä, että hän vetäisi seksuaalisesti puoleensa. Seksuaalinen vetovoima on aika monen tekijän summa, ja aika harvalla se tulee pelkästään tietynlaisesta estetiikasta. Siihen liittyy paljon mielikuvia - esim. tiettyihin tyylillisiin tai muihin ominaisuuksiin liitettyjä mielikuvia - ja se liittyy kokonaisuuteen, millainen ihminen on. Ulkoinen olemus on paljon muutakin kuin se osa ulkonäöstä, jonka voisi taltioida valokuviin. Moni myös pystyy erottamaan sen, että komea/kaunis ja hyvännäköinen eivät aina ole sama henkilö, ja lopulta se ratkaisee, kuka on ns. "omaa tyyppiä", omien preferenssien mukainen.
Itselleni ainakin on seksuaalisuudessa aina ollut ensiarvoisen tärkeää se että mies saa minut rentoutumaan ja tuntemaan oloni turvalliseksi. Jos se ei onnistu niin on ihan sama miltä se mies näyttää muuten ja miten korkealla hän on jonkun teorian mukaan.
Olen ehkä joku luonnonoikku naiseksi mutta minut saa siksi se kiltin oloinen tavismies huomattavasti varmemmin lähtemään baarista matkaan kuin se lipevä pelimies.
Ainakaan oma aviomieheni ei jaksaisi kuunnella neljää sekuntia jos alkaisin selostaa hänelle tätä tasohommelia :D
Ja hän olisi listaspekseillä hyvinkin tasoinen, mutta kun oli valtavirrasta varsin poikkeava ykköskriteeri kumppanin valintaan ja sellainen jota ei edes sanota ääneen kuin pienessä samanmielisten piirissä niin... no, vinot löysi sit toisensa ja jästit saa rauhassa ihmetellä mitä NUO tekee naimisissa... :)