Parisuhteiden tasoteoreetikot

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.

Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.

Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.

Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.

Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.

Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.

Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.

Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.

Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.

Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.

Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?

Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.

Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei. 

Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.

Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.

Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä? 

Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.

Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.

Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.

Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.

Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.

Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.

Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.

Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.

Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä. 

Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi. 

Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.

Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.

Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.

"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"

Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.

Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.

Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.

Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.

Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).

Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.

Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.

Sinusta en tiedä, mutta miksi IHMEESSÄ vaihtaisin oman mieheni nuoreen miesmalliin? Kun olen löytänyt aarteen, jonka kanssa ymmärrämme toisiamme, on samantyylinen huumorintaju, on samantyylinen ajatus- ja arvomaailma, on samanlaisia kiinnostuksenkohteita, sama suunta elämälle. Kun ollaan yhdessä luotu toimiva arki ja juhla vasta mukavaa onkin. Miksi ihmeessä vaihtaisin ihmisen, jonka kanssa on ihan hirveän hyvä olla, ihmiseen, joka näyttää hyvältä?

Koska saisit miehen, joka on kaikkea tuota ja näyttää vielä lisäksi hyvältä.

Minun on äärimmäisen vaikeaa ellei mahdotonta uskoa, että miesmallilla (etenkään nuorella sellaisella) olisi samanlainen ajatus- ja arvomaailma minun kanssani, samanlaiset kiinnostuksenkohteet, samanlainen tausta ja samanlaiset tavoitteet. Jos olisi, hän olisi ihan jollain muulla alalla.

Tässä tulee hienosti esille, miten tämä tasohömppä näkee miehet ja naiset kaikki tismalleen samanlaisina paketteina. Kaikilla on samanlainen luonne, arvopohja, harrastukset, toiveet jne. Ainoastaan se ulkokuori vaihtelee, ja miehellä mystisesti tienestit (naisethan ei tämän mukaan tienaa mitään).

Siis ilman muutahan Jare Jääkiekkoilija 45v. ja Pentti Poliitikko 45v. on tismalleen samanlaisia tyyppejä. Samoin Sanna Sairaanhoitaja 30v. ja Tiina Tallinomistaja 30v. ovat ihan samanlaisia. Kuten myös Piki Punkkari, 23v. ja Rapa Räppäri 23v.  YH-isä Artsi 34v. ja lapseton Aaro 34v.  Taina Tankotanssiin-hurahtanut on ihan samanlainen kuin Ninni Nypläykseen-hurahtanut, ja 15 kissaa omistava Kiti 25v. on ihan tismalleen samanlainen kuin kissoja inhoava Nella 25v. N4tzeja kannattava Kalju Kaapo 33v. on samanlainen sisältä kuin Pasifisti Vegaani-Pekka-Ville 33v.

Se ulkonäkö vaan vaihtuu. Niin miksei tosiaan vaihtaisi vähän nätimpään malliin. Vähän kuin auto samalla varustelulla tai joku samoin ohjelmoitu adroidi-nukke.

Otetaanpa esimerkiksi miehet.

Kaikissa noissa alakategorioissa haluttu geneettinen ulkonäkö on sama, ja miehen suosiota lisää korkea statusarvo omassa alakategoriassa.

Ok. Nice to know.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Onko koko teoriass kyse vain naisten haluista ja motivaatioista? Ja se ilmeisesti aina arveluttavia? Onko teorian tarkoitus selittää pariutumisia yleisesti, vai vain tietynlaisten, kauniiden ihmisten osalta?

"Teorian" tarkoitus on antaa kouralliselle miehiä tekosyy spämmätä palstalla vapaa-aikansa sen sijaan, että heidän pitäisi lähteä ulos betonikuutioistaan ;-)

121212 kirjoittaa asiaa. Naisiahan kiinnostaa vain se mikä heistä tuntuu kivalta, ihan sama onko se totta vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.

Toisaalta naisena voin sanoa, että on paljon miehiä jotka jakavat mielipiteet hyvinkin jyrkästi. Otetaan jotain julkkiksia esimerkiksi. Onko Dwayne Johnson I.e. The Rock, mielestäsi objektiivisesti viehättävä vai ei? Entä Timothee Chalamet, objektiivisesti? Luuletko että yksi ja sama nainen voisi tai ei voisi pitää kumpaakin yhtä viehättävänä? Veikkaan että ei. Minä pidän toista viehättävänä mutta toista lähinnä groteskin näköisenä. Useat naiset ovat olleet kanssani eri mieltä.

Dwayne Johnson edustaa kolmen hyväksytyn kaljun kerhoa (Dwayne Johnson, Jason Statham, Bruce Willis): ultramaskuliininen, anabolisilla steroideilla buustattu lihasmöykky, jonka vuoksi kalju on hyväksytty kampaus hänelle. Saa rooleja toki action-elokuvissa, mutta kukaan nainen ei ole kiinnostunut näkemään häntä romanttisen draaman pääosassa, johon valitaan klassinen täydellinen hiusraja, pituutta yli 183 cm, rasvaprosentti 8-12 jne... Dwayne Johnson vedetään yleensä esille silloin naisten mieskeskusteluissa, jos on pakko valita joku kalju, jota täytyisi pitää jollain tavalla siedettävänä. Sen sijaan onnea Timothee Chalametille hiustensiirtoon, mikäli tuo tumma hiusraja ei pidäkään.....

Bruce Willisistä tuli naisten idoli sarjassa Konnankoukkuja kahdelle, mikä perustui nimenomaan romanttiseen ja seksuaaliseen vetovoimaan.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoittaa asiaa. Naisiahan kiinnostaa vain se mikä heistä tuntuu kivalta, ihan sama onko se totta vai ei.

Ok. Ja nyt kun tiedät(te) tuon, mitä tapahtuu?

Onkohan yksikään tasoteoreetikko koskaan onnistunut löytämään pysyvää, onnellista parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Tasoteoreetikot väittävät, että taso on objektiivinen asia, mutta nämähän ovat aika yksilöllisiä mielipiteitä.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että jotain naista pitää 90% miehistä kauniina ja jotain toista pitää 5% miehistä kauniina. Tästä on vaikka, mitä tutkimuksia, minkälainen viehättää.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että joku on lahjakas urheilussa. Ihan jo tuloksista näkee, kuka pärjää urheilussa.

Ei ole yksilöllinen mielipide, että jollain on ollut alkoholistiperhe, jossa vanhempi hakkaa lapsiaan.

Toisaalta naisena voin sanoa, että on paljon miehiä jotka jakavat mielipiteet hyvinkin jyrkästi. Otetaan jotain julkkiksia esimerkiksi. Onko Dwayne Johnson I.e. The Rock, mielestäsi objektiivisesti viehättävä vai ei? Entä Timothee Chalamet, objektiivisesti? Luuletko että yksi ja sama nainen voisi tai ei voisi pitää kumpaakin yhtä viehättävänä? Veikkaan että ei. Minä pidän toista viehättävänä mutta toista lähinnä groteskin näköisenä. Useat naiset ovat olleet kanssani eri mieltä.

Dwayne Johnson edustaa kolmen hyväksytyn kaljun kerhoa (Dwayne Johnson, Jason Statham, Bruce Willis): ultramaskuliininen, anabolisilla steroideilla buustattu lihasmöykky, jonka vuoksi kalju on hyväksytty kampaus hänelle. Saa rooleja toki action-elokuvissa, mutta kukaan nainen ei ole kiinnostunut näkemään häntä romanttisen draaman pääosassa, johon valitaan klassinen täydellinen hiusraja, pituutta yli 183 cm, rasvaprosentti 8-12 jne... Dwayne Johnson vedetään yleensä esille silloin naisten mieskeskusteluissa, jos on pakko valita joku kalju, jota täytyisi pitää jollain tavalla siedettävänä. Sen sijaan onnea Timothee Chalametille hiustensiirtoon, mikäli tuo tumma hiusraja ei pidäkään.....

Bruce Willisistä tuli naisten idoli sarjassa Konnankoukkuja kahdelle, mikä perustui nimenomaan romanttiseen ja seksuaaliseen vetovoimaan.

Ja hän ei ollut tuolloin lähimainkaan kalju, vaikkei hiusraja ihan täydellinen ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan yksikään tasoteoreetikko koskaan onnistunut löytämään pysyvää, onnellista parisuhdetta?

Miksi pitäisi? En halua parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Kannattaa myös kysyä että mihin esimerkkisi nainen oikeasti rakastuu?

Jos rakastumisen edellytys on perheen hankkiminen ja sosioekonominen nousu, rakastuuko nainen ylipäätään itse mieheen, vai kokonaispakettiin jonka hankkimiseen tarvitaan mies? Epäilyttävää on sekin, että insinööri halutaan juuri ruuhkavuosien ajaksi kun aikaa yhdessäololle ja seksille on vähiten.

Tästä syystä meille miehille on tärkeää tietää millaisen miehen nainen valitsisi jos hän ei tarvitsisi mieheltä mitään, ja voisi saada kaiken haluamansa pl. yhdessäolo ja seksi ilman miestäkin.

Avioeroprosentti ja se kumman sukupuolen edustajat avioeroja etupäässä ottavat, antanee joitain vastauksia tähän.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Tuo on muuten totta.

Nuorissa on paljon sellaisia pareja että mies on naista tasokkaampi (geenikomea ja itsevarma), kun taas nainen trimmaa itseään ja miellyttää miestä joka tekee niin kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan yksikään tasoteoreetikko koskaan onnistunut löytämään pysyvää, onnellista parisuhdetta?

Miksi pitäisi? En halua parisuhdetta.

Niinpä niin, tasoteoreetikko ei halua parisuhdetta, vaan panoja. Eikä saa niitäkään. Ei siis kannata olla tasoteoreetikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan yksikään tasoteoreetikko koskaan onnistunut löytämään pysyvää, onnellista parisuhdetta?

Miksi pitäisi? En halua parisuhdetta.

Niinpä niin, tasoteoreetikko ei halua parisuhdetta, vaan panoja. Eikä saa niitäkään. Ei siis kannata olla tasoteoreetikko.

121212:llahan on parisuhde.

Ei kun sehän olikin se toinen fwb-naisista joka oli naimisissa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan yksikään tasoteoreetikko koskaan onnistunut löytämään pysyvää, onnellista parisuhdetta?

Miksi pitäisi? En halua parisuhdetta.

Niinpä niin, tasoteoreetikko ei halua parisuhdetta, vaan panoja. Eikä saa niitäkään. Ei siis kannata olla tasoteoreetikko.

Juuri niin. "Eikä saa niitäkään" on aika erikoisesti ilmaistu, koska olen kyllä ollut pitkässä parisuhteessa. Sen sijaan "vain" irtopanoja ei ole kyllä ollut. Niiden saaminen on huomattavasti parisuhdetta vaikeampaa.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Oliko sinulla kiva viikonloppu? Mitä teit? Nautitko elämästä ja keväästä?

MInulla oli ja nautin. Vaikka välillä surffasin myös tässä keskustelussa. Kuten nyt, kun puoliso on hammaspesulla ja odottelen häntä sänkyyn. Aika monta kommenttia heitin viikonlopun aikana ketjuun vastaavissa tilanteissa. Minä en menettänyt mitään, sen sijaan ilmeisesti moni sinkkumies vietti tämänkin viikonlopun yksin. Ja viettää yksin seuraavan viikonlopun, sitä seuraavan, vapun, helatorstaiviikonlopun, kesän, alkusyksyn, syksyn..

Oikeasti te edelleen kuvittelette, että keskustelette sinkkunaisten kanssa, jotka eivät edes tiedä tämän palstan olemassaolosta?

N59

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Ei se poisssulje, mutta ei kuitenkaan ole mikään automaatio (kuten täällä monesti on esitetty), koska tasoteoria on voimassa. Jokainen pariutuu omassa kerroksessaan ja on tyytyväinen, koska on kalibroitunut. Se elämäntyyli, jota nainen (ja ehkä mieskin) on viettänyt ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa ei ole enää ajankohtainen ja hyvässä tapauksessa malli aviomiehelle tulee hyvästä, luotettavasta isästä.

Hyvää luotettavaa isää ja äitiähän ei kaikilla ole. Vain 30% suomalaisista (on arvioitu) on turvallisesti kiintynyt, ja se selittää tyytymisen. Silloin mennään naimisiin miehen tai naisen kanssa, jonka kanssa ei koskaan ole sovittu yhteen, ei elämäntapatoiveiden, keskinäisen arvostuksen tai ehkä ulkonäönkään suhteen. Se mieskin on "tyytynyt", ei vain nainen. Ulkonäkö on yksi osa pakettia, mutta ei ainoa eikä ehkä edes tärkein.

Ainakin pari vuotta sitten sinun itsesi esittämissä kriteereissä oli  mukana naisen tasoa nostamassa hänen järkevyytensä (tai vastaava adjektiivi), en tarkkaan muista formulointia. Eli nainen voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla järkevä ja täyspäinen, jolloin ulkoisesti komea mies ja vaatimattomampi nainen ovatkin samassa kerroksessa. (Palstalla on jatkuvasti kirjoituksia, jossa kuvataan, ettei vaimoni ole maailman kaunein, mutta silti fiksuin, seksikkäin ja paras.) Samaten mies voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla fiksu, tasapainoinen ja turvallinen, jolloin kyseessä ei ole tyytyminen, vaikka insinöörin tai sähkömiehen ulkonäkö ei olisi yhtä komea kuin sen nuoruuden poikaystävän. Ulkonäön merkityshän vähenee iän myötä (kuten itsekin aiemmassa viestissäsi totesit). 

Mitä tulee useiden naisten kokeilemiseen, niin totta kai suurin osa miehistä kokeilee useampia naisia ja moni nainen myös. Se ei tee hänestä millään lailla pelimiestä. Tuo kaikki on kalibrointia, jonka avulla selviää missä kerroksessa liikutaan, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa toimitaan, millaista aikuisen seksi- ja seurusteluelämä on. Toisilla tuo alkaa jo esimurrosiässä, osalla parikymppisenä. Ja vasta silloin, jos tämä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tyypillinen normaali käyttäytyminen on jo muiden kohdalla loppunut aikoja sitten, voidaan alkaa puhua pelimiehistä. Miehistä (tai naisista), jotka eivät aikuistu (monogaamisen, heteronormatiivisen, perinteisen ja klassisen mallin mukaisesti: huom! en esitä, että se olisi väärin), vaan jäävät tuohon teini-iälle tyypillisen vaeltelevan elämäntyylin luuppiin. 

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Ok. Eli mitä nyt tapahtuu? Miten tämä tieto vaikuttaa ja kehen? Kuka muuttaa toimintaansa ja millä tavalla?

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Kannattaa myös kysyä että mihin esimerkkisi nainen oikeasti rakastuu?

Jos rakastumisen edellytys on perheen hankkiminen ja sosioekonominen nousu, rakastuuko nainen ylipäätään itse mieheen, vai kokonaispakettiin jonka hankkimiseen tarvitaan mies? Epäilyttävää on sekin, että insinööri halutaan juuri ruuhkavuosien ajaksi kun aikaa yhdessäololle ja seksille on vähiten.

Tästä syystä meille miehille on tärkeää tietää millaisen miehen nainen valitsisi jos hän ei tarvitsisi mieheltä mitään, ja voisi saada kaiken haluamansa pl. yhdessäolo ja seksi ilman miestäkin.

Avioeroprosentti ja se kumman sukupuolen edustajat avioeroja etupäässä ottavat, antanee joitain vastauksia tähän.

Ymmärrän tuon toiveen. Jokainen toivoo tulevansa rakastetuksi ja arvostetuksi omana itsenään. Kuitenkaan emme leiju rakkauden avaruudessa, vaan olemme monin tavoin kiinnittyneitä ympäröivään todellisuuteen realiteetteineen. On opiskeltava ammatti, irrottauduttava vanhemmista, hankittava rahaa, asuttava jossain ja pidettävä huolta kodista, laskuista jne. Teini-ikäinen ei huolehdi tuollaisista asioista,mutta aikuistuva nuori (jos kaikki menee hyvin) huolehtii. Sen vuoksi kriteerit kumppanille muuttuvat. Ne muuttuvat myös itselle eli itseltä odotetaan menestymistä opinnoissa ja suunnataan jo myös työelämään hankkimalla opintoja vastaavaa työkokemusta jne. Jos aletaan miettiä perheen perustamista, tulee lisää asioita, jotka muuttavat myös suhdetta siihen, mitä kumppanilta odotetaan.

Turvaton kiintymyssuhde selittää paljon siitä, ettei noin tapahdukaan eli oikeastaan näen perhepaketin aika tavalla vastakkaisesti kuin sinä. Näen sen kyvykkyytenä aikuisuuteen, itsekeskeisyyden vähenemisenä, laajempiin ympyröihin siirtymisenä useallakin elämän alueella. Jos tällaista ei tapahdu, jäädään teini-iän maailmaan, missä tärkeää on hyvännäköisyys, naaman puunaaminen, kulutustarvaran ostaminen, viikonlopun bileet ja coolit kaverit. Tiedän, että näkemykseni on poroporvarillinen, mutta en voi sille mitään, että pidän tuollaisia ihmisiä yksinkertaisesti lapsellisina, ja tuollainen elämäntyyli voi olla keski-ikäiselläkin. Nykyäänhän on kauhistuttavaa iskelmämusiikkiakin (erittäin suosittua sitä paitsi), joka kuvaa teini-ikäisen uhoa keski-ikäisen elämäntilanteessa. Ollaan kauniita, riettaita ja keskivartalolihavia, sekä rämpytetään kitaraa kaljapullo tutipullona romanttisessa illanhämyssä, kun vaimo jätti.  

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D

Hiusrajamies

- on hoikka, n. 172 cm pitkä

- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen

- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi

-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleen

Ja uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅

Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?

Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?

- 172cm pitkä

- vetäytyvä hiusraja jo nuorena

- seksuaalisesti alistuva

lisätään vielä:

- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi

- pienituloinen ja vähään tyytyvä

 

Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).

En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.

Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.

Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole. 

Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.

 

Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.

Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.

Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.

Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?

Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.

Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä. 

Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.

Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.

Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).

Olen itse monta kertaa yrittänyt tuoda näihin tasoteorioihin mukaan tällaista yksilölliset erot huomioivaa nöäkemystä, mutta tasoteoriamiehet ovat joka kerta tulleen tyrmäämään ajatukseni: ei ole olemassa yksilöllisiä eroja. Jos nyt ymmärrän oikein, mitä haet tuolla kalibroinnilla, niin eikö sen voisi muotoilla niin, että tasoteoria on mainstream ja yleinen stereotypia, mutta yksilötasolla se ei enää pädekään, koska jokaisella voi olla ihan omanlaisena tasokategoriat? Sen seurauksena se "mainstream taso 10" onkin jollekin tasoa "ei kiinnosta", koska hän haluaa asioita X, Y ja Z joita tästä mainstream-stereotypiasta ei löydy.  Tätä olen aiemmin tuonut monta kertaa esiin, mutta palstan miesoletetut ovat tulleet väittämään vastaan, että ei voi olla mitään yksiöllisiä eroja, ja jos onkin, se on vain tyytymistä. Eli jos joku haluaa kumppaniltaan asioita X, Y ja Z, näillä ei ikään kuin ole mitään merkitystä, koska joku muu on päättänyt, että täytyy haluta jotain muita asioita, jotka on luettu amerikkalaisista julkaisuista.

Mitä tarkoitat asioilla joita ei löydy mainstream-stereotypiasta?

Tiivistettynä miehen taso määräytyy ensisijaisesti genetiikan, resurssien ja statuksen perusteella.

Se jos halutut ominaisuudet liittyvät miehen geneettiseen komeuteen, resursseihin ja statukseen omassa "ei mainstreamia edustavassa" ryhmässä tarkoittaa, että ajattelet kuten mainstreamiiin kuuluvat. Joku mainitsikin jo hippigurun ja mp-jengipomon.

 

Eli, mikäli asia jäi epäselväksi, nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat ja jolla on sosiaalista vaikutusvaltaa.

Minä en ole havainnut että missään piireissä naiset poikkeaisivat tästä mainstream-ajattelusta.

Toimitusjohtaja > työharjoittelija

Rocktähti > rockfani

Hippiguru > hippigurun seuraaja

Mp-jengipomo > hangaround-käskyläinen

 

Joudun nyt oikaisemaan sinuakin, vaikka olet guru ;) 

Noin sanoessasi kiellät tasoteorian eli sen, että pariudutaan omassa kerroksessa. Hippigurun seuraajat pariutuvat keskenään, rock-fani voi pariutua roudarin tai toisen rock-fanin kanssa. Rokkari pariutuu toisen rokkarin kanssa, vaikkapa oman laulusolistinsa kanssa ja bändärit ovat sitten erikseen (hypergamia).

Tunnetko "suurempi kuin"-merkkiä?

Tuossa ei kuvattu pareja, vaan miesten asemaa alaryhmien hierarkiassa.

Ja tasoteoria ei sano että pariutumien toimisi noin. Esimerkiksi hippugurun pari voi olla kuvankaunis 21v seuraaja.

 

Okei, mutta tasoteoria kuvaa pariutumista.

Alaryhmien hierarkia on kyllä sinänsä kiinnostava myös naisten suhteen. Todennäköisimmin tuo 21v. kuvankaunis tyttö kuuluu gurun haaremiin jonkin aikaa, ellei hänellä muuta ole kuin kauneutensa. Julkkikset pariutuvat keskinäisissä piireissään eli kuvankauniilla tulee olla jotain muutakin, jos hän haluaa hippigurun tyttöystäväksi. Usko minua, minä tiedän. Kuvankauniita tyttöjä pyörii julkkisten ympärillä vaikka kuinka, mutta groupie ei ole tyttöystävä.

Kuvauksesta haiskahtaa mimmi joka tuntee julkkiksen tai on jopa seurustellut sellaisen kanssa, ja on ylpeä tästä.

Todistaa kuinka naisille on tärkeää kuulua statusmiehen vaikutuspiiriin.

-ohis

Statusmies ja julkkis ovat aivan eri asioita useimmiten, täytyy vielä lisätä. Julkkis ei juuri koskaan ole, eivät olleet nuo minun ekat poikaystävänikään.

Oliko sattumaa että "ekat poikaystäväsi" olivat (pikku)julkkiksia?

Selkeästi tämä toi heille silmissäsi statusta.

Ei tuonut, he olivat samoista piireistä kuin itsekin olen. Ensimmäisen tapasin treenikämpällä (olin eri bändissä) ja toinen poikaystävä oli levy-yhtiöön liittyvä kontakti (ei muusikko). Tein aika paljon erilaisia taidejuttuja nuorena, joten tunsin ja tunnen edelleen paljon oman ikäluokkani ihmisiä, jotka ovat työnsä vuoksi tunnettuja. Eivät he sen kummempia ole kuin muutkaan.

Tasoteorian mukaan taide- ja kulttuurialan ihmisiä ei ole olemassa, koska tasoteorian maailmassa on olemassa vain kaupallinen ala ja rahaa, sekä alamaailman pikkurikollisjengit. Tasoteorian mukaan tässä maailmassa miehet yrittävät saada rahaa tai sitten päästä jengipomoksi, ja naisten tehtävä on pyrkiä varakkaimman tai rikollisimman miehen suojelukseen.

Kohta tuo rasittava julkkisjankkaaja tulee varmaan sanomaan sinulle, että valitsit kuitenkin bändissä soittamisen päästäksesi lähelle julkkismiehiä, ja ehkä hän alkaa sitten kysellä poikaystäviesi leukojen koosta.

Minusta 121212 ei ole rasittava, päinvastoin, hän on fiksu ja erittäin hyvä kirjoittaja ja hän on opettanut minulle monta asiaa miesten ajattelutavasta. Aina kun käyn täällä keskustelemassa tasojutuista, toivon, että myös 121212 ilmaantuu ketjuun, koska hänen täsmällistä ja usein sarkastista tekstiään on ilo lukea. Myös jotkut muutkin tasokirjoittajat näiden vuosien ajalta kun täällä olen käynyt, mutta en tiedä heitä palstanimeltä.

Mielipiteeni on se, että julkkispiirit ovat ihan samanlaisia piirejä kuin muutkin ja toimivat samalla tavoin tasoteorian mukaisesti eli että sekoittumista ei juurikaan tapahdu eri piirien välillä. Ja mitä geneerisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitsin sieltä ne kaksi pisintä ja omasta mielestäni komeinta miestä. He eivät olleet niitä isoimpia julkkiksia tai vaikutusvaltaisimpia tyyppejä, joita siellä tuolloin oli, vaan nimenomaan komeimpia. He olivat edustivat ulkoisesti täsmälleen samaa tyyppiä molemmat kuten myös aviomieheni edustaa. Olen aina tykännyt todella komeista miehistä, kun taas ulkoinen status ei juuri tee vaikutusta. Ei vaikka kyseessä olisi presidentti, ellen sitä presidenttiä arvosta. Tittelit eivät merkitse minulle mitään, ja vaikka tämä onkin klisee, niin se kuitenkin on juuri niin. Kunnioitus ja arvostus pitää ansaita tässä ja nyt.

Mielestäni tämä tasokeskustelu on sikäli hauska, että tässä olen muistanut montaa tyyppiä, joita en ole ajatellut vuosikymmeniin. Ja saanut silloisille tilanteille eri tulkinnan tasoteorian ja nykyisen ällini ansiosta. 

Ja muuten tuosta ihan ensimmäisestä poikaystävästäni, joka tuolloin ei soittanut isossa bändissä, joka olisi ollut valtaisan suosittu (vain pienemmissä piireissä kotimaassa ja ulkomailla) on nykyisin tullut kulttibändi, jonka levyihin olen törmännyt esimerkiksi New Yorkissa ja Berliinissä. Minullakin on kaksi levyä vielä tallessa, mutta en ole kyllä kuunnellut niitä vuosikymmeniin. Olisi hauska nähdä tuo poika joskus, hän on asunut jo vuosikymmeniä ulkomailla, eikä enää tietääkseni ole tehnyt musiikkia. Toisesta poikaystävästäni en ole kuullut seurustelumme päätyttyä enää yhtään mitään, luultavasti hänkin asuu ulkomailla. Seurustelumme loppui, kun hän muutti pois Suomesta ja jätin hänet, koska en uskonut kaukosuhteisiin.

Siinäpä oli päivän nostalgiapläjäys osaltani.

Kiitokset asiallisesta palautteesta, sitä saa palstalla todella harvoin.

Asiahan tiivistyy kaavaan LMS (looks, money, status) - joskin raha olisi täsmällisintä korvata "resursseilla".

Siinä on eroja mitä näistä painotetaan, ja tilannehan useasti vaihtelee kun naisen elämäntilanne muuttuu. Eli nuorena nainen keskittyy ensisijaisesti miehen ulkonäköön, sitten statuksen painoarvo kasvaa, ja lopulta konkreettiset resurssit tulevat tärkeämmiksi.

Joku väitti etteivät taidepiirit ole mukana keskustelussa, tai että niihin pätevät erilaiset säännöt. Näin ei ole, mikä lienee pettymys erityisille taidelumihiutaleille. Yhäkin geneettinen komeus ja maine taidepiireissä (status ja vaikutusvalta) ovat ratkaisemassa asemassa, aivan kuten elinkeinoelämässäkin. Jos rahan painoarvo on vähäisempi, maineen ja saadun ihailun painoarvo on suurempi. Se luo miehen ympärille halon ja vaikutuspiirin josta nainen haluaa päästä osalliseksi. Kuten groupiekin, nainen kokee oman arvonsa korkeammaksi koska maineikas mies on valinnut hänet.

Rockpiirien erikoisuus lienee voimakas renttuefekti. Renttu käyttäytyy kuin rocktähti, ja antaa naiselle tunteen siitä että hän on ultimaattisen statusmiehen seurassa. Ja ehkäpä miehen surkea bändiviritys on seuraava menestystarina ja rocktähden vaimo illan kuningatar. Tosin vastaavia ihmisiä olen tavannut omissa piireissänikin. Nainen on vakuuttunut miehen typerästä bisnesideasta ja tämän kyvykkyydestä, jne. Jos nainen on kaunis ja säilyttää ulkonäkönsä, tällainen menestymisessä epäonnistunut mies vaihtuu lopulta varakkaampaan.

 

Ole hyvä. Ja kiitos analyysista. Osapuilleen noinhan se meni.

Tilannetta voi tulkita myös siitä näkökulmasta, että nuorena ihminen on irrallisempi omasta taustastaan ja tapaa monenlaisia ihmisiä bilepaikoissa, kouluss, kesätöissä jne. Kun ikää tulee, alkaa ystävä- ja kaveripiiri muuttua oman taustan kaltaiseksi, ja sitä mukaa myös poikaystävät vaihtuvat. Kaikilla ystävilläni (jotka myös olivat ns. hyvistä perheistä, menivät yliopistoon jne.) kävi samalla tavalla. Jos poikaystävä oli ollut amerikkalainen henkivartija tai tanskalainen dj, vaihtui hän suomalaiseen juristiopiskelijaan jne. Resurssit merkkaavat tässä kohtaa niitä resursseja, joita mies tarvitsee seurustellessaan yliopisto-opintojaan tekevän, kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa (keskustelutaito, sivistys jne.). Bilettäminen, hyvä musiikki ja se että olet cool, hauska ja hyvännäköinen ei enää riitä.

Ehkäpä osalle miehistä käy samanlainen prosessi? En osaa sanoa. Ja tietenkin ihmisillä on erilaisia kokemuksia tästäkin asiasta riippuen siitä millaista elämää he ovat teininä ja nuorena ihmisenä eläneet, mistä ovat kotoisin, mikä heidän yhteiskuntaluokkansa on jne. Tämä asia on monesti esitetty naisten kannalta sellaisena, että he muka tyytyisivät, kun valitsevat sen tasaisen insinöörin tai putkimiehen komean huithapelin sijasta, mutta nythän 1212121 esittää mielestäni oikean tulkinnan. Kyse on resursseista, aikuistumisesta ja yhteiskunnallisen statuksen kasvattamisesta, joka kuuluu aikuisuuteen. Se ei tarkoita mitään hohdokasta uraa useimpien kohdalla, vaan omaa lupaa ja tupaa, itsenäistymistä vanhempien resursseista, joka suoritetaan sekä omien ponnistelujen että puolison tai poikaystävän kanssa (ostetaan ehkä yhteinen asunto, auto jne.) Aletaan arvostaa eri asioita, mikä ei ole tyytymistä. 

Lisäisin kommentteihisi ettei tuo poissulje tyytymistä.

Kenties tasaisen insinöörin valinnut olisi mieluummin ottanut komean ja hauskan insinööritoimiston omistajan.

Tilanne on kuitenkin se, että rimaa on laskettava (ulkonäkö, hauskuus, itsevarmuus). Parikymppisenä monikin komea mies haluaa kokeilla useita naisia. Osaan vetoaa seurustelun helppous ja sen yhteen sovittaminen bilettämisen kanssa. Nainen voi olla miestä matalampitasoinen, mutta kompensoi tätä miellyttämällä miestä ja sallimalla käytöksen jota nainen ei katselisi omantasoiseltaan.

Kun tällainen komea (peli)mies haluaa myös perustaa perheen, valitsee hän omantasoisensa naisen eli kaunottaren. Tässä vaiheessa miehen exä uskottelee itselleen että olisi saanut komeammankin, mutta valitsi sydämellään tasaisen miehen - toki perhekuumeen ajamana.

Ei se poisssulje, mutta ei kuitenkaan ole mikään automaatio (kuten täällä monesti on esitetty), koska tasoteoria on voimassa. Jokainen pariutuu omassa kerroksessaan ja on tyytyväinen, koska on kalibroitunut. Se elämäntyyli, jota nainen (ja ehkä mieskin) on viettänyt ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa ei ole enää ajankohtainen ja hyvässä tapauksessa malli aviomiehelle tulee hyvästä, luotettavasta isästä.

Hyvää luotettavaa isää ja äitiähän ei kaikilla ole. Vain 30% suomalaisista (on arvioitu) on turvallisesti kiintynyt, ja se selittää tyytymisen. Silloin mennään naimisiin miehen tai naisen kanssa, jonka kanssa ei koskaan ole sovittu yhteen, ei elämäntapatoiveiden, keskinäisen arvostuksen tai ehkä ulkonäönkään suhteen. Se mieskin on "tyytynyt", ei vain nainen. Ulkonäkö on yksi osa pakettia, mutta ei ainoa eikä ehkä edes tärkein.

Ainakin pari vuotta sitten sinun itsesi esittämissä kriteereissä oli  mukana naisen tasoa nostamassa hänen järkevyytensä (tai vastaava adjektiivi), en tarkkaan muista formulointia. Eli nainen voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla järkevä ja täyspäinen, jolloin ulkoisesti komea mies ja vaatimattomampi nainen ovatkin samassa kerroksessa. (Palstalla on jatkuvasti kirjoituksia, jossa kuvataan, ettei vaimoni ole maailman kaunein, mutta silti fiksuin, seksikkäin ja paras.) Samaten mies voi kompensoida ulkoisia puutteitaan olemalla fiksu, tasapainoinen ja turvallinen, jolloin kyseessä ei ole tyytyminen, vaikka insinöörin tai sähkömiehen ulkonäkö ei olisi yhtä komea kuin sen nuoruuden poikaystävän. Ulkonäön merkityshän vähenee iän myötä (kuten itsekin aiemmassa viestissäsi totesit). 

Mitä tulee useiden naisten kokeilemiseen, niin totta kai suurin osa miehistä kokeilee useampia naisia ja moni nainen myös. Se ei tee hänestä millään lailla pelimiestä. Tuo kaikki on kalibrointia, jonka avulla selviää missä kerroksessa liikutaan, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa toimitaan, millaista aikuisen seksi- ja seurusteluelämä on. Toisilla tuo alkaa jo esimurrosiässä, osalla parikymppisenä. Ja vasta silloin, jos tämä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tyypillinen normaali käyttäytyminen on jo muiden kohdalla loppunut aikoja sitten, voidaan alkaa puhua pelimiehistä. Miehistä (tai naisista), jotka eivät aikuistu (monogaamisen, heteronormatiivisen, perinteisen ja klassisen mallin mukaisesti: huom! en esitä, että se olisi väärin), vaan jäävät tuohon teini-iälle tyypillisen vaeltelevan elämäntyylin luuppiin. 

Jos suosittu mies kä läpi jopa satoja naisia nuoruudessaan, en kutsuisi sitä kalibroinniksi.

Tuo järkevyysargumentti pätee huonosti. Nythän ei puhuta siitä että komistus olisi vähä-älyinen, vaan siitä että tasoeroa kompensoidaan epäsymmetrisellä parisuhteella jossa nainen miellyttää miestä ja mies tekee mitä haluaa.

Komistus saa naisesta parhaan version, kun taas sähkömiehelle jää b-luokan versio joka ei enää saisi komistusta edes miellytämällä, koska komistus on siirtynyt eteenpäin tasa-arvoiseen parisuhteeseen oman tasoisensa naisen kanssa.

Tällainen nainen voi pitää sähkömiehestä, tai enemmänkin kokonaispaketin tuomasta turvasta, hetken aikaa. Mutta lopulta pari eroaa kun ruuhkavuoden on selvitetty ja olisi taas sitä yhteistä aikaa.