Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteiden tasoteoreetikot
Onkokauneuskatsojansilmissä
08.04.2023 |
Hei tasoteoreetikko! Voisitko määrittää numerosta 1-10 ihmisten tasot (sekä naisen että miehen) perusteluineen. Täällä jauhetaan aina ihmisten tasoista ja niiden vaikutuksesta pariutumiseen, mutta kukaan ei kerro mitkä seikat nostavat ihmisen tietylle tasolle.
Kommentit (2112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Tietenkin hyvin pieni osa miehistä on komeita tai susirumia ja suuri valtaosa ihan taviksia. Niinhän se on naisissakin.
Mutta tässä on olennainen ero.
Te naiset kuvittelette että loput ovat taviksia ja henkilökohtainen maku ratkaisee.
Miehenä osaan erottaa 100% varmuudella top 40% taviksen ja bottom 40% taviksen toisistaan.
Nyt on pakko kysyä. Miten minuun, naiseen, liittyy se miten sinä tai muut miehet arvoitte toisten miesten ulkonäköä?
Minulla on oma mielipiteeni vaikka se sinusta olisi kuinka väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Tietenkin hyvin pieni osa miehistä on komeita tai susirumia ja suuri valtaosa ihan taviksia. Niinhän se on naisissakin.
Mutta tässä on olennainen ero.
Te naiset kuvittelette että loput ovat taviksia ja henkilökohtainen maku ratkaisee.
Miehenä osaan erottaa 100% varmuudella top 40% taviksen ja bottom 40% taviksen toisistaan.
Itse asiassa eivät normaalit ihmiset mieti, ketkä ovat "taviksia" ja ketkä ei. Normaalisti ihmiset kokevat kiinnostaviksi ne, jotka ovat kiinnostavia, ja seksuaalinen vetovoima ratkaisee, ketä ajattelee siinä mielessä.
Minä pystyn naisen ulkonäön ja iän perusteella täsmällisesti määrittämään, onko minun ja hänen välillä seksuaalista vetovoimaa. Minun puolestani totta kai on, mutta naisen puolelta ei. Pystyn sen yhdeltä katsomalta määrittämään.
Joo no minä puhuinkin siitä, miten tuo menee normaalien ihmisten kohdalla. Sinun kohdalla se voi mennä toisin eli just noin kuten kuvailet.
No eikö täällä jatkuvasti siitä kitistä, miten liian rumat miehet yrittävät liian kauniita naisia? Eli onko ne nyt sitten kuitenkin normaaleja ihmisiä?
Naisten milestä tasoja ei ole olemassa (pl. supermallit ja miljardöörit).
Mutta kun mies yrittää liian nättiä naista, tasot todellakin ovat olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Tietenkin hyvin pieni osa miehistä on komeita tai susirumia ja suuri valtaosa ihan taviksia. Niinhän se on naisissakin.
Mutta tässä on olennainen ero.
Te naiset kuvittelette että loput ovat taviksia ja henkilökohtainen maku ratkaisee.
Miehenä osaan erottaa 100% varmuudella top 40% taviksen ja bottom 40% taviksen toisistaan.
Nyt on pakko kysyä. Miten minuun, naiseen, liittyy se miten sinä tai muut miehet arvoitte toisten miesten ulkonäköä?
Minulla on oma mielipiteeni vaikka se sinusta olisi kuinka väärä.
Jos olet naisena top 40%, voin taata ettei miehesi ole bottom 40%.
Tasot pätevät myös tavisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Olen eri, mutta tässähän se markkina-arvoteoria tuli pähkinänkuoressa. Kyse on valinnanvarasta. Valinnanvara ei kuitenkaan takaa onnellista suhdetta tai mitään muutakaan. Loppu on persoonasta kiinni. MA-teoria kuvaa vain sitä millaisesta porukasta valintaa ja karsintaa on mahdollista tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Miten niin ei myönnä? Melkein jokaisessa ketjussa on todettu, että ulkonäöllä on merkitystä. Ei missään ole väitetty, että epämiellyttävä mies muuttuisi kiinnostavaksi, jos on huomioiva tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Tietenkin hyvin pieni osa miehistä on komeita tai susirumia ja suuri valtaosa ihan taviksia. Niinhän se on naisissakin.
Mutta tässä on olennainen ero.
Te naiset kuvittelette että loput ovat taviksia ja henkilökohtainen maku ratkaisee.
Miehenä osaan erottaa 100% varmuudella top 40% taviksen ja bottom 40% taviksen toisistaan.
Itse asiassa eivät normaalit ihmiset mieti, ketkä ovat "taviksia" ja ketkä ei. Normaalisti ihmiset kokevat kiinnostaviksi ne, jotka ovat kiinnostavia, ja seksuaalinen vetovoima ratkaisee, ketä ajattelee siinä mielessä.
Minä pystyn naisen ulkonäön ja iän perusteella täsmällisesti määrittämään, onko minun ja hänen välillä seksuaalista vetovoimaa. Minun puolestani totta kai on, mutta naisen puolelta ei. Pystyn sen yhdeltä katsomalta määrittämään.
Joo no minä puhuinkin siitä, miten tuo menee normaalien ihmisten kohdalla. Sinun kohdalla se voi mennä toisin eli just noin kuten kuvailet.
No eikö täällä jatkuvasti siitä kitistä, miten liian rumat miehet yrittävät liian kauniita naisia? Eli onko ne nyt sitten kuitenkin normaaleja ihmisiä?
Ei vaan kaikki eivät ole niin kaavamaisia, että jokaikinen sopivan ikäinen ja hyvännäköinen on automaattisesti sellainen, jota kohtaan tuntee seksuaalista halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää pahasti siltä ettei kukaan osaa vastata apn kysymykseen. Kukaan ei tiedä miten tasot menee.
Tasoteoria = toiset ihmiset ovat halutumpia ja suositumpia kuin toiset syistä X, X, X X ja X. Sen tarkempi tieteellinen määrittely vaatisi uuden Sigmund Freudin syntymistä tähän aikaan.
Minulle on edelleen mysteeri, mihin yksilötasolla tätä teoriaa tarvitsisin. Se selittää, miksi olen avoliitossa puolisoni enkä jonkun toisen kanssa? Ok. Nice to know. Jos taas olisin sinkku, niin mihin silloin? Miesmakuani se ei muuttaisi millään tavalla. Eikä toimintaani "parisuhdemarkkinoilla". Olisin edelleen mieluummin yksin kuin jonkun kanssa, josta en kiinnostuisi ihan luonnollisesti.
Toinen, mitä en ymmärrä, on että onko teoria siis totta ("ihmisen taso määrittyy sen mukaan, minkä tasoisen hän onnistuu saamaan/sitouttamaan") vai ovatko naiset hypergamisia, mikä siis kumoaa tasoteorian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Et ole poikkeus. Tai on täällä ainakin yksi toinen samalla tavalla ajatteleva :)
Jokainen mun suhde on alkanut siitä että ihastuin nimenomaan miehen ulkonäköön, ja sitten kun tutustuimme paremmin niin aloin pikku hiljaa rakastumaan myös hänen luonteeseensa. Mutta nimenomaan miehen ulkonäkö oli se asia joka sytytti sen alun liekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Miten niin ei myönnä? Melkein jokaisessa ketjussa on todettu, että ulkonäöllä on merkitystä. Ei missään ole väitetty, että epämiellyttävä mies muuttuisi kiinnostavaksi, jos on huomioiva tyyppi.
Tässä ketjussa on usein todettu, että komeus ei auta mitään, jos mies on mulkku, mutta ei myönnetä sitä, että ulkonäkö on silti ensimmäinen asia, josta kiinnostutaan ensikohtaamisella. Et edes tiedä, että mies on mulkku, ellet ole tutustunut häneen sen verran, että hän on avannut suunsa. Usein sen havaitsemiseen menee vielä kauemmin, mutta ennen sitä olet jo tehnyt päätöksen jutella hänen kanssaan. (Ja nyt en puhu kenestäkään väkisin iholle liimaantuvasta tyypistä.)
Ulkonäkö, tyyli, tapa kantaa itsensä jne. ratkaisee kenen kanssa ylipäätään alkaa jutella. Siitä eteenpäin persoonalla on merkitystä, mutta ensivaikutelma tulee ulkonäöstä ja sitä myöden ulkonäkö todella on ensimmäinen ja tärkein kriteeri. Jos muuta ei ole käytössä kuin kuva, niin päätös tehdään sen perusteella, jos etsitään seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Et ole poikkeus. Tai on täällä ainakin yksi toinen samalla tavalla ajatteleva :)
Jokainen mun suhde on alkanut siitä että ihastuin nimenomaan miehen ulkonäköön, ja sitten kun tutustuimme paremmin niin aloin pikku hiljaa rakastumaan myös hänen luonteeseensa. Mutta nimenomaan miehen ulkonäkö oli se asia joka sytytti sen alun liekin.
Rehellisyydestä pisteet! Tosin tulette saamaan kuraa naisilta, koska kertomanne ei sovi yleiseen narratiiviin= (ihan ekaks ihastuin luonteeseen niinku, ja sitten vain ihan yllättäin huomasin ett täähän on vielä rikas ja komeekin!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Mitä ovat sinun mielestäsi nämä kulttuurierot? Mistä amerikkalainen nainen viehättyy miehessä, mistä esimerkiksi suomalainen nainen ei? Ja nyt ei puhuta taloudesta parisuhteessa, vaan viehättymisestä. Amerikkalaiset naiset ihannoivat miehen vatsalihaksia ja tuuheita hiuksia siinä, missä suomalaisetkin naiset. Suomalaiset ja amerikkalaiset naiset katsovat elokuvissa täsmälleen samoja miehiä ja pitävät täsmälleen samoja miehiä komeina.
Eli keitä miehiä? Tuohan riippuu täysin, mitä elokuvia kukakin katsoo. Vaikka elokuvaesimerkki tuntuu ensikuulemalta lapselliselta, niin oikeastaanhan se on aika valaiseva. Sehän juuri kertoo jotain eroja suomalaisesta ja amerikkalaisesta ajattelusta ja estetiikastakin. Ilmeisesti viittasit nyt vain amerikkalaisiin elokuviin, koska amerikalaiset ovat yleensä niin rajoittuneita, että eivät juuri halua katsoa eurooppalaista elokuvaa, mutta jos et ole sattunut huomaamaan, niin Suomessa on omaakin elokuvatuotantoa. Ja suomalaiset näyttelijät elokuvissa ja sarjoissa ovatkin hyvin erityyppisiä kuin amerikkalaiset.
Suomalaisilla naisten ihannoimilla miesnäyttelijöillä on aivan samat peruspiirteet, kuin amerikkalaisilla näyttelijöillä: Tummat hiukset, täydellinen hiusraja, pituutta yli 183 cm jne..
Kuten Pertti Sveholmilla noin nelikymppisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää pahasti siltä ettei kukaan osaa vastata apn kysymykseen. Kukaan ei tiedä miten tasot menee.
Tasoteoria = toiset ihmiset ovat halutumpia ja suositumpia kuin toiset syistä X, X, X X ja X. Sen tarkempi tieteellinen määrittely vaatisi uuden Sigmund Freudin syntymistä tähän aikaan.
Minulle on edelleen mysteeri, mihin yksilötasolla tätä teoriaa tarvitsisin. Se selittää, miksi olen avoliitossa puolisoni enkä jonkun toisen kanssa? Ok. Nice to know. Jos taas olisin sinkku, niin mihin silloin? Miesmakuani se ei muuttaisi millään tavalla. Eikä toimintaani "parisuhdemarkkinoilla". Olisin edelleen mieluummin yksin kuin jonkun kanssa, josta en kiinnostuisi ihan luonnollisesti.
Toinen, mitä en ymmärrä, on että onko teoria siis totta ("ihmisen taso määrittyy sen mukaan, minkä tasoisen hän onnistuu saamaan/sitouttamaan") vai ovatko naiset hypergamisia, mikä siis kumoaa tasoteorian.
Et sinä teoriaa mihinkään tarvitsekaan. Sen tähden minua hämmästyttääkin, että niin monet käyttävät niin monta minuuttia kallisarvoista aikaansa tähän teoriaan, jos se on heidän mielestään järjetön. Eikö se silloin ole aivan yhdentekevä? Pariutuminen sujuu joka tapauksessa omalla tavallaan, vaikka siitä ajattelisi mitä. Siihen ei voi itse vaikuttaa kovinkaan paljon, ellei sitten vaikkapa ole täysin tietämätön siitä miten oma ulkonäkö vastakkaiseen sukupuoleen vaikuttaa. Harva lienee ihan täysin tietämätön.
Hypergamisuudella viitataan siihen, että nainen koettaa saada mahdollisimman korkeatasoisen kumppanin jälkeläisiään varten eli pohja on evoluutiobiologinen. Ei se mitenkään kumoa markkina-arvoteoriaa. Se ettei hahmota markkinoiden toimintaa on normaali tilanne. Normaalisti pariutuminen tapahtuu siten, ettei lainalaisuuksia tule miettineeksi lainkaan. Löytyy riittävän sopiva ja oman tasoinen kuten prismatesti osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Miten niin ei myönnä? Melkein jokaisessa ketjussa on todettu, että ulkonäöllä on merkitystä. Ei missään ole väitetty, että epämiellyttävä mies muuttuisi kiinnostavaksi, jos on huomioiva tyyppi.
Tässä ketjussa on usein todettu, että komeus ei auta mitään, jos mies on mulkku, mutta ei myönnetä sitä, että ulkonäkö on silti ensimmäinen asia, josta kiinnostutaan ensikohtaamisella. Et edes tiedä, että mies on mulkku, ellet ole tutustunut häneen sen verran, että hän on avannut suunsa. Usein sen havaitsemiseen menee vielä kauemmin, mutta ennen sitä olet jo tehnyt päätöksen jutella hänen kanssaan. (Ja nyt en puhu kenestäkään väkisin iholle liimaantuvasta tyypistä.)
Ulkonäkö, tyyli, tapa kantaa itsensä jne. ratkaisee kenen kanssa ylipäätään alkaa jutella. Siitä eteenpäin persoonalla on merkitystä, mutta ensivaikutelma tulee ulkonäöstä ja sitä myöden ulkonäkö todella on ensimmäinen ja tärkein kriteeri. Jos muuta ei ole käytössä kuin kuva, niin päätös tehdään sen perusteella, jos etsitään seuraa.
Tämä. Täällä jankataan luonteesta, mutta unohdetaan ettei sitä luonnettaan pääse koskaan esittelemään, ellei ulkonäkö ole riittävä. Tästä poikkeuksia ovat työ/ harrasteympyröistä alkaneet suhteet joissa se työ tai harraste ikäänkuin pakottaa tutustumaan ihmiseen, onpa ensivaikutelma millainen hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Miten niin ei myönnä? Melkein jokaisessa ketjussa on todettu, että ulkonäöllä on merkitystä. Ei missään ole väitetty, että epämiellyttävä mies muuttuisi kiinnostavaksi, jos on huomioiva tyyppi.
Tässä ketjussa on usein todettu, että komeus ei auta mitään, jos mies on mulkku, mutta ei myönnetä sitä, että ulkonäkö on silti ensimmäinen asia, josta kiinnostutaan ensikohtaamisella. Et edes tiedä, että mies on mulkku, ellet ole tutustunut häneen sen verran, että hän on avannut suunsa. Usein sen havaitsemiseen menee vielä kauemmin, mutta ennen sitä olet jo tehnyt päätöksen jutella hänen kanssaan. (Ja nyt en puhu kenestäkään väkisin iholle liimaantuvasta tyypistä.)
Ulkonäkö, tyyli, tapa kantaa itsensä jne. ratkaisee kenen kanssa ylipäätään alkaa jutella. Siitä eteenpäin persoonalla on merkitystä, mutta ensivaikutelma tulee ulkonäöstä ja sitä myöden ulkonäkö todella on ensimmäinen ja tärkein kriteeri. Jos muuta ei ole käytössä kuin kuva, niin päätös tehdään sen perusteella, jos etsitään seuraa.
Kaikkien suhteet eivät ala niin, että nähdään tuntematon tyyppi ja mennään ulkonäön perusteella juttelemaan. Jotkut voivat tutustua työn, harrastusten tai muun puitteissa ihmiseen, jolloin on vaikea sanoa, mitä toisesta on edes tiennyt/nähnyt ensin. Varmaan sen takia moni täällä ei allekirjoita sitä, että toisessa olisi ensin kiinnittänyt huomiota ulkonäköön. Ja esim. itse en edes oikein osaa kiinnostua pelkän ulkonäön perusteella, vaikka ulkonäöllä iso merkitys onkin. Ihmiset ovat näissä asioissa yksilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Miten niin ei myönnä? Melkein jokaisessa ketjussa on todettu, että ulkonäöllä on merkitystä. Ei missään ole väitetty, että epämiellyttävä mies muuttuisi kiinnostavaksi, jos on huomioiva tyyppi.
Tässä ketjussa on usein todettu, että komeus ei auta mitään, jos mies on mulkku, mutta ei myönnetä sitä, että ulkonäkö on silti ensimmäinen asia, josta kiinnostutaan ensikohtaamisella. Et edes tiedä, että mies on mulkku, ellet ole tutustunut häneen sen verran, että hän on avannut suunsa. Usein sen havaitsemiseen menee vielä kauemmin, mutta ennen sitä olet jo tehnyt päätöksen jutella hänen kanssaan. (Ja nyt en puhu kenestäkään väkisin iholle liimaantuvasta tyypistä.)
Ulkonäkö, tyyli, tapa kantaa itsensä jne. ratkaisee kenen kanssa ylipäätään alkaa jutella. Siitä eteenpäin persoonalla on merkitystä, mutta ensivaikutelma tulee ulkonäöstä ja sitä myöden ulkonäkö todella on ensimmäinen ja tärkein kriteeri. Jos muuta ei ole käytössä kuin kuva, niin päätös tehdään sen perusteella, jos etsitään seuraa.
Tämä. Täällä jankataan luonteesta, mutta unohdetaan ettei sitä luonnettaan pääse koskaan esittelemään, ellei ulkonäkö ole riittävä. Tästä poikkeuksia ovat työ/ harrasteympyröistä alkaneet suhteet joissa se työ tai harraste ikäänkuin pakottaa tutustumaan ihmiseen, onpa ensivaikutelma millainen hyvänsä.
No voisko olla, että luonteesta jankuttavat ne, jotka ovat tavanneet kumppaninsa vaikka töissä tai harrastuksissa? Ihmiset tapaavat toisiaan jatkuvasti muuallakin kuin jossain deittailusovelluksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Et ole poikkeus. Tai on täällä ainakin yksi toinen samalla tavalla ajatteleva :)
Jokainen mun suhde on alkanut siitä että ihastuin nimenomaan miehen ulkonäköön, ja sitten kun tutustuimme paremmin niin aloin pikku hiljaa rakastumaan myös hänen luonteeseensa. Mutta nimenomaan miehen ulkonäkö oli se asia joka sytytti sen alun liekin.
Sitähän minäkin. Tosiasiassa ajattelen, että tässä on asia, mitä ei vain tahdota myöntää. Siis ulkonäön merkitystä. Jotenkin outoa, koska vaikuttaahan ulkoinen vaikutelma kaikkiin muihinkin tekemiimme valintoihin. Valitsen vaikkapa ne sämpylät, jotka ovat pyöreitä ja virheettömiä enkä sitä litistynyttä, miksi sitten elämän tärkeimmässä valinnassa olisi toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Et ole poikkeus. Tai on täällä ainakin yksi toinen samalla tavalla ajatteleva :)
Jokainen mun suhde on alkanut siitä että ihastuin nimenomaan miehen ulkonäköön, ja sitten kun tutustuimme paremmin niin aloin pikku hiljaa rakastumaan myös hänen luonteeseensa. Mutta nimenomaan miehen ulkonäkö oli se asia joka sytytti sen alun liekin.
Rehellisyydestä pisteet! Tosin tulette saamaan kuraa naisilta, koska kertomanne ei sovi yleiseen narratiiviin= (ihan ekaks ihastuin luonteeseen niinku, ja sitten vain ihan yllättäin huomasin ett täähän on vielä rikas ja komeekin!)
Ei tuo mikään yleinen narratiivi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää pahasti siltä ettei kukaan osaa vastata apn kysymykseen. Kukaan ei tiedä miten tasot menee.
Tasoteoria = toiset ihmiset ovat halutumpia ja suositumpia kuin toiset syistä X, X, X X ja X. Sen tarkempi tieteellinen määrittely vaatisi uuden Sigmund Freudin syntymistä tähän aikaan.
Minulle on edelleen mysteeri, mihin yksilötasolla tätä teoriaa tarvitsisin. Se selittää, miksi olen avoliitossa puolisoni enkä jonkun toisen kanssa? Ok. Nice to know. Jos taas olisin sinkku, niin mihin silloin? Miesmakuani se ei muuttaisi millään tavalla. Eikä toimintaani "parisuhdemarkkinoilla". Olisin edelleen mieluummin yksin kuin jonkun kanssa, josta en kiinnostuisi ihan luonnollisesti.
Toinen, mitä en ymmärrä, on että onko teoria siis totta ("ihmisen taso määrittyy sen mukaan, minkä tasoisen hän onnistuu saamaan/sitouttamaan") vai ovatko naiset hypergamisia, mikä siis kumoaa tasoteorian.
Et sinä teoriaa mihinkään tarvitsekaan. Sen tähden minua hämmästyttääkin, että niin monet käyttävät niin monta minuuttia kallisarvoista aikaansa tähän teoriaan, jos se on heidän mielestään järjetön. Eikö se silloin ole aivan yhdentekevä? Pariutuminen sujuu joka tapauksessa omalla tavallaan, vaikka siitä ajattelisi mitä. Siihen ei voi itse vaikuttaa kovinkaan paljon, ellei sitten vaikkapa ole täysin tietämätön siitä miten oma ulkonäkö vastakkaiseen sukupuoleen vaikuttaa. Harva lienee ihan täysin tietämätön.
Hypergamisuudella viitataan siihen, että nainen koettaa saada mahdollisimman korkeatasoisen kumppanin jälkeläisiään varten eli pohja on evoluutiobiologinen. Ei se mitenkään kumoa markkina-arvoteoriaa. Se ettei hahmota markkinoiden toimintaa on normaali tilanne. Normaalisti pariutuminen tapahtuu siten, ettei lainalaisuuksia tule miettineeksi lainkaan. Löytyy riittävän sopiva ja oman tasoinen kuten prismatesti osoittaa.
"Pariutuminen sujuu joka tapauksessa omalla tavallaan". Sitä voi kuitenkin huomattavasti helpottaa kehittämällä omaa ulkonäköään niin pitkälle, kuin se on mahdollista. Kuten tuossa edellä nainen sanoi: "...Se sytytti liekin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Naiselle se laatu on sitä että miehellä on huomioon ottava luonne. Ja tuon kartoittaminen ei ole mitenkään nopeaa ja helppoa, vaan vaatii oikeasti tutustumista. En nyt tiedä kenellä on aikaa juosta tapailemassa lukemattomia tuntemattomuuksia Tinderistä.
Naiselle laatu on sitä, että ulkonäkö on miehellä kunnossa ja sitten voidaan miettiä sitä huomioonottamista.
En naisena ymmärrä mikseivät naiset voi myöntää tätä? Vai onko kyse siitä, että minä olen poikkeus? Epämiellyttävä tai ei-kiinnostava mies ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi olkoon kuinka huomioonottava tahansa. Olen tämän muutaman kerran todennut, kun mies on tulkinnut väärin sen, että pidän hänestä todella paljon ystävänä. Ystävä ei muutu seksuaalisesti kiinnostavaksi minun silmiini koskaan. Ei muutu, vaikka onkin kuinka mukava tahansa.
Et ole poikkeus. Tai on täällä ainakin yksi toinen samalla tavalla ajatteleva :)
Jokainen mun suhde on alkanut siitä että ihastuin nimenomaan miehen ulkonäköön, ja sitten kun tutustuimme paremmin niin aloin pikku hiljaa rakastumaan myös hänen luonteeseensa. Mutta nimenomaan miehen ulkonäkö oli se asia joka sytytti sen alun liekin.
Sitähän minäkin. Tosiasiassa ajattelen, että tässä on asia, mitä ei vain tahdota myöntää. Siis ulkonäön merkitystä. Jotenkin outoa, koska vaikuttaahan ulkoinen vaikutelma kaikkiin muihinkin tekemiimme valintoihin. Valitsen vaikkapa ne sämpylät, jotka ovat pyöreitä ja virheettömiä enkä sitä litistynyttä, miksi sitten elämän tärkeimmässä valinnassa olisi toisin.
Kuka sitä ei halua myöntää? Minusta näissä kaikissa ketjuissa päinvastoin on kirjoitettu, että tottakai ulkonäöllä on merkitystä. Esim. itsellenikin kumppanin ulkonäkö on TODELLA tärkeä - mutta siltikään en ole ikinä ihastunut ulkonäköön ja vasta sitten tutustunut ihmiseen.
Tietenkin ulkonäön tärkeys koskee naisia myös eli olen edelleen samaa mieltä. Ulkonäkö on ensimmäinen asia minkä toisesta näkee. Jos se ei miellytä, se ei jatkossa miellytä yhtään sen enempää, koska nämä asiat ovat vaistonvaraisia.
Silti osa ihmisistä päätyy yksiin ihmisten kanssa, joita eivät pidä viehättävinä. Miehet ehkä seksin takia, naiset ehkä siksi, etteivät osaa olla yksin.