Lue keskustelun säännöt.
Kipeä aihe: lapsen työttömyys
08.04.2023 |
Haluaisin keskustella asiasta, joka vaivaa kovasti mieltäni ja pilaa perheemme elämää.
Meillä on neljä lasta, kaikki jo aikuisia ja muuttaneet kotoa pois. Vanhin kävi yliopiston ja on pärjännyt hyvin elämässä, nuorin opiskelee amk:ssa töiden ohessa ja on perustamassa oman yrityksen.
Huolenaiheeni ovat keskimmäiset tyttäreni, jotka ei vät koskaan ole olleet työssä jotain kuukauden kesätyötä lukuunottamatta. Toinen valmistui suoraan kortistoon yli kymmenen vuotta sitten. Toiselta jäi yliopisto kesken kun ensimmäinen lapsi syntyi ja nyt hän on useamman lapsen yh ilman mitään ammattia tai pätevyyttä.
Molemmat elävät ihan tukien varassa ja pyytävät usein rahaa minulta ja isältään. Ymmärrän, että toimeentulo- ja työllistämistuilla eläminen on tiukkaa, mutta tilanne on kestämätön erityisesti nuoremmaisemme kannalta, joka tarvitsisi taloudellista tukea oman yrityksen perustamiseen valmistuttuaan.
Ex-mieheni maksoi tyttären ja tämän lapset kanssaan Lappiin pääsiäiseksi, mikä on kallis reissu mökkeineen ja hissikortteineen. Toinen työtön tytär kuuli tästä ja alkoi vaatia Italianmatkaa kesäksi. Olen maksanut hänen pikavippejään ettei luottotiedot mene. Luulen että mies antaa hänelle rahaa vuokraan, koska asuntotuki ei korvaa 1200€ vuokraa. Tosin tytär itse sanoo, että sosiaalitoimisto maksaa asuntotuen yli menevän osan vuokrasra, koska hän tarvitsee kyseistä asuntoa taiteen tekemiseen.
Sekä minulla että miehellä on tarpeeksi rahaa jaettavaksi, mutta on epäreilua ja ikävää, kun lapset riitelevät keskenään kuka saa mitäkin.
Toki olen iloinen ja kiitollinen, että lapset saavat tukia, mutta samalla harmittaa, että yhteiskunta ei mahdollista heille työntekoa vaan antaa olla kotona tekemättä mitään. Tyttären lapsetkin ovat jo koulussa niin hänellä olisi aika hankkia joku koulutus itselleen, mutta kivempi vaan olla kotona ja käydä ystävättärien kanssa kahvilla ja shoppailemassa.
Tunnen että olemme epäonnistuneet vanhempina ja kasvattajina. Mietin myös olisiko pitänyt erota ja aikaisemmin. Nyt sinnittelimme miehen kanssa yhdessä, kunnes nuorinkin lapsi oli lukiossa ja asui omillaan. Olemmeko jollain tavoin antaneet huonon mallin lapsille? Toisaalta kaksi heistä pärjää hyvin.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Jos olet fiksu ja haluat, että vanhemmat kohtelevat sinua ja veljeäsi tasapuolisesti pyydät vanhempiasi antamaan veljellesi saman summan tai sovit 500 € olevan laina, jonka maksat takaisin.
Itsekästä ajatella, että sinulle kuuluu enemmän vanhempiesi rahoja kuin veljellesi.
Muut tahot ovat ne, joille työkyvyttömän elättäminen kuuluu
Lapsellista. Nämä ihmiset ovat varmaan niitä, jotka ovat laskeneet jokaikisen joululahjan ettei sisarus varmaan saanut yhtään enempää, ja mammavainaan perintokupista tapellaan verissäpäin perinnönjaossa.
Oma sisarukseni on saanut vanhemmiltani rahallista tukea vaikeassa elämäntilanteessa, eikä olisi tullut mieleen viereenkään vaatia heiltä samaa, itse ole hyvin toimeentuleva.
Kyllä vanhemman kuuluu kohdella lapsiaan tasavertaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku lapsista on kroonisesti sairas, vanhemman pitää huolehtia silti myös niistå muista lapsista.
Se ei aina ole helppoa mutta muu on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lapsista on kroonisesti sairas, vanhemman pitää huolehtia silti myös niistå muista lapsista.
Se ei aina ole helppoa mutta muu on väärin.
Mutta nythän ei ole kyse enää lapsista, joista vanhempien tulee huolehtia. Vaan aikuisista ihmisistä, joista jotkut pystyvät jo huolehtimaan itsestään, jotkut eivät esim. sairauden vuoksi. Musta on ihan oikein, että vanhemmat auttavat enemmän sitä aikuista lasta joka ei pysty, oli kyseessä sitten fyysinen sairaus tai vaikkapa autismi. Italianmatkat on sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Elämä on.
Silti se veli on ihan yhtä arvokas ja häntä pitää sellaisena kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lapsista on kroonisesti sairas, vanhemman pitää huolehtia silti myös niistå muista lapsista.
Se ei aina ole helppoa mutta muu on väärin.
Mutta nythän ei ole kyse enää lapsista, joista vanhempien tulee huolehtia. Vaan aikuisista ihmisistä, joista jotkut pystyvät jo huolehtimaan itsestään, jotkut eivät esim. sairauden vuoksi. Musta on ihan oikein, että vanhemmat auttavat enemmän sitä aikuista lasta joka ei pysty, oli kyseessä sitten fyysinen sairaus tai vaikkapa autismi. Italianmatkat on sitten asia erikseen.
Se on yksiselitteisesti väärin.
Tuttavan mies kautta rantain arvosteli minua "Ei tarvitse niin paljon rahaa ahnehtia, vähemmälläkin tulee toimeen". Olemme mieheni kanssa keskituloisia, mutta silti onnistuneet maksamaan keskikokoisen asunnon hyvältä alueelta Helsingissä ja lisäksi säästämään rahaa eläkepäiviä varten. Hän on 10-20 tuntia viikossa omassa yrityksessä työskentelevä taiteilija. Hänen ja vaimonsa tulot kattavat juuri työtilan vuokran. Elämisen rahoittavat appivanhemmat joiden asunnossa pariskunta asuu ilmaiseksi ja antavat rahaa elämiseen. Kyllä minullekin vastaavassa tilanteessa vähempi ahertaminen riittäisi. Nyt täytyy itse ansaita rahat ahkeralla työskentelylle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 pärjää, 2 alisuoriutuu. Mitäpä sitä voi aikuisena tehdä lastensa eteen?
Samassakin perheessä "samalla tavalla" kasvatetut lapset voi kokea ympäristön tosi eri tavalla riippuen omasta synnynnäisestä temperamentista, siitä miten vanhemmat on oikeasti pystyneet ottamaan tarpeita huomioon jne. Tasapuolisuus on siksi vähän harhaa aina.
Silti reilua vähän katsoa, että kuka saa mitäkin ja mihin _tarvitsee_ ei vaan mihin haluaa.
Vanhempi voi olla tasapuolinen.
Usein tuo alisuoriutuminen johtuu vanhemman tarpeesta olla tarpeellinen. Hän takertuu ja tukahduttaa. Siksi tyypillisesti se alisuoriutuja on nuorin lapsi ja selviytyjä vanhin.
Surkeaa kasvatustyötähän tuossa on tehty kautta linjan: Vanhemman tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Nyt on toimittu juuri kuten ei pitäisi.
Jos vanhempien parisuhde ei ole kunnossa, iloa elämään voidaan hakea liikaakin siitä vanhemman roolista. Halutaan olla tarpeellisia ja rakastettuja edes vanhempina, samalla kasvatetaan huomaamatta hemmoteltuja itsekkäitä lapsia, joilla on sitten aikuisna vaikea kantaa vastuuta elämästään.
Eipä tuolle aikuisena paljon voi. Vanhemmuuden vaikuttava aikaikkuna loppuu siihen kun lapsi on noin 20 vuotta. Nyt voi toki esim. taloudellisen tuen katkaista, mutta ei se lapsi siitä itsenäiseksi enää kasva. Eri juttu, jos lapsi jotenkin itse havahtuu ja käy esim. terapiassa sitä kautta itseään kasvattamassa. Pitkä tie sekin on. Tsemppiä kaikille.
Tasapuolisuudesta... Jos jollain lapsella eritystarpeita, on reilua, että vanhemmat häntä enemmän tukevat. Mutta samalla jotenkin pitäisi tukea niitä muitakin lapsia. vähän sen mukaa mitä kukakin aidosti tarvitsee. Hyvä vanhempi tuntee lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Elämä on.
Silti se veli on ihan yhtä arvokas ja häntä pitää sellaisena kohdella.
Siksi, että on niin arvokas, niin on tuettu kaikella tapaa pääsemään työelämään. Saanut jalan oven väliin ja tekee pätkätyötä. Meillä ei ole ikinä asioita hoidettu niin, että jos toinen saa jotain tarpeeseen, niin toinen saa saman verran. Ei kukaan meidän perheessä laske kenelle on annettu minkäkin verran tai ostettu jotain kenenkäkin rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinatuella ei paljon Italiassa matkailla, saati että olisi varaa edes niihin taidetarvikkeisiin.
Kun provoilee niin kannattaa provoilla aiheista joista jotain tietää.
Se on hänen ammatti ja on hakenut ja saanutkin siihen tukea. Mutta noin 10 kk vuodessa elää toimeentulotuella tai työmarkkinatuella. Monien freelancereiden ongelma. Minua surettaa ettei hae töitä. Ja taidetta en osaa ajatella työksi jos sillä ei elä.
ApKilttien, hemmoteltujen tyttöjen/naisten tapa alisuoriutua on ryhtyä taiteilijoiksi ja/tai kulttuurialalle, kituuttaa pienillä tuloilla ja tukien/vanhempien rahoilla.
Kuinka muuten on, onko nää eka ja vika selviytyjät poikia ja alisuoriutujat tyttöjä? Millaiset sukupuoliroolit on olleet? Onko tyttöjä palkittu riippuvuudesta ja poikia itsenäisyydestä?
Kolme vanhinta on tyttöjä ja nuorin on poika. Tytöt on syntyneet parin kolmen vuoden välein, poika on iltatähti, paljon nuorempi kuin siskot. Ei ole mitään rooleja ollut, kaikki saaneet kasvaa omaksi itsekseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinatuella ei paljon Italiassa matkailla, saati että olisi varaa edes niihin taidetarvikkeisiin.
Kun provoilee niin kannattaa provoilla aiheista joista jotain tietää.
Se on hänen ammatti ja on hakenut ja saanutkin siihen tukea. Mutta noin 10 kk vuodessa elää toimeentulotuella tai työmarkkinatuella. Monien freelancereiden ongelma. Minua surettaa ettei hae töitä. Ja taidetta en osaa ajatella työksi jos sillä ei elä.
ApKilttien, hemmoteltujen tyttöjen/naisten tapa alisuoriutua on ryhtyä taiteilijoiksi ja/tai kulttuurialalle, kituuttaa pienillä tuloilla ja tukien/vanhempien rahoilla.
Kuinka muuten on, onko nää eka ja vika selviytyjät poikia ja alisuoriutujat tyttöjä? Millaiset sukupuoliroolit on olleet? Onko tyttöjä palkittu riippuvuudesta ja poikia itsenäisyydestä?
Kolme vanhinta on tyttöjä ja nuorin on poika. Tytöt on syntyneet parin kolmen vuoden välein, poika on iltatähti, paljon nuorempi kuin siskot. Ei ole mitään rooleja ollut, kaikki saaneet kasvaa omaksi itsekseen.
Ap
Vanhempien velvollisuus on ohjata sitä kasvua. Ettei mene tuolla lailla kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Elämä on.
Silti se veli on ihan yhtä arvokas ja häntä pitää sellaisena kohdella.
Siksi, että on niin arvokas, niin on tuettu kaikella tapaa pääsemään työelämään. Saanut jalan oven väliin ja tekee pätkätyötä. Meillä ei ole ikinä asioita hoidettu niin, että jos toinen saa jotain tarpeeseen, niin toinen saa saman verran. Ei kukaan meidän perheessä laske kenelle on annettu minkäkin verran tai ostettu jotain kenenkäkin rahoilla.
Ja siitä kaikesta yrittämisestä ja tekemisestä ei palkita vana siitä että lusmuillaan eikä yritetä einä tehdä. Törkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lapsista on kroonisesti sairas, vanhemman pitää huolehtia silti myös niistå muista lapsista.
Se ei aina ole helppoa mutta muu on väärin.
Tietysti pitää huolehtia lapsina lapsista, mutta ei niille tarvii rahaa jaella, vaikka kroonisesti sairaan hoitokuluja sun muita makselisikin. Vanhempien velvollisuus on huolehtia niistä, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä yksin aikuisena. Miksi rahaa pitäisi jaella sellaiselle, joka esim. tienaa paremmin kuin vanhempansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Elämä on.
Silti se veli on ihan yhtä arvokas ja häntä pitää sellaisena kohdella.
Siksi, että on niin arvokas, niin on tuettu kaikella tapaa pääsemään työelämään. Saanut jalan oven väliin ja tekee pätkätyötä. Meillä ei ole ikinä asioita hoidettu niin, että jos toinen saa jotain tarpeeseen, niin toinen saa saman verran. Ei kukaan meidän perheessä laske kenelle on annettu minkäkin verran tai ostettu jotain kenenkäkin rahoilla.
Ja siitä kaikesta yrittämisestä ja tekemisestä ei palkita vana siitä että lusmuillaan eikä yritetä einä tehdä. Törkeää.
Minkäs se nuori aikuinen tekee, jos häntä ei ominaisuuksien takia oteta töihin? Jos on jonkun paikan saanut edes osa-aokaisena, niin mitä se sinua rasittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä provo hyytyi tuohon Italian matkan vaatimiseen. Ja onhan tyttärellä varaa shoppailla ja käydä kahvilla ystävättärien kanssa, joten ilmeisesti suurempia taloudellisia ongelmia ei ole. Tukirahoilla kun ei paljon shoppailla, jos sellaiseksi ei katsota aletuotteitten metsästystä.
Muuten olisin yrittänyt vastata asiallisesti.
Nyt en ihan ymmärrä? Tytär on käynyt säännöllisesti Italiassa melkein joka vuosi taidekursseilla. Nyt ei ilmeisesti saanut muualta rahaa kun pyytää minulta. Ja toisesta en tiedä tarkkaan paljonko saa tukia, mutta kyllä hänellä on varaa istuskella kahviloissa ja ostella vaatteita. Kirppiksiltä ostaa osan. Olen itsekin käynyt hänen kanssa Uffissa ja Relovessa.
Ap
Jos luo hypoteettisen stoorin, niin totta kai sitä kyseenalaistetaan. Et voi paimentaa koko ajan toisia kirjoittajia pysymään tarinassasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOKAISELLE lapselle AINA saman verran rahaa. Siis myös niille menestyville. Itse olen ns. menestyvä, ja kyllä vtuttaa kun luuseriksi heittäytynyt saa jatkuvasti rahaa, enemmän kuin minä palkkaa työstäni, koska sisareni mielestä "on noloa kun muut pitävät köyhänä". Rahaa antamalla tuet luuserina olemista. Tue etsimällä työpaikka nettisivuilta ja auta työhakemusten tekemisessä ja haastattelussa onnistumisessa. Sekään ei ole helppoa.
Niinkö?
Minä ja veljeni hankimme molemmat yliopistokoulutukset. Minä sairastuin vakavasti ja olen nyt työkyvytön. Veli tienaa lähes 100 000 €/vuosi. Minä n. 10 000 €.
Vanhempani auttoivat autoni korjauskuluissa viimeksi 500 € (en pysty käymään edes kaupassa ilman autoa) . Mun täytyy nyt pyytää vanhemmilta että veljeni saa saman?Miksi et ole veljeltä vaatinut avustusta sillä onhan se ihan törkeetä jos joku tienaa liikaa eikä jaa sitä muille.
Se veli jakaa tuloistaan vuosittain 40-50 000 kaikkien elättien hyväksi.
Ja se on jotenkin veljen omaa ansiota että juuri hän ei sairastunut vaan se sisarus?
Täh? Veli on ihan samanarvoinen lapsi kuin se toinenkin. Ei hänen sitä tarvitse erikseen ansaita tai suorittaa.
Entäs jos veljellä ja siskolla on erilaiset edellytykset tehdä ja saada työtä? Toisella olisi ollut mahdollisuus kaikkeen ja toiselle vain rajoitetusti valinnanvaraa valita, mitä työtä voisi tehdä.
Elämä on.
Silti se veli on ihan yhtä arvokas ja häntä pitää sellaisena kohdella.
Siksi, että on niin arvokas, niin on tuettu kaikella tapaa pääsemään työelämään. Saanut jalan oven väliin ja tekee pätkätyötä. Meillä ei ole ikinä asioita hoidettu niin, että jos toinen saa jotain tarpeeseen, niin toinen saa saman verran. Ei kukaan meidän perheessä laske kenelle on annettu minkäkin verran tai ostettu jotain kenenkäkin rahoilla.
Ja siitä kaikesta yrittämisestä ja tekemisestä ei palkita vana siitä että lusmuillaan eikä yritetä einä tehdä. Törkeää.
Minkäs se nuori aikuinen tekee, jos häntä ei ominaisuuksien takia oteta töihin? Jos on jonkun paikan saanut edes osa-aokaisena, niin mitä se sinua rasittaa.
Miksi olet kasvattanut surkimuksen?
Eikä se kai sisaruksen vika ole?
Voi olla, että heillä on jokin kehityksellinen juuttuma esim. Työelämään siirtyminen tulisi tapahtua ohjattuna.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että heillä on jokin kehityksellinen juuttuma esim. Työelämään siirtyminen tulisi tapahtua ohjattuna.
Niinhän se tapahtuukin jo yläkoulun kasilla.
Lapsellista. Nämä ihmiset ovat varmaan niitä, jotka ovat laskeneet jokaikisen joululahjan ettei sisarus varmaan saanut yhtään enempää, ja mammavainaan perintokupista tapellaan verissäpäin perinnönjaossa.
Oma sisarukseni on saanut vanhemmiltani rahallista tukea vaikeassa elämäntilanteessa, eikä olisi tullut mieleen viereenkään vaatia heiltä samaa, itse ole hyvin toimeentuleva.