Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies kertomaan mikä on vialla?
Miehen käytös on muuttunut kahden kuukauden aikana merkittävästi. Tekee pitkää työpäivää, aina on kiire. Perheen kanssa ei jää juurikaan aikaa mitä viettää. Mies on kireällä tuulella, eikä suostu keskustelemaan, mikä on vialla. Välillä hermostuu jos koitan antaa läheisyyttä arjessa. Välillä kimpaantuu ihan yhtä äkkiä, saattaa alkaa tiuskimaan tai huutamaan. Kääntää kaiken aina minun syyksi.
Mitä tässä voi olla tehtävissä? Ero? Eniten pohdin onko hänellä toinen.
Kommentit (1105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. En ole lukenut koko ketjua mutta kerrompa omakohtaisen kokemuksen kuitenkin. Olen siis mies. Meillä arki alkoi olla liian kuormittavaa, eikä osattu pyytää apua ulkopuolelta. Meillä 5 pientä lasta, puolisolla koulu ja työt. Minulla vuorotyö ja tein ylitöitä hullunlailla että voin kompensoida puolison opiskelujen aikaista raha vajetta. Tuli riitaa ja pakenin riita tilanteita kun en jaksanut riidellä. Saatoin nukkua autossa öitäni jotta saan levättyä ja kuitattua univajetta. Riitoja ei koskaan keretty kunnolla käsitellä. Meille tuli ero ja puoliso muutti lasten kanssa pois. Jälkeenpäin kuulin että kaikki puolison lähipiiristä kuvitteli että olen pettänyt. Se ei todellakaan pidä paikkansa. Ilmeisesti kostoksi ex-vaimo sitten eropaperien kirjoittamisen jälkeen vietti öitä toisen miehen kanssa. Älkää tehkö hätiköityjä ratkaisuja ilman kunnollisia todisteita. Tiedän että keskenään puhuminen on hankalaa. Mekin oltaisi tarvittu joku kunnon hermoloma, jotta kaikki se stressi ja pahaolo olis lauennut. Vasta sitten olis kunnolla saatu asiat käytyä lävitse. Nyt kaikki on myöhäistä.
Ja olitko sinä siis se, joka väläytteli sitä erokorttia ja erohalua ja vaimosi ei välättänyt ikinä mitään eroa, vaan oli hämmentynyt tilanteesta ja yritti lähestyä sinua, mutta sinä vain käänsit pääsi pois ja sanoit vaimosi olevan ärsyttävä? Vaaditko myös lisää omaa aikaa kodin ulkopuolella, vaikka olit jo paljon poissa kotoa (työ plus harrastukset)? Ja mites se ero teille sitten tapahtui? Vaimo halusi erota ja lähti lapsien kanssa?? Olitko sinä aloitteellinen erohaluun siis, niinkuin ap:nkin mies?
Otapas nyt huomioon, että tässä tarinassa nimenomaan mies on käyttäytynyt omituisesti joitakin kuukausia ja ihan puskista heitti erokortin pöytään, mikä tuli ap:lle yllärinä.
Sinä et joo pettänyt, mutta ap;n miehen kaikki merkit viittaa todellakin pettämiseen.
Ja tässähän on koko ajan toitotettu, että ensin ne todisteet kaivetaan vaikka palstalaisten avustuksella, että onko mies petturi vai eikö ole. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan!
Kuten kerroin. En lukenut koko ketjua lävitse. Halusin vain kertoa sen että ilman kunnon todisteita ei kannata tehdä omia päätelmiä, ihan sama vaikka kaikki olisivat samaa mieltä.
En ottanut eroa itse esille. Jossain riidassa puoliso sitä ehdotti ja vastasin jotain "ihan sama" tjs. Halusin vain sen riitatilanteen loppuvan. Ei ollut voimia riidellä. Ja kyllä me molemmat vaadittiin toisilta sitä omaa aikaa mitä ei vain ollut mistä ottaa. Olisi pitänyt saada apua lasten hoitoon ettei olisi tarvinnit kummankaan harrastuksia pistää jäihin. Riidan jälkeen ei ex-vaimoa juuri näkynyt kahteen viikkoon. Saattoi tulla aamuyöstä kotiin ja lähteä aamulla. Kertoi tekevänsä näyttötyötä. Mitään keskusteluyhteyttä ei saatu noina kahtena viikkona. Kolmannella viikolla oli jo uusi asunto ja vaati lasten osoitteen siirtoa itselleen.
Tälleen sivusta niin miksi jätit vaimon yksin ja pakenit? Te olitte tiimi ja sinä rikoit sen tiimin kahdeksi yksiköksi, kun pakoilit. Vaimo jäi yksin, joten teki sen pohjalta ratkaisut.
Sitä monesti itsekkin mietin. Olin vain aivan loppu. Ei ollut yhtään voimia. Tein töissä pitkää päivää ja kaikki vapaapäivät poislukien viikonloput olin kotona lasten kanssa. Kaitpa se oli sitten itsekästä kun ajattelin vain omaa jaksamista. Olisi pitänyt pyytää apua ulkopuolelta, en vain osannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. En ole lukenut koko ketjua mutta kerrompa omakohtaisen kokemuksen kuitenkin. Olen siis mies. Meillä arki alkoi olla liian kuormittavaa, eikä osattu pyytää apua ulkopuolelta. Meillä 5 pientä lasta, puolisolla koulu ja työt. Minulla vuorotyö ja tein ylitöitä hullunlailla että voin kompensoida puolison opiskelujen aikaista raha vajetta. Tuli riitaa ja pakenin riita tilanteita kun en jaksanut riidellä. Saatoin nukkua autossa öitäni jotta saan levättyä ja kuitattua univajetta. Riitoja ei koskaan keretty kunnolla käsitellä. Meille tuli ero ja puoliso muutti lasten kanssa pois. Jälkeenpäin kuulin että kaikki puolison lähipiiristä kuvitteli että olen pettänyt. Se ei todellakaan pidä paikkansa. Ilmeisesti kostoksi ex-vaimo sitten eropaperien kirjoittamisen jälkeen vietti öitä toisen miehen kanssa. Älkää tehkö hätiköityjä ratkaisuja ilman kunnollisia todisteita. Tiedän että keskenään puhuminen on hankalaa. Mekin oltaisi tarvittu joku kunnon hermoloma, jotta kaikki se stressi ja pahaolo olis lauennut. Vasta sitten olis kunnolla saatu asiat käytyä lävitse. Nyt kaikki on myöhäistä.
Ja olitko sinä siis se, joka väläytteli sitä erokorttia ja erohalua ja vaimosi ei välättänyt ikinä mitään eroa, vaan oli hämmentynyt tilanteesta ja yritti lähestyä sinua, mutta sinä vain käänsit pääsi pois ja sanoit vaimosi olevan ärsyttävä? Vaaditko myös lisää omaa aikaa kodin ulkopuolella, vaikka olit jo paljon poissa kotoa (työ plus harrastukset)? Ja mites se ero teille sitten tapahtui? Vaimo halusi erota ja lähti lapsien kanssa?? Olitko sinä aloitteellinen erohaluun siis, niinkuin ap:nkin mies?
Otapas nyt huomioon, että tässä tarinassa nimenomaan mies on käyttäytynyt omituisesti joitakin kuukausia ja ihan puskista heitti erokortin pöytään, mikä tuli ap:lle yllärinä.
Sinä et joo pettänyt, mutta ap;n miehen kaikki merkit viittaa todellakin pettämiseen.
Ja tässähän on koko ajan toitotettu, että ensin ne todisteet kaivetaan vaikka palstalaisten avustuksella, että onko mies petturi vai eikö ole. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan!
Kuten kerroin. En lukenut koko ketjua lävitse. Halusin vain kertoa sen että ilman kunnon todisteita ei kannata tehdä omia päätelmiä, ihan sama vaikka kaikki olisivat samaa mieltä.
En ottanut eroa itse esille. Jossain riidassa puoliso sitä ehdotti ja vastasin jotain "ihan sama" tjs. Halusin vain sen riitatilanteen loppuvan. Ei ollut voimia riidellä. Ja kyllä me molemmat vaadittiin toisilta sitä omaa aikaa mitä ei vain ollut mistä ottaa. Olisi pitänyt saada apua lasten hoitoon ettei olisi tarvinnit kummankaan harrastuksia pistää jäihin. Riidan jälkeen ei ex-vaimoa juuri näkynyt kahteen viikkoon. Saattoi tulla aamuyöstä kotiin ja lähteä aamulla. Kertoi tekevänsä näyttötyötä. Mitään keskusteluyhteyttä ei saatu noina kahtena viikkona. Kolmannella viikolla oli jo uusi asunto ja vaati lasten osoitteen siirtoa itselleen.
Tälleen sivusta niin miksi jätit vaimon yksin ja pakenit? Te olitte tiimi ja sinä rikoit sen tiimin kahdeksi yksiköksi, kun pakoilit. Vaimo jäi yksin, joten teki sen pohjalta ratkaisut.
Sitä monesti itsekkin mietin. Olin vain aivan loppu. Ei ollut yhtään voimia. Tein töissä pitkää päivää ja kaikki vapaapäivät poislukien viikonloput olin kotona lasten kanssa. Kaitpa se oli sitten itsekästä kun ajattelin vain omaa jaksamista. Olisi pitänyt pyytää apua ulkopuolelta, en vain osannut.
Ilmeisesti sulla ei myöskään ollut enää rakkautta vaimoasi kohtaan? Koska jos olisit rakastanut häntä, ei ero olisi ollut "ihan sama".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. En ole lukenut koko ketjua mutta kerrompa omakohtaisen kokemuksen kuitenkin. Olen siis mies. Meillä arki alkoi olla liian kuormittavaa, eikä osattu pyytää apua ulkopuolelta. Meillä 5 pientä lasta, puolisolla koulu ja työt. Minulla vuorotyö ja tein ylitöitä hullunlailla että voin kompensoida puolison opiskelujen aikaista raha vajetta. Tuli riitaa ja pakenin riita tilanteita kun en jaksanut riidellä. Saatoin nukkua autossa öitäni jotta saan levättyä ja kuitattua univajetta. Riitoja ei koskaan keretty kunnolla käsitellä. Meille tuli ero ja puoliso muutti lasten kanssa pois. Jälkeenpäin kuulin että kaikki puolison lähipiiristä kuvitteli että olen pettänyt. Se ei todellakaan pidä paikkansa. Ilmeisesti kostoksi ex-vaimo sitten eropaperien kirjoittamisen jälkeen vietti öitä toisen miehen kanssa. Älkää tehkö hätiköityjä ratkaisuja ilman kunnollisia todisteita. Tiedän että keskenään puhuminen on hankalaa. Mekin oltaisi tarvittu joku kunnon hermoloma, jotta kaikki se stressi ja pahaolo olis lauennut. Vasta sitten olis kunnolla saatu asiat käytyä lävitse. Nyt kaikki on myöhäistä.
Ja olitko sinä siis se, joka väläytteli sitä erokorttia ja erohalua ja vaimosi ei välättänyt ikinä mitään eroa, vaan oli hämmentynyt tilanteesta ja yritti lähestyä sinua, mutta sinä vain käänsit pääsi pois ja sanoit vaimosi olevan ärsyttävä? Vaaditko myös lisää omaa aikaa kodin ulkopuolella, vaikka olit jo paljon poissa kotoa (työ plus harrastukset)? Ja mites se ero teille sitten tapahtui? Vaimo halusi erota ja lähti lapsien kanssa?? Olitko sinä aloitteellinen erohaluun siis, niinkuin ap:nkin mies?
Otapas nyt huomioon, että tässä tarinassa nimenomaan mies on käyttäytynyt omituisesti joitakin kuukausia ja ihan puskista heitti erokortin pöytään, mikä tuli ap:lle yllärinä.
Sinä et joo pettänyt, mutta ap;n miehen kaikki merkit viittaa todellakin pettämiseen.
Ja tässähän on koko ajan toitotettu, että ensin ne todisteet kaivetaan vaikka palstalaisten avustuksella, että onko mies petturi vai eikö ole. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan!
Kuten kerroin. En lukenut koko ketjua lävitse. Halusin vain kertoa sen että ilman kunnon todisteita ei kannata tehdä omia päätelmiä, ihan sama vaikka kaikki olisivat samaa mieltä.
En ottanut eroa itse esille. Jossain riidassa puoliso sitä ehdotti ja vastasin jotain "ihan sama" tjs. Halusin vain sen riitatilanteen loppuvan. Ei ollut voimia riidellä. Ja kyllä me molemmat vaadittiin toisilta sitä omaa aikaa mitä ei vain ollut mistä ottaa. Olisi pitänyt saada apua lasten hoitoon ettei olisi tarvinnit kummankaan harrastuksia pistää jäihin. Riidan jälkeen ei ex-vaimoa juuri näkynyt kahteen viikkoon. Saattoi tulla aamuyöstä kotiin ja lähteä aamulla. Kertoi tekevänsä näyttötyötä. Mitään keskusteluyhteyttä ei saatu noina kahtena viikkona. Kolmannella viikolla oli jo uusi asunto ja vaati lasten osoitteen siirtoa itselleen.
Tälleen sivusta niin miksi jätit vaimon yksin ja pakenit? Te olitte tiimi ja sinä rikoit sen tiimin kahdeksi yksiköksi, kun pakoilit. Vaimo jäi yksin, joten teki sen pohjalta ratkaisut.
Sitä monesti itsekkin mietin. Olin vain aivan loppu. Ei ollut yhtään voimia. Tein töissä pitkää päivää ja kaikki vapaapäivät poislukien viikonloput olin kotona lasten kanssa. Kaitpa se oli sitten itsekästä kun ajattelin vain omaa jaksamista. Olisi pitänyt pyytää apua ulkopuolelta, en vain osannut.
Tänä päivänä ei ole pakko tehdä viittä lastakaan. Pitää sen verran olla kyllä järkeä päässä, että tajuaa kuinka raskasta, aikaa ja rahaa vievää moinen on.
Ja kun sitten kuitenkin vääntää ne viisi mukulaa, ne on hoidettava. Piste.
Ei heru säälipisteitä.
Eikö tän ketjun vois jo hyllyttää. Mies on jo varmaan kertonut mikä vialla vai onks mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. En ole lukenut koko ketjua mutta kerrompa omakohtaisen kokemuksen kuitenkin. Olen siis mies. Meillä arki alkoi olla liian kuormittavaa, eikä osattu pyytää apua ulkopuolelta. Meillä 5 pientä lasta, puolisolla koulu ja työt. Minulla vuorotyö ja tein ylitöitä hullunlailla että voin kompensoida puolison opiskelujen aikaista raha vajetta. Tuli riitaa ja pakenin riita tilanteita kun en jaksanut riidellä. Saatoin nukkua autossa öitäni jotta saan levättyä ja kuitattua univajetta. Riitoja ei koskaan keretty kunnolla käsitellä. Meille tuli ero ja puoliso muutti lasten kanssa pois. Jälkeenpäin kuulin että kaikki puolison lähipiiristä kuvitteli että olen pettänyt. Se ei todellakaan pidä paikkansa. Ilmeisesti kostoksi ex-vaimo sitten eropaperien kirjoittamisen jälkeen vietti öitä toisen miehen kanssa. Älkää tehkö hätiköityjä ratkaisuja ilman kunnollisia todisteita. Tiedän että keskenään puhuminen on hankalaa. Mekin oltaisi tarvittu joku kunnon hermoloma, jotta kaikki se stressi ja pahaolo olis lauennut. Vasta sitten olis kunnolla saatu asiat käytyä lävitse. Nyt kaikki on myöhäistä.
Ja olitko sinä siis se, joka väläytteli sitä erokorttia ja erohalua ja vaimosi ei välättänyt ikinä mitään eroa, vaan oli hämmentynyt tilanteesta ja yritti lähestyä sinua, mutta sinä vain käänsit pääsi pois ja sanoit vaimosi olevan ärsyttävä? Vaaditko myös lisää omaa aikaa kodin ulkopuolella, vaikka olit jo paljon poissa kotoa (työ plus harrastukset)? Ja mites se ero teille sitten tapahtui? Vaimo halusi erota ja lähti lapsien kanssa?? Olitko sinä aloitteellinen erohaluun siis, niinkuin ap:nkin mies?
Otapas nyt huomioon, että tässä tarinassa nimenomaan mies on käyttäytynyt omituisesti joitakin kuukausia ja ihan puskista heitti erokortin pöytään, mikä tuli ap:lle yllärinä.
Sinä et joo pettänyt, mutta ap;n miehen kaikki merkit viittaa todellakin pettämiseen.
Ja tässähän on koko ajan toitotettu, että ensin ne todisteet kaivetaan vaikka palstalaisten avustuksella, että onko mies petturi vai eikö ole. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan!
Kuten kerroin. En lukenut koko ketjua lävitse. Halusin vain kertoa sen että ilman kunnon todisteita ei kannata tehdä omia päätelmiä, ihan sama vaikka kaikki olisivat samaa mieltä.
En ottanut eroa itse esille. Jossain riidassa puoliso sitä ehdotti ja vastasin jotain "ihan sama" tjs. Halusin vain sen riitatilanteen loppuvan. Ei ollut voimia riidellä. Ja kyllä me molemmat vaadittiin toisilta sitä omaa aikaa mitä ei vain ollut mistä ottaa. Olisi pitänyt saada apua lasten hoitoon ettei olisi tarvinnit kummankaan harrastuksia pistää jäihin. Riidan jälkeen ei ex-vaimoa juuri näkynyt kahteen viikkoon. Saattoi tulla aamuyöstä kotiin ja lähteä aamulla. Kertoi tekevänsä näyttötyötä. Mitään keskusteluyhteyttä ei saatu noina kahtena viikkona. Kolmannella viikolla oli jo uusi asunto ja vaati lasten osoitteen siirtoa itselleen.
Tälleen sivusta niin miksi jätit vaimon yksin ja pakenit? Te olitte tiimi ja sinä rikoit sen tiimin kahdeksi yksiköksi, kun pakoilit. Vaimo jäi yksin, joten teki sen pohjalta ratkaisut.
Sitä monesti itsekkin mietin. Olin vain aivan loppu. Ei ollut yhtään voimia. Tein töissä pitkää päivää ja kaikki vapaapäivät poislukien viikonloput olin kotona lasten kanssa. Kaitpa se oli sitten itsekästä kun ajattelin vain omaa jaksamista. Olisi pitänyt pyytää apua ulkopuolelta, en vain osannut.
Tänä päivänä ei ole pakko tehdä viittä lastakaan. Pitää sen verran olla kyllä järkeä päässä, että tajuaa kuinka raskasta, aikaa ja rahaa vievää moinen on.
Ja kun sitten kuitenkin vääntää ne viisi mukulaa, ne on hoidettava. Piste.
Ei heru säälipisteitä.
En tullut täältä sääliä kerjäämään. Edelleen, halusin vain kertoa että vaikka kaikki ympärilläsi on yhtämieltä jostain, ei se välttämättä ole se totuus.
Tiedän että olen tehnyt virheitä. Nyt vain pitää ottaa niistä opiksi ja suunnata kohti parempaa.
Ja joku siitä rakkaudesta mainitsi. Kyllä pitkässä suhteessa rakkauden tunne on välillä hautautunut. Sen kuitenkin löytää aina uudelleen, kun pääsee kumppanin kanssa viettämään yhteistä kiiretöntä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä epäilevä minun suuntaani, jota en ihan ymmärrä. Olen vain kotona lasten kanssa, Minne edes pääsisin?
Sinne kotiin pääsee se toinen? Miehen ollessa pois siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan nyt kuitenkin että täällä tiedetään vaan aloittajan versio koko tilanteesta.
Emme tiedä mikä pirttihirmu / riivinrauta hän on.. ehkä hän on alunperin itse ajanyt miehensä tilanteeseen että on mukavalmpi olla töissä kun kotona ( näin käy usein). Ehkä siinä on myös syy miksi aloittajan mies käy painamassa toista.Kuvottava viesti. Syytät siis uhria miehen teoista?
Siis mikä teko? Että kiukuttelee? (ehkä aiheesta) vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tän ketjun vois jo hyllyttää. Mies on jo varmaan kertonut mikä vialla vai onks mikään.
Ei tietenkään. Vastahan me päästään tässä alkuun.
Edessä on vielä ap:n mökkistalkkauskeikka ja sen raportointi tänne, myös vinkit ja ohjeet ennen sitä puidaan tarkkaan läpi.
Tää nilkki otetaan verekseltään siis kiinni!
Kaivakaa vaan ne popparit esiin ja vapiskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan nyt kuitenkin että täällä tiedetään vaan aloittajan versio koko tilanteesta.
Emme tiedä mikä pirttihirmu / riivinrauta hän on.. ehkä hän on alunperin itse ajanyt miehensä tilanteeseen että on mukavalmpi olla töissä kun kotona ( näin käy usein). Ehkä siinä on myös syy miksi aloittajan mies käy painamassa toista.Kuvottava viesti. Syytät siis uhria miehen teoista?
Siis mikä teko? Että kiukuttelee? (ehkä aiheesta) vai?
Se, että mies on paljastanut miettineensä eroa pitkään ja kertoo eron olevan yksi vaihtoehto, ei ole enää pelkkää kiukuttelua. Kukaan mies ei tollasta huvikseen puhele, vaan kyllä siinä on taustalla paljon muutakin, kuin että äijä kiukuttelee ap:lle arjen pikku jutuista. Plus kaikki muu käytös eli se pettäjän käytös. Ei tää oikeesti oo mitään rakettitiedettä, uskokaa jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa youtubesta Men’s Mental Health Matters | Steve Bam video. Kertoo tosi hyvin miten miehet eivät kerro ongelmistaan vaikka kuinka huonosti menisi. Taustalla on myös yhteiskunnallinen ongelma jossa miehen odotetaan olevan se joka ei valita asioista. Asiat saattavat olla jo niin pahasti pielessä että mies voi hautoa itsemurhaa ja silti ei kehtaa avautua ongelmista kun sitten leimattaisiin heikoksi.
"Miehet on paskoja, se johtuu jostain mitä mies on itse aiheuttanut, tyhmä mies ei osaa korjata tilannetta, erotkaa"
Suunnilleen tuo jäi miehenä päälimmäisenä mieleen ketjusta.
Hyvä naiset, pitäkää toi asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turpeinen79 kirjoitti:
"Miehet on paskoja, se johtuu jostain mitä mies on itse aiheuttanut, tyhmä mies ei osaa korjata tilannetta, erotkaa"
Suunnilleen tuo jäi miehenä päälimmäisenä mieleen ketjusta.
Hyvä naiset, pitäkää toi asenne.
Naisena taas jää mieleen päällimmäisenä miesten kommentit. Et anna riittävästi seksiä. Anna kakkosta. Ota poskeen. Älä valita ja kysele.
Jos sinulla on ap rahaa niin palkkaa etsivä. Säästyt ylimääräiseltä ikävältä työltä. Ja saat laadukkaat kuvat/todisteet jos pettämisestä on kyse. Ei jää sitten mitään arvailujen varaan. Itselläni on valitettavasti tämä sama tilanne edessä. Mieheni ei tule myöntämään tekemisiään jos ei kiinni jää!
Se tässä sinun jutussasi ja omassanikin on että vaikka mies ei jäisikään kiinni. Ei olisi pettänyt niin onko liittoa järkevää jatkaa?! Mitenkä suhde kehittyy jatkossa ja mihinkä suuntaan? Kannattaako vielä yrittää panostaa, mennä vaikka keskustelemaan ongelmista terapeutille tms. Vai onko se turhaa, onko miehen käytös niin peruuttamatonta että ero olisi järkevin ratkaisu? Siinähän sitä miettimistä. Itselläni tämä kaikki sonta on vaikuttanut jo terveyteeni. Nukun vähän ja painajaisten kera. En pysty syömään kunnolla, oksettaa, rytmihäiriöitä tullut jne. Itkettää muttei itkua tule. Ei siis järjen hiventäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt tosiaan jo ketjua aloittaessa, voiko miehellä olla toinen. Ei tarvitse avata kuin muutama uutinen pettämisestä ja miehen käytös selittyy näillä oireilla.
Sitte kun mies heitti erokortin pöytään, myönnän, että en antanut mielelleni mahdollisuutta myöntää, että minua voidaan pettää. Mietin myös, että ei ero ole mahdollinen, miten muka mies pärjäisi ilman meitä.
Nyt tulee ilmi muuttuneita suunnitelmia miehen puolelta. Pompottelee menojensa kanssa. En voi luottaa täysin. Tuon vappumökin lisäksi tuli muutama muu yllättävä meno ilmi. Lisäksi tekee kuulemma nyt todella pitkää työpäivää. En saa vain kysyttyä oikeilla sanoilla onko hänellä toinen. Ei hän myönnä. Olen toivoton.
Muistan yhden tilanteen muutama viikko sitten kotona, kun yritin antaa pienen hellyyden osoituksen työpäivän päätteeksi, tyyliin silitin selkää tms , mies oli niin äreä ja taisi huutaa minulle, että ärsytän häntä. Miksi kukaan alkaa huutaa syyttä? Mieshän eropuheilla teki tämän olon minulle. Ehkä se on tarkoitus. Voin vain kuvitella miten paha olo hänellä on, jos elää kaksoiselämää.
Täältä olen saanut myös hyviä neuvoja. Ymmärrän myös, että jos miehelle oma aika on tärkeämpää, asetan hänen tarpeet meidän kaikkien muiden edelle. Eihän se ole reilua. Sinisilmäinenkin myönnän olevani. Olen elänyt monta kuukautta munankuoria pitkin kävellen, tehneeni jopa liikaa ja nyt tunruu, että se kaikki valuu hukkaan. Ap
Kuule ap, kyllä hänellä on toinen. Juuri nuo muuttuneet suunnitelmat, vapun vietto pois perheen luota ellei näin ole aiemminkin tehnyt, todella pitkän työpäivän tekeminen. Olen pahoillani puolestasi.
Sanot miehelle suoraan, että sullahan on toinen nainen, myönnä pois niin kaikkien elämä helpottuu. Sanot ettet ole tyhmä ja olet huomannut merkit jo kuukausia. Kysy miksei hänessä ole miestä myöntämään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on ap rahaa niin palkkaa etsivä. Säästyt ylimääräiseltä ikävältä työltä. Ja saat laadukkaat kuvat/todisteet jos pettämisestä on kyse. Ei jää sitten mitään arvailujen varaan. Itselläni on valitettavasti tämä sama tilanne edessä. Mieheni ei tule myöntämään tekemisiään jos ei kiinni jää!
Se tässä sinun jutussasi ja omassanikin on että vaikka mies ei jäisikään kiinni. Ei olisi pettänyt niin onko liittoa järkevää jatkaa?! Mitenkä suhde kehittyy jatkossa ja mihinkä suuntaan? Kannattaako vielä yrittää panostaa, mennä vaikka keskustelemaan ongelmista terapeutille tms. Vai onko se turhaa, onko miehen käytös niin peruuttamatonta että ero olisi järkevin ratkaisu? Siinähän sitä miettimistä. Itselläni tämä kaikki sonta on vaikuttanut jo terveyteeni. Nukun vähän ja painajaisten kera. En pysty syömään kunnolla, oksettaa, rytmihäiriöitä tullut jne. Itkettää muttei itkua tule. Ei siis järjen hiventäkään.
Jos raha ei ole este, tuo etsivä olisi varmasti hyvä. Saisit kiistattomat todisteet. Tosin niitäkään ei välttämättä nopeasti yhdellä kertaa saa.
Jokaisessa parisuhteessa on aina tehtävä kompromissejä. Miettiä niitä plussia ja miinuksia. Välillä pitkissä suhteissa on jaksoja jolloin kaikki tuntuu täysin toivottomalta. Silti kun siitä jaksosta selviää. Saattaa seuraava vaihe olla mahtavaa pää pilvissä huumaa. Olen aajatellutkin että parisuhteessa ja rakkaudessa kaikki tunteet on kaksinverroin vahvempia. Niin hyvässä kuin pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt tosiaan jo ketjua aloittaessa, voiko miehellä olla toinen. Ei tarvitse avata kuin muutama uutinen pettämisestä ja miehen käytös selittyy näillä oireilla.
Sitte kun mies heitti erokortin pöytään, myönnän, että en antanut mielelleni mahdollisuutta myöntää, että minua voidaan pettää. Mietin myös, että ei ero ole mahdollinen, miten muka mies pärjäisi ilman meitä.
Nyt tulee ilmi muuttuneita suunnitelmia miehen puolelta. Pompottelee menojensa kanssa. En voi luottaa täysin. Tuon vappumökin lisäksi tuli muutama muu yllättävä meno ilmi. Lisäksi tekee kuulemma nyt todella pitkää työpäivää. En saa vain kysyttyä oikeilla sanoilla onko hänellä toinen. Ei hän myönnä. Olen toivoton.
Muistan yhden tilanteen muutama viikko sitten kotona, kun yritin antaa pienen hellyyden osoituksen työpäivän päätteeksi, tyyliin silitin selkää tms , mies oli niin äreä ja taisi huutaa minulle, että ärsytän häntä. Miksi kukaan alkaa huutaa syyttä? Mieshän eropuheilla teki tämän olon minulle. Ehkä se on tarkoitus. Voin vain kuvitella miten paha olo hänellä on, jos elää kaksoiselämää.
Täältä olen saanut myös hyviä neuvoja. Ymmärrän myös, että jos miehelle oma aika on tärkeämpää, asetan hänen tarpeet meidän kaikkien muiden edelle. Eihän se ole reilua. Sinisilmäinenkin myönnän olevani. Olen elänyt monta kuukautta munankuoria pitkin kävellen, tehneeni jopa liikaa ja nyt tunruu, että se kaikki valuu hukkaan. Ap
Tulee tunne, että yrittää väsyttää sinut ottamaan eron. Niin kuin aiemmin kirjoitin , eroaminen maksaa.
Sitten tuli sellainenkin tuntuma, että jo sillä onkin toinen, mutta se toinen on mies??
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. En ole lukenut koko ketjua mutta kerrompa omakohtaisen kokemuksen kuitenkin. Olen siis mies. Meillä arki alkoi olla liian kuormittavaa, eikä osattu pyytää apua ulkopuolelta. Meillä 5 pientä lasta, puolisolla koulu ja työt. Minulla vuorotyö ja tein ylitöitä hullunlailla että voin kompensoida puolison opiskelujen aikaista raha vajetta. Tuli riitaa ja pakenin riita tilanteita kun en jaksanut riidellä. Saatoin nukkua autossa öitäni jotta saan levättyä ja kuitattua univajetta. Riitoja ei koskaan keretty kunnolla käsitellä. Meille tuli ero ja puoliso muutti lasten kanssa pois. Jälkeenpäin kuulin että kaikki puolison lähipiiristä kuvitteli että olen pettänyt. Se ei todellakaan pidä paikkansa. Ilmeisesti kostoksi ex-vaimo sitten eropaperien kirjoittamisen jälkeen vietti öitä toisen miehen kanssa. Älkää tehkö hätiköityjä ratkaisuja ilman kunnollisia todisteita. Tiedän että keskenään puhuminen on hankalaa. Mekin oltaisi tarvittu joku kunnon hermoloma, jotta kaikki se stressi ja pahaolo olis lauennut. Vasta sitten olis kunnolla saatu asiat käytyä lävitse. Nyt kaikki on myöhäistä.
Eli vaimollasi oli opiskelut ja työ ja hän oli lisäksi arjessa 5 lapsen yksinhuoltaja, kun sinä mieslapsena kävit vain töissä ja otit omaa aikaa nukkumalla öitä muualla. Enpä ihmettele, että vaimo lähti. Puhut tapahtuneesta edelleen ihan kuin sinä olisit ollut se rasittunut uhriparka, vaikka vaimosi elämä on ollut moninverroin raskaampaa ja univaje paljon pahempaa kuin sinun. Et ole siis vieläkään sisäistänyt, miten välttelit vastuuta ja poimit rusinat pullasta.
Kuvottava viesti. Syytät siis uhria miehen teoista?