Voiko koulu ihan oikeasti pakottaa koulu-uinteihin?

Kenenkään ei ole pakko mennä saunaan eikä uimahalliin mutta peruskoulun opetussisältö on suunniteltu ja myös maksettu kaikille kansalaisille ja se on vähän niinkuin käytävä. Aika pienet on ongelmat elämässä jos koulu-uinti on se ongelma. Isompia ongelmia tulee elämässä vastaan vielä.

Joissain leirintäalueilla on erilliset suihkukopit. Itse kyllä koen ne jotenkin ahdistaviksi. Ehkä juuri hygieniapuoli vähän mietityttää tai jotain, en oikeastaan tiedä. Varmaan joku niissä ajelee karvojaan ja muuta ällöä. Ulkoasusta tulee vähän mieleen koulun vessakopit.

Mutta miksei voisi olla sellaisia tarjolla uimahallissakin ainakin pari kappaletta, jos joku haluaisi sellaiseen mennä.

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään ei ole pakko mennä saunaan eikä uimahalliin mutta peruskoulun opetussisältö on suunniteltu ja myös maksettu kaikille kansalaisille ja se on vähän niinkuin käytävä. Aika pienet on ongelmat elämässä jos koulu-uinti on se ongelma. Isompia ongelmia tulee elämässä vastaan vielä.

Tuohan se on, ensin vanhempi opettaa ihan pienestä lapsesta tyttärensä häpeämään kehoaan ja sitten kun luokan muiden tyttöjen kanssa vaatteiden vaihto on lapsesta yllättäen epämukavaa, niin äiti menee koululle puolustamaan lastaan, ettei minun lastani saa pistää tekemään mitään, mikä on hänestä epämukavaa. Sitten tytön aikuistuttuaan ihmetellään, miksi naisella on niin valtavia haasteita pienissäkin asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten ongelma on koulu-uinnissa, eikö lapsi käy liikuntatuntien yhteydessä suihkussa? Mun kaikki kolme lasta ainakin ovat käyneet. Urheilleet muutenkin kyllä jolloin keho on osa toiminnallisuutta eikä yhtään sen peiteltävämpi kuin nenäkään. Ei taida urheilu onnistua elämäntapana jos peseytyminen on noin haastavaa.

Kaikista ei tule urheilijoita. 🙄

No liikkujia sitten, sitä mekin vaan ollaan ja kannattais teidänkin.

Lyllerrättekö nakuna pururadalla, kun kerran "keho on osa toiminnallisuutta eikä yhtään sen peiteltävämpi kuin nenäkään"?

Ei uima-altaassakaan nakuna olla. Etkö vielä ole ymmärtänyt, että alastomuus liittyy PESEYTYMISEEN? Etkö sinä koskaan pese itseäsi, jos et ole huomannut kaikkien poimujen pesemisen olevan paljon helpompaa, kun ei ole vaatteita päällä?

Miten voi joku näin pahasti väärinymmärtää? Eihän aiheena ollut se, että peseydytäänkö tai uidaanko, vaan se, että onko pakko hoitaa vaatteiden vaihto ja peseytyminen alasti muiden edessä, vai saako tehdä sen katseilta suojassa esimerkiksi verhon takana. Vai oletko sellainen rasisti joka kuvittelee, ettei niissä kulttuureissa peseydytä lainkaan joissa ei esiinnytä alasti muiden edessä?

Olisit avannut edellisenkin lainauksen. Hän kirjoitti pururadalla alasti lyllertämisestä. Häntä muistutin siitä, että tässä ketjussa alastomuus liittyi peseytymiseen.

Lasten uinnit on parhaita. Mä just tunnen itseni naiseksi, joten olen siellä tyttöjen kanssa. Ei ole muutakaan tekemistä. Tervetuloa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on paha ihottuma, joka pahenee uidessa, lääkäri kirjoittaa todistuksen, että lapsi ei voi osallistua. Asia on silloin ok.

Toiset vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsi ei ikinä joudu sellaiseen, jossa hänelle tulee vähän epämukava olo. Se on haitaksi lopulta lapselle itselleen. Pitää oppia kestämään pientä epämukavuutta ja oppia huomaamaan, että epämukava tilanne ei ole maailmanloppu. Siitä pääsee yli. Jos ei harjoittele, ei opi.

Aina on vanhempia, jotka antavat lapsen lintsata koulusta tai vaativat lapselleen erityisoikeuksia. Vanhemman mukaan lapsen ei tarvitse uida, kun pitää olla alasti suuhkussa ja se ahdistaa. Ei tarvitse pitää esitelmää luokassa, kun jännittää ja ahdistaa. Ei tarvitse osallistua biologian tunnille, kun puhutaan ehkäisystä, kun se ahdistaa, kun se on niin noloa. Ei tarvitse lukea luokassa ääneen, kun se ahdistaa. Ei tarvitse syödä koulussa, kun se on niin noloa, kun muut näkevät ja se ahdistaa.

Antakaa lastenne harjoitella pärjäämään epämukavan olonsa kanssa.

Tulipa tästä mieleen tapaus, jossa sain nuhteet siksi, että laitoin luokassa (jostakin minulle selittämättömästä syystä) olleen vieraan lapsen lukemaan ääneen. Ilmeisesti hän oli jollakin tavalla erityinen eikä hänen olisi sopinut lukea. Kukaan ei ollut kertonut sitä minulle, sijaisopettajalle.

Se on tietysti kurjaa jos sijaisopettajalle ei anneta riittävästi tietoa ja sitten motkotetaan jälkikäteen.

Olen itse nuorisopsykistrialla töissä, ja osalla asiakkaistamme on koulussa erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Esim. lyhennetty työpäivä, istumapaikka luokan takaosassa tai vapautus ääneen puhumista vaativista tehtävistä. Vuorolukeminen on osalle sieltä hirveimmästä päästä. Ahdistuneisuus ei parane välttelemällä ja suhtaudun nihkeästi nuorten tai vanhempien itsenäisesti määrittelemiin vapautuksiin koska niissä on helppo sortua liialliseen välttelyyn altistamisen sijaan, mutta näitä järjestelyjä sovitaan myös siksi että nuori pystyy käymään koulussa, pystyy keskittymään opetukseen, pystyy olemaan viiltelemättä/raapimatta/purematta itseään välitunnilla vessassa, pystyy nukkumaan edeltävänä yönä kun seuraava koulupäivä ei pelota liikaa. Tavoitteena on tietysti toimintakyvyn koheneminen tavanomaisen koulutyön edellyttämälle tasolle asteittain eikä niitä vapautuksia sovita ikuisiksi, mutta ne on usein välttämätön välivaihe kohti toipumista. Myös työelämässä tarvittaessa sopeutetaan työtehtäviä työntekijän terveydentila huomioiden ja työkyvyn ylläpitoon tähdäten. Työikäiset saa saikkua paljon peruskoululaisia helpommin (mikään saikku ei poista oppivelvollisuutta), ja koululaisia roikutetaan opetuksessa mukana varsin huonokuntoisinakin, ja silloin olisi nuoren kannalta tärkeä voida luottaa ettei yhtäkkiä vastoin sovittua tuupata huomion keskipisteeksi tekemään jotain mikä on nuorelle vielä siinä kohtaa mahdotonta rai sietämättömän vaikeaa.

Juuri näin. Omalla nuorellani oli erityisjärjestelyjä ahdistustensa vuoksi ja juuri siksi sydän itkee verta kun näen ihmisten tekevän karhunpalveluksia tukemalla lastensa välttelykäyttäytymistä. Kun niihin ammattilaisten kanssa sovittuihin erityisjärjestelyihin liittyy aina samalla tavoitteellisuutta.

Haasta koulu oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kun pitää käydä alasti suihkussa.

Vierailija kirjoitti:

Haasta koulu oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kun pitää käydä alasti suihkussa.

Poikaystävä-Jope mukaan ja koululle antamaan palautetta. Rööki toisessa ja lonkero toisessa kädessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haasta koulu oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kun pitää käydä alasti suihkussa.

Poikaystävä-Jope mukaan ja koululle antamaan palautetta. Rööki toisessa ja lonkero toisessa kädessä. 

Ei vaan suoraan käräjäoikeuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haasta koulu oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kun pitää käydä alasti suihkussa.

Poikaystävä-Jope mukaan ja koululle antamaan palautetta. Rööki toisessa ja lonkero toisessa kädessä. 

Ja raamattu perstaskussa! 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vi tussa olette menneet opettamaan jotain noin tyhmää? Kyllä Suomessa on osattu iät ja ajat suhtautua alastomuuteen häpeilemättä, koska meillä on sauna osa kulttuuria. Miksi opetatte jotain vieraiden kulttuurien angsteja lapsellenne?

Saunakulttuurin voi vetää mun puolesta veskistä alas. Sen varjolla tunnutaan hyväksyttävän mitä vaan nykyään.

Kaikkihan ei sauno, eikä voi sietää saunomista.

Mun mielestä on ihan tervettä ja valveutunutta, että opetaan lapsille omasta kropasta noinkin tärkeitä juttuja. Ehkä ne mukulat sitten oppii suojautumaan paremmin k-päisiltä aikuisilta, kun aikuiset eivät osaa pitää näppäjään erossa.

Tämä. On ristiriitaista toisaalta opettaa, että pitää pitää puolensa hyväksikäyttäjiä vastaan ja tunnistaa tilanne ja toisaalta pakottaa lapset alasti toisten ja usein myös opettajien eteen esim. uimahallissa.

Etkö tosiaan itse koskaan ole käynyt uimahallissa? Jos olisit, niin tietäisit, että ei siellä kekkuloida alasti kenenkään edessä.  Hyvin häveliäästi selin toisiin (toisia katsomatta) yleensä riisutaan ja moni laittaa pyyhkeen ympärilleen jo silloin, kun on alusvaatteet vielä päällä. Ne riisutaan pyyhkeen suojassa. Sitten pyyhkeen kanssa suihkuun, siellä uimapuku päälle. Pois tullessa sama päinvastaisessa järjestyksessä.

Nämä mammat ovat varmaan olleet aivan kauhuissaan, kun ovat joutuneet synnyttämään alapää paljaana.

Silti samat mammat menevät alapään karvojen poistoon ja suunnittelevat peräaukon valkaisua. Kuinka ne onnistuvat vaatteet päällä?

Vierailija kirjoitti:

Nämä mammat ovat varmaan olleet aivan kauhuissaan, kun ovat joutuneet synnyttämään alapää paljaana.

Silti samat mammat menevät alapään karvojen poistoon ja suunnittelevat peräaukon valkaisua. Kuinka ne onnistuvat vaatteet päällä?

Synnyttämään ja peräaukon valkaisuun mennään omasta valinnasta ja vapaaehtoisesti. Se on eri asia kuin jos alaikäinen pakotetaan olemaan alasti vieraiden ihmisten nähden. Tämähän on selitetty kymmeniä kertoja tässä ketjussa, mutta yritän vielä kerran, jos viimein tajuaisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on paha ihottuma, joka pahenee uidessa, lääkäri kirjoittaa todistuksen, että lapsi ei voi osallistua. Asia on silloin ok.

Toiset vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsi ei ikinä joudu sellaiseen, jossa hänelle tulee vähän epämukava olo. Se on haitaksi lopulta lapselle itselleen. Pitää oppia kestämään pientä epämukavuutta ja oppia huomaamaan, että epämukava tilanne ei ole maailmanloppu. Siitä pääsee yli. Jos ei harjoittele, ei opi.

Aina on vanhempia, jotka antavat lapsen lintsata koulusta tai vaativat lapselleen erityisoikeuksia. Vanhemman mukaan lapsen ei tarvitse uida, kun pitää olla alasti suuhkussa ja se ahdistaa. Ei tarvitse pitää esitelmää luokassa, kun jännittää ja ahdistaa. Ei tarvitse osallistua biologian tunnille, kun puhutaan ehkäisystä, kun se ahdistaa, kun se on niin noloa. Ei tarvitse lukea luokassa ääneen, kun se ahdistaa. Ei tarvitse syödä koulussa, kun se on niin noloa, kun muut näkevät ja se ahdistaa.

Antakaa lastenne harjoitella pärjäämään epämukavan olonsa kanssa.

Tulipa tästä mieleen tapaus, jossa sain nuhteet siksi, että laitoin luokassa (jostakin minulle selittämättömästä syystä) olleen vieraan lapsen lukemaan ääneen. Ilmeisesti hän oli jollakin tavalla erityinen eikä hänen olisi sopinut lukea. Kukaan ei ollut kertonut sitä minulle, sijaisopettajalle.

Se on tietysti kurjaa jos sijaisopettajalle ei anneta riittävästi tietoa ja sitten motkotetaan jälkikäteen.

Olen itse nuorisopsykistrialla töissä, ja osalla asiakkaistamme on koulussa erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Esim. lyhennetty työpäivä, istumapaikka luokan takaosassa tai vapautus ääneen puhumista vaativista tehtävistä. Vuorolukeminen on osalle sieltä hirveimmästä päästä. Ahdistuneisuus ei parane välttelemällä ja suhtaudun nihkeästi nuorten tai vanhempien itsenäisesti määrittelemiin vapautuksiin koska niissä on helppo sortua liialliseen välttelyyn altistamisen sijaan, mutta näitä järjestelyjä sovitaan myös siksi että nuori pystyy käymään koulussa, pystyy keskittymään opetukseen, pystyy olemaan viiltelemättä/raapimatta/purematta itseään välitunnilla vessassa, pystyy nukkumaan edeltävänä yönä kun seuraava koulupäivä ei pelota liikaa. Tavoitteena on tietysti toimintakyvyn koheneminen tavanomaisen koulutyön edellyttämälle tasolle asteittain eikä niitä vapautuksia sovita ikuisiksi, mutta ne on usein välttämätön välivaihe kohti toipumista. Myös työelämässä tarvittaessa sopeutetaan työtehtäviä työntekijän terveydentila huomioiden ja työkyvyn ylläpitoon tähdäten. Työikäiset saa saikkua paljon peruskoululaisia helpommin (mikään saikku ei poista oppivelvollisuutta), ja koululaisia roikutetaan opetuksessa mukana varsin huonokuntoisinakin, ja silloin olisi nuoren kannalta tärkeä voida luottaa ettei yhtäkkiä vastoin sovittua tuupata huomion keskipisteeksi tekemään jotain mikä on nuorelle vielä siinä kohtaa mahdotonta rai sietämättömän vaikeaa.

Juuri näin. Omalla nuorellani oli erityisjärjestelyjä ahdistustensa vuoksi ja juuri siksi sydän itkee verta kun näen ihmisten tekevän karhunpalveluksia tukemalla lastensa välttelykäyttäytymistä. Kun niihin ammattilaisten kanssa sovittuihin erityisjärjestelyihin liittyy aina samalla tavoitteellisuutta.

Kyllä, ongelmaa pitää samalla työstää eikä vain lakaista maton alle. Vaikka lievissä tapauksissa toki onnistuu skarpeilta vanhemmiltakin, jotka ymmärtää ahdistuneisuuden luonnetta. Ahdistuneisuutta voi kyllä pahentaa myös liiallisella joustamatomuudella ja empatian puutteella, joten suo siellä, vetelä täällä. Usein hyvä ottaa vaikka koulupsykologi tai muu pähkimään jos on yhtään vähemmän rajattu tilanne kuin koulu-uinti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on paha ihottuma, joka pahenee uidessa, lääkäri kirjoittaa todistuksen, että lapsi ei voi osallistua. Asia on silloin ok.

Toiset vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsi ei ikinä joudu sellaiseen, jossa hänelle tulee vähän epämukava olo. Se on haitaksi lopulta lapselle itselleen. Pitää oppia kestämään pientä epämukavuutta ja oppia huomaamaan, että epämukava tilanne ei ole maailmanloppu. Siitä pääsee yli. Jos ei harjoittele, ei opi.

Aina on vanhempia, jotka antavat lapsen lintsata koulusta tai vaativat lapselleen erityisoikeuksia. Vanhemman mukaan lapsen ei tarvitse uida, kun pitää olla alasti suuhkussa ja se ahdistaa. Ei tarvitse pitää esitelmää luokassa, kun jännittää ja ahdistaa. Ei tarvitse osallistua biologian tunnille, kun puhutaan ehkäisystä, kun se ahdistaa, kun se on niin noloa. Ei tarvitse lukea luokassa ääneen, kun se ahdistaa. Ei tarvitse syödä koulussa, kun se on niin noloa, kun muut näkevät ja se ahdistaa.

Antakaa lastenne harjoitella pärjäämään epämukavan olonsa kanssa.

Tulipa tästä mieleen tapaus, jossa sain nuhteet siksi, että laitoin luokassa (jostakin minulle selittämättömästä syystä) olleen vieraan lapsen lukemaan ääneen. Ilmeisesti hän oli jollakin tavalla erityinen eikä hänen olisi sopinut lukea. Kukaan ei ollut kertonut sitä minulle, sijaisopettajalle.

Se on tietysti kurjaa jos sijaisopettajalle ei anneta riittävästi tietoa ja sitten motkotetaan jälkikäteen.

Olen itse nuorisopsykistrialla töissä, ja osalla asiakkaistamme on koulussa erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Esim. lyhennetty työpäivä, istumapaikka luokan takaosassa tai vapautus ääneen puhumista vaativista tehtävistä. Vuorolukeminen on osalle sieltä hirveimmästä päästä. Ahdistuneisuus ei parane välttelemällä ja suhtaudun nihkeästi nuorten tai vanhempien itsenäisesti määrittelemiin vapautuksiin koska niissä on helppo sortua liialliseen välttelyyn altistamisen sijaan, mutta näitä järjestelyjä sovitaan myös siksi että nuori pystyy käymään koulussa, pystyy keskittymään opetukseen, pystyy olemaan viiltelemättä/raapimatta/purematta itseään välitunnilla vessassa, pystyy nukkumaan edeltävänä yönä kun seuraava koulupäivä ei pelota liikaa. Tavoitteena on tietysti toimintakyvyn koheneminen tavanomaisen koulutyön edellyttämälle tasolle asteittain eikä niitä vapautuksia sovita ikuisiksi, mutta ne on usein välttämätön välivaihe kohti toipumista. Myös työelämässä tarvittaessa sopeutetaan työtehtäviä työntekijän terveydentila huomioiden ja työkyvyn ylläpitoon tähdäten. Työikäiset saa saikkua paljon peruskoululaisia helpommin (mikään saikku ei poista oppivelvollisuutta), ja koululaisia roikutetaan opetuksessa mukana varsin huonokuntoisinakin, ja silloin olisi nuoren kannalta tärkeä voida luottaa ettei yhtäkkiä vastoin sovittua tuupata huomion keskipisteeksi tekemään jotain mikä on nuorelle vielä siinä kohtaa mahdotonta rai sietämättömän vaikeaa.

Juuri näin. Omalla nuorellani oli erityisjärjestelyjä ahdistustensa vuoksi ja juuri siksi sydän itkee verta kun näen ihmisten tekevän karhunpalveluksia tukemalla lastensa välttelykäyttäytymistä. Kun niihin ammattilaisten kanssa sovittuihin erityisjärjestelyihin liittyy aina samalla tavoitteellisuutta.

Kyllä, ongelmaa pitää samalla työstää eikä vain lakaista maton alle. Vaikka lievissä tapauksissa toki onnistuu skarpeilta vanhemmiltakin, jotka ymmärtää ahdistuneisuuden luonnetta. Ahdistuneisuutta voi kyllä pahentaa myös liiallisella joustamatomuudella ja empatian puutteella, joten suo siellä, vetelä täällä. Usein hyvä ottaa vaikka koulupsykologi tai muu pähkimään jos on yhtään vähemmän rajattu tilanne kuin koulu-uinti.

Eli Suomessa katsotaan mielenterveysongelmaksi jos ei halua olla alasti vieraiden ihmisten näkyvillä? Muissa maissa ei muutenkaan olla, mutta täällä se on sairaus jos ei halua nakuilla? WTF??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vi tussa olette menneet opettamaan jotain noin tyhmää? Kyllä Suomessa on osattu iät ja ajat suhtautua alastomuuteen häpeilemättä, koska meillä on sauna osa kulttuuria. Miksi opetatte jotain vieraiden kulttuurien angsteja lapsellenne?

Saunakulttuurin voi vetää mun puolesta veskistä alas. Sen varjolla tunnutaan hyväksyttävän mitä vaan nykyään.

Kaikkihan ei sauno, eikä voi sietää saunomista.

Mun mielestä on ihan tervettä ja valveutunutta, että opetaan lapsille omasta kropasta noinkin tärkeitä juttuja. Ehkä ne mukulat sitten oppii suojautumaan paremmin k-päisiltä aikuisilta, kun aikuiset eivät osaa pitää näppäjään erossa.

Tämä. On ristiriitaista toisaalta opettaa, että pitää pitää puolensa hyväksikäyttäjiä vastaan ja tunnistaa tilanne ja toisaalta pakottaa lapset alasti toisten ja usein myös opettajien eteen esim. uimahallissa.

Etkö tosiaan itse koskaan ole käynyt uimahallissa? Jos olisit, niin tietäisit, että ei siellä kekkuloida alasti kenenkään edessä.  Hyvin häveliäästi selin toisiin (toisia katsomatta) yleensä riisutaan ja moni laittaa pyyhkeen ympärilleen jo silloin, kun on alusvaatteet vielä päällä. Ne riisutaan pyyhkeen suojassa. Sitten pyyhkeen kanssa suihkuun, siellä uimapuku päälle. Pois tullessa sama päinvastaisessa järjestyksessä.

Juu ei meillä päin kyllä. Eikä ole tullut mieleenkään että pitäisi. Toki muut toimikoon miten itsestä hyvältä tuntuu, mutta toivottavasti en ole traumatisoinut ketään kekkuloimalla alasti, kun en minä kuntosalilta uimahallin pesutiloihin siirtyessä tai pyörälenkin kautta hallille mennessä kietoudu hikisenä puhtaaseen pyyhkeeseen ennen suihkuun menoa. Pois päin tulen toki pyyhe päällä, mutta sitä ennen kekkuloin alasti suihkussa ja saunassa, ja pukutiloissakin saatan olla pelkissä pikkareissa hetken ennen pukeutumista (saattaa olla saunan jälkeen liian kuuma pukea heti, niin siinä rasvailee naamaa ja harjailee hiuksia ennen sitä).

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään ei ole pakko mennä saunaan eikä uimahalliin mutta peruskoulun opetussisältö on suunniteltu ja myös maksettu kaikille kansalaisille ja se on vähän niinkuin käytävä. Aika pienet on ongelmat elämässä jos koulu-uinti on se ongelma. Isompia ongelmia tulee elämässä vastaan vielä.

Tuskin uimattomuus kenellekään muodostuu ongelmaksi, kun luku- ja kirjoitustaidottomatkin saavat päästötodistuksen. Täällä nyt puritanistit vaan haluavat tehdä asiasta isomman ongelman kuin se on. Itse en voi samaistua kyseiseen ongelmaan, mutten minäkään kaikkeen suostunut riippumatta siitä yrittikö opettaja pakottaa ja painostaa johonkin. Se oli opettaja, joka lopulta joutui antamaan periksi.

Hae lapsellesi jo nyt sairauseläkettä, niin ei tarvi koulussakaan käydä. Ei tartte käydä uimakoulussa tai matikantunneilla, kun ahdistaa niin pahasti. MÄ EN HALUA! asenteella.

Pääsee helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on paha ihottuma, joka pahenee uidessa, lääkäri kirjoittaa todistuksen, että lapsi ei voi osallistua. Asia on silloin ok.

Toiset vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsi ei ikinä joudu sellaiseen, jossa hänelle tulee vähän epämukava olo. Se on haitaksi lopulta lapselle itselleen. Pitää oppia kestämään pientä epämukavuutta ja oppia huomaamaan, että epämukava tilanne ei ole maailmanloppu. Siitä pääsee yli. Jos ei harjoittele, ei opi.

Aina on vanhempia, jotka antavat lapsen lintsata koulusta tai vaativat lapselleen erityisoikeuksia. Vanhemman mukaan lapsen ei tarvitse uida, kun pitää olla alasti suuhkussa ja se ahdistaa. Ei tarvitse pitää esitelmää luokassa, kun jännittää ja ahdistaa. Ei tarvitse osallistua biologian tunnille, kun puhutaan ehkäisystä, kun se ahdistaa, kun se on niin noloa. Ei tarvitse lukea luokassa ääneen, kun se ahdistaa. Ei tarvitse syödä koulussa, kun se on niin noloa, kun muut näkevät ja se ahdistaa.

Antakaa lastenne harjoitella pärjäämään epämukavan olonsa kanssa.

Tulipa tästä mieleen tapaus, jossa sain nuhteet siksi, että laitoin luokassa (jostakin minulle selittämättömästä syystä) olleen vieraan lapsen lukemaan ääneen. Ilmeisesti hän oli jollakin tavalla erityinen eikä hänen olisi sopinut lukea. Kukaan ei ollut kertonut sitä minulle, sijaisopettajalle.

Se on tietysti kurjaa jos sijaisopettajalle ei anneta riittävästi tietoa ja sitten motkotetaan jälkikäteen.

Olen itse nuorisopsykistrialla töissä, ja osalla asiakkaistamme on koulussa erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Esim. lyhennetty työpäivä, istumapaikka luokan takaosassa tai vapautus ääneen puhumista vaativista tehtävistä. Vuorolukeminen on osalle sieltä hirveimmästä päästä. Ahdistuneisuus ei parane välttelemällä ja suhtaudun nihkeästi nuorten tai vanhempien itsenäisesti määrittelemiin vapautuksiin koska niissä on helppo sortua liialliseen välttelyyn altistamisen sijaan, mutta näitä järjestelyjä sovitaan myös siksi että nuori pystyy käymään koulussa, pystyy keskittymään opetukseen, pystyy olemaan viiltelemättä/raapimatta/purematta itseään välitunnilla vessassa, pystyy nukkumaan edeltävänä yönä kun seuraava koulupäivä ei pelota liikaa. Tavoitteena on tietysti toimintakyvyn koheneminen tavanomaisen koulutyön edellyttämälle tasolle asteittain eikä niitä vapautuksia sovita ikuisiksi, mutta ne on usein välttämätön välivaihe kohti toipumista. Myös työelämässä tarvittaessa sopeutetaan työtehtäviä työntekijän terveydentila huomioiden ja työkyvyn ylläpitoon tähdäten. Työikäiset saa saikkua paljon peruskoululaisia helpommin (mikään saikku ei poista oppivelvollisuutta), ja koululaisia roikutetaan opetuksessa mukana varsin huonokuntoisinakin, ja silloin olisi nuoren kannalta tärkeä voida luottaa ettei yhtäkkiä vastoin sovittua tuupata huomion keskipisteeksi tekemään jotain mikä on nuorelle vielä siinä kohtaa mahdotonta rai sietämättömän vaikeaa.

Juuri näin. Omalla nuorellani oli erityisjärjestelyjä ahdistustensa vuoksi ja juuri siksi sydän itkee verta kun näen ihmisten tekevän karhunpalveluksia tukemalla lastensa välttelykäyttäytymistä. Kun niihin ammattilaisten kanssa sovittuihin erityisjärjestelyihin liittyy aina samalla tavoitteellisuutta.

Kyllä, ongelmaa pitää samalla työstää eikä vain lakaista maton alle. Vaikka lievissä tapauksissa toki onnistuu skarpeilta vanhemmiltakin, jotka ymmärtää ahdistuneisuuden luonnetta. Ahdistuneisuutta voi kyllä pahentaa myös liiallisella joustamatomuudella ja empatian puutteella, joten suo siellä, vetelä täällä. Usein hyvä ottaa vaikka koulupsykologi tai muu pähkimään jos on yhtään vähemmän rajattu tilanne kuin koulu-uinti.

Eli Suomessa katsotaan mielenterveysongelmaksi jos ei halua olla alasti vieraiden ihmisten näkyvillä? Muissa maissa ei muutenkaan olla, mutta täällä se on sairaus jos ei halua nakuilla? WTF??

Ei vaan nimenomaan jos välttelyä on koulussa muissakin tilanteissa niin että ne vaativat erityisjärjestelyjä/vapautuksia. Jos "ongelma" rajautuu koulu-uintiin, siinä tilanteessa en suositellut koulupsykologia 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on paha ihottuma, joka pahenee uidessa, lääkäri kirjoittaa todistuksen, että lapsi ei voi osallistua. Asia on silloin ok.

Toiset vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsi ei ikinä joudu sellaiseen, jossa hänelle tulee vähän epämukava olo. Se on haitaksi lopulta lapselle itselleen. Pitää oppia kestämään pientä epämukavuutta ja oppia huomaamaan, että epämukava tilanne ei ole maailmanloppu. Siitä pääsee yli. Jos ei harjoittele, ei opi.

Aina on vanhempia, jotka antavat lapsen lintsata koulusta tai vaativat lapselleen erityisoikeuksia. Vanhemman mukaan lapsen ei tarvitse uida, kun pitää olla alasti suuhkussa ja se ahdistaa. Ei tarvitse pitää esitelmää luokassa, kun jännittää ja ahdistaa. Ei tarvitse osallistua biologian tunnille, kun puhutaan ehkäisystä, kun se ahdistaa, kun se on niin noloa. Ei tarvitse lukea luokassa ääneen, kun se ahdistaa. Ei tarvitse syödä koulussa, kun se on niin noloa, kun muut näkevät ja se ahdistaa.

Antakaa lastenne harjoitella pärjäämään epämukavan olonsa kanssa.

Tulipa tästä mieleen tapaus, jossa sain nuhteet siksi, että laitoin luokassa (jostakin minulle selittämättömästä syystä) olleen vieraan lapsen lukemaan ääneen. Ilmeisesti hän oli jollakin tavalla erityinen eikä hänen olisi sopinut lukea. Kukaan ei ollut kertonut sitä minulle, sijaisopettajalle.

Se on tietysti kurjaa jos sijaisopettajalle ei anneta riittävästi tietoa ja sitten motkotetaan jälkikäteen.

Olen itse nuorisopsykistrialla töissä, ja osalla asiakkaistamme on koulussa erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Esim. lyhennetty työpäivä, istumapaikka luokan takaosassa tai vapautus ääneen puhumista vaativista tehtävistä. Vuorolukeminen on osalle sieltä hirveimmästä päästä. Ahdistuneisuus ei parane välttelemällä ja suhtaudun nihkeästi nuorten tai vanhempien itsenäisesti määrittelemiin vapautuksiin koska niissä on helppo sortua liialliseen välttelyyn altistamisen sijaan, mutta näitä järjestelyjä sovitaan myös siksi että nuori pystyy käymään koulussa, pystyy keskittymään opetukseen, pystyy olemaan viiltelemättä/raapimatta/purematta itseään välitunnilla vessassa, pystyy nukkumaan edeltävänä yönä kun seuraava koulupäivä ei pelota liikaa. Tavoitteena on tietysti toimintakyvyn koheneminen tavanomaisen koulutyön edellyttämälle tasolle asteittain eikä niitä vapautuksia sovita ikuisiksi, mutta ne on usein välttämätön välivaihe kohti toipumista. Myös työelämässä tarvittaessa sopeutetaan työtehtäviä työntekijän terveydentila huomioiden ja työkyvyn ylläpitoon tähdäten. Työikäiset saa saikkua paljon peruskoululaisia helpommin (mikään saikku ei poista oppivelvollisuutta), ja koululaisia roikutetaan opetuksessa mukana varsin huonokuntoisinakin, ja silloin olisi nuoren kannalta tärkeä voida luottaa ettei yhtäkkiä vastoin sovittua tuupata huomion keskipisteeksi tekemään jotain mikä on nuorelle vielä siinä kohtaa mahdotonta rai sietämättömän vaikeaa.

Juuri näin. Omalla nuorellani oli erityisjärjestelyjä ahdistustensa vuoksi ja juuri siksi sydän itkee verta kun näen ihmisten tekevän karhunpalveluksia tukemalla lastensa välttelykäyttäytymistä. Kun niihin ammattilaisten kanssa sovittuihin erityisjärjestelyihin liittyy aina samalla tavoitteellisuutta.

Kyllä, ongelmaa pitää samalla työstää eikä vain lakaista maton alle. Vaikka lievissä tapauksissa toki onnistuu skarpeilta vanhemmiltakin, jotka ymmärtää ahdistuneisuuden luonnetta. Ahdistuneisuutta voi kyllä pahentaa myös liiallisella joustamatomuudella ja empatian puutteella, joten suo siellä, vetelä täällä. Usein hyvä ottaa vaikka koulupsykologi tai muu pähkimään jos on yhtään vähemmän rajattu tilanne kuin koulu-uinti.

Eli Suomessa katsotaan mielenterveysongelmaksi jos ei halua olla alasti vieraiden ihmisten näkyvillä? Muissa maissa ei muutenkaan olla, mutta täällä se on sairaus jos ei halua nakuilla? WTF??

Sosiaalisten tilanteiden pelko, diagnoosi. Esiintyy erityisesti masennuksen kanssa.