Voiko koulu ihan oikeasti pakottaa koulu-uinteihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi islaamin uskoinen tyttö saa jäädä uinnista pois, koska alastomuus ei tunnu luontevalta muiden edessä?

Miksei kristinuskoinen tyttö saa jäädä uinnista pois, koska alastomuus ei tunnu luontevalta muiden edessä?

Uimahalleissa pitäisi olla suihkukopit ja pukukopit, sillä se olisi ratkaistu ettei tarvitsisi alasti kekkuloida. Suomessa näköjään vaan halutaan kitkeä lapsista jotain jo varhain, karaista, alistaa, nöyryyttää, pakottaa.

Ruotsissa uimahallissa me suomalaiset menimme alasti suihkuun ja aiheutimme myrskyn vesilasissa. Meitä tuijotettiin ja osoiteltiin ja altaalla kuulin kun uimassa jo olevalle kerrottiin, että nuo riisuivat itsensä alasti suihkussa. Että maassa maan tavalla. Ilmeisesti ruotsalaisia ei bakteerit ja uikkareiden myrkkyhöyryt saunassa niin haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo uinti järjestetään sellaisilla paikkakunnilla, jossa ei ole uimahallia/kylpylää tai muutakaan paikkaa jossa uida? Jos lähin uimahalli on vaikka +40min ajomatkan päässä toisessa kaupungissa?

En itse ole ollut koulun kautta koskaan uimassa tästä syystä, joten mietityttää. Koulussa oli kyllä tanssia, yleisurheilua, luistelua, hiihtoa, pesäpalloa yms, muttei koskaan uintia 🤔

Eikö sinun kouluaikoina tilattu bussia ja käyty siellä lähimmässä uimahallissa? Ehkä sinäkin kävit koulusi 1970-luvulla niin kuin minä, kun ei vielä ollut kouluissa uimaopetusta. Kävin ensimmäisen kerran uimahallissa serkkujen luona kaupungissa, ja kouluaikana vain jonkun kansalaisopiston naisten liikuntaryhmän mukana lähimmässä hotellissa, jossa oli uimahalli. Sinnekin oli 50 km matkaa.

Ei tilattu bussia ja tehty 2,5-3h reissua viereisen kaupungin uimahalliin, ja olen kuitenkin vasta 30v. Toki siitäkin on jo se yli 15v aikaa kun on ollut perusopetusta, etten tiedä miten siellä nykyään hommat hoidetaan.

Oman perheen kanssa käytiin vapaa-ajalla kylläkin, mutta ei koskaan koulusta lähdetty

Missä ei ole yhtäkään allasta? Me käytiin monnarilla tai vanhainkodissa uimassa kun lähin varsinainen uimahalli oli 35 km päässä.

Siinä kaupungissa oli yhden pienen hotellin pienen pieni uima-allas, sellaisen kokoinen joka voisi olla ihan jonkun takapihalla ettei sinne olisi edes montaa oppilasta kerralla mahtunut, ja lähin uimahalli oli +40km päässä

Ei meidänkään vanhainkodin allas mikään suuri ollut, mutta ei suuriinkaan uimahalleihin isossa porukassa mennä. Tuntisuunnitteluahan se vaan on että kaikki pääsee vuorollaan.

Totta, en minä sitä sano että se mahdotonta olisi. Ennemminkin mietin kuinka se nykyään järjestetään/ eikö minun aikanani opetussuunnitelmassa sitten ollut tuota uintia, koska uimassa ei käyty (Vuosina 1999-2008)

Älä viitsi selittää...

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

Ikävä muuten että tytöillä alkaa menkat systemaattisesti jo ekalla ja tokalla.

Kuka sun mielestä yrittää nyt tässä selittää ja mitä? Pohdin vain miten se nykypäivänä toteutetaan, ja eikö oman peruskouluni aikana opetussuunnitelmassa ollut sitten tuota uintia, kun siellä uimassa ei käyty

Nä tässä sulle vanhempaa kamaa:

Opetushallituksen vuonna 2004 antamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusuimataito kuuluu vuosiluokkien 1–4 liikunnan opetuksen tavoitteisiin. Vuosiluokkien 5–9 tavoitteena on, että oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja.

Se on siis ollut opetussuunnitelmassa "aina". Sinä haluat vain valehdella ja levittää vääriä mielikuvia aiheesta.

Väärää mielikuvaa aiheesta? Että joskus 1999-2008 pienessä, n. 7000 asukkaan kunnassa ei olla käyty koulusta päin uimassa bussilla, +40km päässä toisessa kaupungissa? En minä sano, ettei asiat olisi nykyään toisin, mutta sen takia alunperinkin avasin tämän ketjun, kun mietin ettei meidän koulusta käyty edes uimassa, vaikka ihan keskustan koulua kävin niin ala- kuin yläasteenkin. Ei mulla oo tarve valehdella asiasta, enkä väitä että vuoden 2008 jälkeen (kun pääsin yläasteelta) asiat olisi pysyneet samana, mutta sun jankkaus ei muuta sitä faktaa että mun kouluaikana EI käyty uimassa.

Sun valheet ei muuta faktaa että sun kouluaikana KÄYTIIN uimassa.

Sä oot vähän seko. Jos hän sanoo ettei heidän koulussa uitu, niin kyllä hän sen varmaan tietää hieman paremmin kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo uinti järjestetään sellaisilla paikkakunnilla, jossa ei ole uimahallia/kylpylää tai muutakaan paikkaa jossa uida? Jos lähin uimahalli on vaikka +40min ajomatkan päässä toisessa kaupungissa?

En itse ole ollut koulun kautta koskaan uimassa tästä syystä, joten mietityttää. Koulussa oli kyllä tanssia, yleisurheilua, luistelua, hiihtoa, pesäpalloa yms, muttei koskaan uintia 🤔

Eikö sinun kouluaikoina tilattu bussia ja käyty siellä lähimmässä uimahallissa? Ehkä sinäkin kävit koulusi 1970-luvulla niin kuin minä, kun ei vielä ollut kouluissa uimaopetusta. Kävin ensimmäisen kerran uimahallissa serkkujen luona kaupungissa, ja kouluaikana vain jonkun kansalaisopiston naisten liikuntaryhmän mukana lähimmässä hotellissa, jossa oli uimahalli. Sinnekin oli 50 km matkaa.

Ei tilattu bussia ja tehty 2,5-3h reissua viereisen kaupungin uimahalliin, ja olen kuitenkin vasta 30v. Toki siitäkin on jo se yli 15v aikaa kun on ollut perusopetusta, etten tiedä miten siellä nykyään hommat hoidetaan.

Oman perheen kanssa käytiin vapaa-ajalla kylläkin, mutta ei koskaan koulusta lähdetty

Missä ei ole yhtäkään allasta? Me käytiin monnarilla tai vanhainkodissa uimassa kun lähin varsinainen uimahalli oli 35 km päässä.

Siinä kaupungissa oli yhden pienen hotellin pienen pieni uima-allas, sellaisen kokoinen joka voisi olla ihan jonkun takapihalla ettei sinne olisi edes montaa oppilasta kerralla mahtunut, ja lähin uimahalli oli +40km päässä

Ei meidänkään vanhainkodin allas mikään suuri ollut, mutta ei suuriinkaan uimahalleihin isossa porukassa mennä. Tuntisuunnitteluahan se vaan on että kaikki pääsee vuorollaan.

Totta, en minä sitä sano että se mahdotonta olisi. Ennemminkin mietin kuinka se nykyään järjestetään/ eikö minun aikanani opetussuunnitelmassa sitten ollut tuota uintia, koska uimassa ei käyty (Vuosina 1999-2008)

Älä viitsi selittää...

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

Ikävä muuten että tytöillä alkaa menkat systemaattisesti jo ekalla ja tokalla.

Kuka sun mielestä yrittää nyt tässä selittää ja mitä? Pohdin vain miten se nykypäivänä toteutetaan, ja eikö oman peruskouluni aikana opetussuunnitelmassa ollut sitten tuota uintia, kun siellä uimassa ei käyty

Nä tässä sulle vanhempaa kamaa:

Opetushallituksen vuonna 2004 antamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusuimataito kuuluu vuosiluokkien 1–4 liikunnan opetuksen tavoitteisiin. Vuosiluokkien 5–9 tavoitteena on, että oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja.

Se on siis ollut opetussuunnitelmassa "aina". Sinä haluat vain valehdella ja levittää vääriä mielikuvia aiheesta.

Väärää mielikuvaa aiheesta? Että joskus 1999-2008 pienessä, n. 7000 asukkaan kunnassa ei olla käyty koulusta päin uimassa bussilla, +40km päässä toisessa kaupungissa? En minä sano, ettei asiat olisi nykyään toisin, mutta sen takia alunperinkin avasin tämän ketjun, kun mietin ettei meidän koulusta käyty edes uimassa, vaikka ihan keskustan koulua kävin niin ala- kuin yläasteenkin. Ei mulla oo tarve valehdella asiasta, enkä väitä että vuoden 2008 jälkeen (kun pääsin yläasteelta) asiat olisi pysyneet samana, mutta sun jankkaus ei muuta sitä faktaa että mun kouluaikana EI käyty uimassa.

Sun valheet ei muuta faktaa että sun kouluaikana KÄYTIIN uimassa.

Käytiin, mutta onko sinulle yllätys se, että ihan kaikissa kunnissa ei ole jokaista OPS:n kirjainta noudatettu?

Vierailija kirjoitti:

Kohta pitää saada jäädä mois matikantunlilta kun monimutkaisten yhtälöiden opettelu tuntuu epämukavalta. Ai hyvä vittuvtätä aikaa

Kun matematiikan tunneilla aletaan olla alasti, sen opiskelu loppuu saman tien.

Yllättävän moni tähän ketjuun kirjoittanut ei käsitä sitä, että ei ole kyse epämukavuudesta vaan paljon hankalammasta asiasta.

Kuinka monen oppilaan alusvaatteet on piilotettu matematiikan tunnilla, tai edes kiusattu siitä, kun on joku kamala arpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo uinti järjestetään sellaisilla paikkakunnilla, jossa ei ole uimahallia/kylpylää tai muutakaan paikkaa jossa uida? Jos lähin uimahalli on vaikka +40min ajomatkan päässä toisessa kaupungissa?

En itse ole ollut koulun kautta koskaan uimassa tästä syystä, joten mietityttää. Koulussa oli kyllä tanssia, yleisurheilua, luistelua, hiihtoa, pesäpalloa yms, muttei koskaan uintia 🤔

Eikö sinun kouluaikoina tilattu bussia ja käyty siellä lähimmässä uimahallissa? Ehkä sinäkin kävit koulusi 1970-luvulla niin kuin minä, kun ei vielä ollut kouluissa uimaopetusta. Kävin ensimmäisen kerran uimahallissa serkkujen luona kaupungissa, ja kouluaikana vain jonkun kansalaisopiston naisten liikuntaryhmän mukana lähimmässä hotellissa, jossa oli uimahalli. Sinnekin oli 50 km matkaa.

Ei tilattu bussia ja tehty 2,5-3h reissua viereisen kaupungin uimahalliin, ja olen kuitenkin vasta 30v. Toki siitäkin on jo se yli 15v aikaa kun on ollut perusopetusta, etten tiedä miten siellä nykyään hommat hoidetaan.

Oman perheen kanssa käytiin vapaa-ajalla kylläkin, mutta ei koskaan koulusta lähdetty

Missä ei ole yhtäkään allasta? Me käytiin monnarilla tai vanhainkodissa uimassa kun lähin varsinainen uimahalli oli 35 km päässä.

Siinä kaupungissa oli yhden pienen hotellin pienen pieni uima-allas, sellaisen kokoinen joka voisi olla ihan jonkun takapihalla ettei sinne olisi edes montaa oppilasta kerralla mahtunut, ja lähin uimahalli oli +40km päässä

Ei meidänkään vanhainkodin allas mikään suuri ollut, mutta ei suuriinkaan uimahalleihin isossa porukassa mennä. Tuntisuunnitteluahan se vaan on että kaikki pääsee vuorollaan.

Totta, en minä sitä sano että se mahdotonta olisi. Ennemminkin mietin kuinka se nykyään järjestetään/ eikö minun aikanani opetussuunnitelmassa sitten ollut tuota uintia, koska uimassa ei käyty (Vuosina 1999-2008)

Älä viitsi selittää...

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

Ikävä muuten että tytöillä alkaa menkat systemaattisesti jo ekalla ja tokalla.

Kuka sun mielestä yrittää nyt tässä selittää ja mitä? Pohdin vain miten se nykypäivänä toteutetaan, ja eikö oman peruskouluni aikana opetussuunnitelmassa ollut sitten tuota uintia, kun siellä uimassa ei käyty

Nä tässä sulle vanhempaa kamaa:

Opetushallituksen vuonna 2004 antamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusuimataito kuuluu vuosiluokkien 1–4 liikunnan opetuksen tavoitteisiin. Vuosiluokkien 5–9 tavoitteena on, että oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja.

Se on siis ollut opetussuunnitelmassa "aina". Sinä haluat vain valehdella ja levittää vääriä mielikuvia aiheesta.

Väärää mielikuvaa aiheesta? Että joskus 1999-2008 pienessä, n. 7000 asukkaan kunnassa ei olla käyty koulusta päin uimassa bussilla, +40km päässä toisessa kaupungissa? En minä sano, ettei asiat olisi nykyään toisin, mutta sen takia alunperinkin avasin tämän ketjun, kun mietin ettei meidän koulusta käyty edes uimassa, vaikka ihan keskustan koulua kävin niin ala- kuin yläasteenkin. Ei mulla oo tarve valehdella asiasta, enkä väitä että vuoden 2008 jälkeen (kun pääsin yläasteelta) asiat olisi pysyneet samana, mutta sun jankkaus ei muuta sitä faktaa että mun kouluaikana EI käyty uimassa.

Sun valheet ei muuta faktaa että sun kouluaikana KÄYTIIN uimassa.

Minunpa kouluaikana ei käyty ennen tuota. En osaa edes uida. Lällällää.

Ei ollut uimahallia kunnassa, eikä koko kuntaa ole enää.

Onneksi meidän lastenkodissa asuvat lapset ja nuoret rakastavat uimista. Ei haittaa yhtään käyttää usein omaa työaikaa uimahallikäynteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta pitää saada jäädä mois matikantunlilta kun monimutkaisten yhtälöiden opettelu tuntuu epämukavalta. Ai hyvä vittuvtätä aikaa

Kun matematiikan tunneilla aletaan olla alasti, sen opiskelu loppuu saman tien.

Yllättävän moni tähän ketjuun kirjoittanut ei käsitä sitä, että ei ole kyse epämukavuudesta vaan paljon hankalammasta asiasta.

Kuinka monen oppilaan alusvaatteet on piilotettu matematiikan tunnilla, tai edes kiusattu siitä, kun on joku kamala arpi?

Kuka sen päättää, että kyse on objektiivisesti katsottuna hankalammasta asiasta kuin joku muu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulkeminen uimahalliin ja uimapaikalle

Myös uimapaikalle siirtyminen on koulun vastuulla. Siirtymistavoista tulee päättää etukäteen.

Uimahallikuljetusten järjestämisessä noudatetaan koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annettua asetusta 21.6.2006/553, joka on ollut voimassa 1.8.2006 alkaen. Ministeriön liikenneturvallisuusyksikkö on laatinut asetusta koskevan muistion 16.6.2006.  Asetusta noudatetaan kaikilla koulun säännölliseen toimintaan liittyvillä matkoilla, jotka tehdään tilausliikenteenä.

Käytännön ohjeita toiminnasta uimahallilla

(ja soveltuvin osin myös muissa uimaopetuspaikoissa)

1. Koululla on uimaopetusta järjestäessään ja toteuttaessaan velvollisuus huolehtia siitä, että valvovia ryhmän opettajia on sekä tytöille että pojille. Ryhmän opettajan on tunnettava oppilaat ja heidän mahdolliset erityisrajoitteensa ja -tarpeensa. Jollei tämä ole mitenkään mahdollista, asia on otettava huomioon järjestelyissä ja siitä on ilmoitettava ennakkoon uimaopettajalle.

2. Ryhmän saavuttua uimahalliin opettaja noutaa uimahallin palvelupisteestä ryhmän avaimet ja ilmoittaa palvelupisteeseen uimaopetukseen osallistuvien oppilaiden lukumäärän.

3. Ensimmäisellä uintikerralla uimaopettaja odottaa ryhmää uimahallin aulassa. Ennen pukuhuoneisiin siirtymistä uimaopettaja kertaa uimahallin yleiset järjestyssäännöt ryhmän kanssa. Ryhmän opettajan on varmistettava, että myös ensimmäisellä kerralla poissaolleet oppilaat saavat tiedon järjestyssäännöistä.

4. Ryhmän opettaja vie oppilaat puku- ja pesutiloihin. Opettaja valvoo, että oppilaat peseytyvät ilman uima-asua, kastellen myös hiukset. Pitkähiuksiset koululaiset käyttävät uimalakkia tai laittavat hiukset kiinni. Ennen altaalle siirtymistä käydään myös tarvittaessa WC:ssä. 

5. Oppilaan uima-asu on uimapuku tai uimahousut. Shortsien käyttö uima-asuna on kielletty.

6. Opettajan on ennen allastiloihin siirtymistä varmistettava, että kaikki opetuksen turvallisuutta vaarantavat tekijät on uimaopetuksen ajaksi otettu pois käytöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkuva, suihkuava tai väreilevä vesi. Myös mahdolliset muut uimarit ja valvontahenkilöstön läsnäolo on otettava huomioon.

7. Ryhmän opettaja ohjaa oppilaat odottamaan uimaopetuksen alkua ennalta sovittuun paikkaan, josta uimaopettaja ottaa ryhmän haltuunsa. Uimaopettaja ohjaa oppilaat ja opettajan ryhmälle varattuun uintitilaan. Oppilaita ei saa päästää allastiloihin yksitellen tai antaa heidän siirtyä omin päin altaalle. Myös opetuksen päättyessä tulee varmistaa, että kaikki oppilaat poistuvat allastiloista yhtä aikaa. 

8. Ryhmän opettaja seuraa uimaopetuksen etenemistä koko oppitunnin ajan altaan viereltä tai osallistumalla itse uimaopetukseen. Opettaja on uimahallissa virantoimituksessa ja näin ollen vastuussa oppilaista koko oppitunnin ajan. Uimaopettaja vastaa opetuksen pedagogisesta sisällöstä. Uimahallin henkilöstöllä on aina yleinen valvontavastuu. 

9. Oppilaan vammasta tai sairaudesta johtuvista rajoituksista uimaopetuksessa ja niihin liittyvistä lääkityksistä sekä ensiaputoimenpiteistä on hyvä ilmoittaa uimaopettajalle. Terveystiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, joten huoltajilta on pyydettävä lupa ennen näiden tietojen antamista uimaopettajalle.

10. Opetuksen päätyttyä ryhmän opettaja huolehtii, että oppilaat poistuvat uimaopetustilasta sovittujen ohjeiden mukaisesti.

Tämän perustella vastaus ap:n kysymykseen on: joo, voi ne pakottaa.

Luetun ymmärtäminen ei selvästi ole vahvin puolesi. Pyydä jotain selittämään sinulle kohdat 1 ja  9.

Peseytyminen ilman uima-asua ei tarkoita sitä, että on alasti muiden kanssa. En nyt enää toista sitä, minkä aiemmin kirjoitin, mutta yleensä käytetään pyyhettä suojana niin, että vain suihkussa ollaan alasti. Suihkussa ehtii käydä sen jälkeen, kun muut ovat menneet altaaseen ja ennen kuin muut sieltä tulevat, tai päin vastoin. Ensimmäisessä kohdassa mainitaan, että henkilökuntaa on oltava riittävästi. Se yhden oppilaan suihkua valvova voi olla selin oppilaaseen sen aikaa, kun hän on suihkun alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta pitää saada jäädä mois matikantunlilta kun monimutkaisten yhtälöiden opettelu tuntuu epämukavalta. Ai hyvä vittuvtätä aikaa

Kun matematiikan tunneilla aletaan olla alasti, sen opiskelu loppuu saman tien.

Yllättävän moni tähän ketjuun kirjoittanut ei käsitä sitä, että ei ole kyse epämukavuudesta vaan paljon hankalammasta asiasta.

Kuinka monen oppilaan alusvaatteet on piilotettu matematiikan tunnilla, tai edes kiusattu siitä, kun on joku kamala arpi?

Kuka sen päättää, että kyse on objektiivisesti katsottuna hankalammasta asiasta kuin joku muu?

Myös matematiikan opetuksesta voi saada vapautuksen, jos se aiheuttaa yhtä suurta ahdistusta kuin alastomuus. Helpottiko nyt, kun sait tietää, että sekin ongelma otetaan yhtä vakavasti?

Esitelmät ovat hankalimpia. Pahinta on, ettei niiltä voinut välttyä yliopistossakaan. Mutta enpä haluaisi elää aina mukavuusalueellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta pitää saada jäädä mois matikantunlilta kun monimutkaisten yhtälöiden opettelu tuntuu epämukavalta. Ai hyvä vittuvtätä aikaa

Kun matematiikan tunneilla aletaan olla alasti, sen opiskelu loppuu saman tien.

Yllättävän moni tähän ketjuun kirjoittanut ei käsitä sitä, että ei ole kyse epämukavuudesta vaan paljon hankalammasta asiasta.

Kuinka monen oppilaan alusvaatteet on piilotettu matematiikan tunnilla, tai edes kiusattu siitä, kun on joku kamala arpi?

Kuka sen päättää, että kyse on objektiivisesti katsottuna hankalammasta asiasta kuin joku muu?

Myös matematiikan opetuksesta voi saada vapautuksen, jos se aiheuttaa yhtä suurta ahdistusta kuin alastomuus. Helpottiko nyt, kun sait tietää, että sekin ongelma otetaan yhtä vakavasti?

Mitä mittaria ehdotat ahdistuksen määrittelyyn?

Miten se uimaopetus järjestetään maaseudulla mistä lähimpään uimahalliin voi olla esim. tunnin ja ylikin automatka?

Meille tuli juuri koulusta viesti että suihkuverhon saa halutessaan (joku yleinen viesti kaikille samalla kun uintiaikataulu saatiin tietoon). Omana aikana jokaisen urheilutunnin jälkeen oli pakko riisuutua alasti ja käydä yhteissuihkussa koulun kylmissä ja kalseissa likaisissa tiloissa. Opettaja oikein kyttäsi sitä että kukaan ei varmasti jätä olematta alasti. Nyt kun ajatteleen niin onhan tuo nyt ihan sairasta- jonkin verran traumaattiselta tuntui kun liikunnan opettaja nainen päätti näyttää myös miten vaihtaa kuukautissiteen siinä pukuhuoneessa, muuten alasti ja kertoi että "tämä minä teen kotonankin miesten nähden", se että kertoiko vielä jotain tamppoonin vaihdosta miesten nähden niin en ole varma enää tapahtuiko vai ei, mutta näin muistan :D 

Vierailija kirjoitti:

Miten se uimaopetus järjestetään maaseudulla mistä lähimpään uimahalliin voi olla esim. tunnin ja ylikin automatka?

Vuokrataan bussikuljetus hallille ja takaisin, näin tehtiin jo -90 luvulla,

Vierailija kirjoitti:

Esitelmät ovat hankalimpia. Pahinta on, ettei niiltä voinut välttyä yliopistossakaan. Mutta enpä haluaisi elää aina mukavuusalueellakaan.

Meidän nuori sai pitää esitelmän amk:ssa vain opettajalle. Toki siihen pitää olla hyvät perustelut. Ruotsissa sai korvata sen kirjallisella työllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulkeminen uimahalliin ja uimapaikalle

Myös uimapaikalle siirtyminen on koulun vastuulla. Siirtymistavoista tulee päättää etukäteen.

Uimahallikuljetusten järjestämisessä noudatetaan koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annettua asetusta 21.6.2006/553, joka on ollut voimassa 1.8.2006 alkaen. Ministeriön liikenneturvallisuusyksikkö on laatinut asetusta koskevan muistion 16.6.2006.  Asetusta noudatetaan kaikilla koulun säännölliseen toimintaan liittyvillä matkoilla, jotka tehdään tilausliikenteenä.

Käytännön ohjeita toiminnasta uimahallilla

(ja soveltuvin osin myös muissa uimaopetuspaikoissa)

1. Koululla on uimaopetusta järjestäessään ja toteuttaessaan velvollisuus huolehtia siitä, että valvovia ryhmän opettajia on sekä tytöille että pojille. Ryhmän opettajan on tunnettava oppilaat ja heidän mahdolliset erityisrajoitteensa ja -tarpeensa. Jollei tämä ole mitenkään mahdollista, asia on otettava huomioon järjestelyissä ja siitä on ilmoitettava ennakkoon uimaopettajalle.

2. Ryhmän saavuttua uimahalliin opettaja noutaa uimahallin palvelupisteestä ryhmän avaimet ja ilmoittaa palvelupisteeseen uimaopetukseen osallistuvien oppilaiden lukumäärän.

3. Ensimmäisellä uintikerralla uimaopettaja odottaa ryhmää uimahallin aulassa. Ennen pukuhuoneisiin siirtymistä uimaopettaja kertaa uimahallin yleiset järjestyssäännöt ryhmän kanssa. Ryhmän opettajan on varmistettava, että myös ensimmäisellä kerralla poissaolleet oppilaat saavat tiedon järjestyssäännöistä.

4. Ryhmän opettaja vie oppilaat puku- ja pesutiloihin. Opettaja valvoo, että oppilaat peseytyvät ilman uima-asua, kastellen myös hiukset. Pitkähiuksiset koululaiset käyttävät uimalakkia tai laittavat hiukset kiinni. Ennen altaalle siirtymistä käydään myös tarvittaessa WC:ssä. 

5. Oppilaan uima-asu on uimapuku tai uimahousut. Shortsien käyttö uima-asuna on kielletty.

6. Opettajan on ennen allastiloihin siirtymistä varmistettava, että kaikki opetuksen turvallisuutta vaarantavat tekijät on uimaopetuksen ajaksi otettu pois käytöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkuva, suihkuava tai väreilevä vesi. Myös mahdolliset muut uimarit ja valvontahenkilöstön läsnäolo on otettava huomioon.

7. Ryhmän opettaja ohjaa oppilaat odottamaan uimaopetuksen alkua ennalta sovittuun paikkaan, josta uimaopettaja ottaa ryhmän haltuunsa. Uimaopettaja ohjaa oppilaat ja opettajan ryhmälle varattuun uintitilaan. Oppilaita ei saa päästää allastiloihin yksitellen tai antaa heidän siirtyä omin päin altaalle. Myös opetuksen päättyessä tulee varmistaa, että kaikki oppilaat poistuvat allastiloista yhtä aikaa. 

8. Ryhmän opettaja seuraa uimaopetuksen etenemistä koko oppitunnin ajan altaan viereltä tai osallistumalla itse uimaopetukseen. Opettaja on uimahallissa virantoimituksessa ja näin ollen vastuussa oppilaista koko oppitunnin ajan. Uimaopettaja vastaa opetuksen pedagogisesta sisällöstä. Uimahallin henkilöstöllä on aina yleinen valvontavastuu. 

9. Oppilaan vammasta tai sairaudesta johtuvista rajoituksista uimaopetuksessa ja niihin liittyvistä lääkityksistä sekä ensiaputoimenpiteistä on hyvä ilmoittaa uimaopettajalle. Terveystiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, joten huoltajilta on pyydettävä lupa ennen näiden tietojen antamista uimaopettajalle.

10. Opetuksen päätyttyä ryhmän opettaja huolehtii, että oppilaat poistuvat uimaopetustilasta sovittujen ohjeiden mukaisesti.

Tämän perustella vastaus ap:n kysymykseen on: joo, voi ne pakottaa.

Luetun ymmärtäminen ei selvästi ole vahvin puolesi. Pyydä jotain selittämään sinulle kohdat 1 ja  9.

Peseytyminen ilman uima-asua ei tarkoita sitä, että on alasti muiden kanssa. En nyt enää toista sitä, minkä aiemmin kirjoitin, mutta yleensä käytetään pyyhettä suojana niin, että vain suihkussa ollaan alasti. Suihkussa ehtii käydä sen jälkeen, kun muut ovat menneet altaaseen ja ennen kuin muut sieltä tulevat, tai päin vastoin. Ensimmäisessä kohdassa mainitaan, että henkilökuntaa on oltava riittävästi. Se yhden oppilaan suihkua valvova voi olla selin oppilaaseen sen aikaa, kun hän on suihkun alla.

Itse jätän aina pyyhkeen ihan suihkun viereen ja suihkutan katse seinään päin. En koe olevani mitenkään esillä, en edes pystyisi. Uimassa silti tykkään käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se uimaopetus järjestetään maaseudulla mistä lähimpään uimahalliin voi olla esim. tunnin ja ylikin automatka?

Vuokrataan bussikuljetus hallille ja takaisin, näin tehtiin jo -90 luvulla,

Niin. Mutta jätetäänkö sitten muita tunteja väliin? Me ei 80- luvulla käyty kertaakaan. 50 km matka. Kerran käytiin rannalla kun oli hellettä vielä elokuussa. Sinne oli lyhyt matka.

Vierailija kirjoitti:

Miten se uimaopetus järjestetään maaseudulla mistä lähimpään uimahalliin voi olla esim. tunnin ja ylikin automatka?

En tiedä, tuo yks varmaan tulee vaan jankkaamaan että SE JÄRJESTETÄÄN ja on varmasti järjestettykin 2004 vuodesta eteenpäin jokaisessa koulussa koska se nyt vaan lukee opsissa ja jos muuta sanot oman kokemuksesi perusteella, olet valehtelija. *Eye roll*

Vierailija kirjoitti:

Miten se uimaopetus järjestetään maaseudulla mistä lähimpään uimahalliin voi olla esim. tunnin ja ylikin automatka?

Mun lasten koulussa uinti järjestetään läheisen palvelutalon uimalassa. Silloin kun itse olin ala-asteella meillä oli koulussa pienehkö uima-allas, ja uimahallejakin oli lähellä useita mutta niissä ei käyty.

Kuinka moni aikuinen suostuisi siihen että työnantaja määräisi syystä X olemaan alasti työkavereiden seurassa?