Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärtääkö joku Pink Floydin musiikkia?
Kommentit (106)
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse oon kuunnellut heitä jo n. 12 vuotiaasta pikkutytöstä alkaen. Pulse-livealbumi kolahti silloin aika kovaa. Heilläkin on aika monenlaista musiikkia lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
The Wall kertoo muistaakseni bändin entisestä jäsenestä, jolla oli erinäisiä ongelmia mielenterveyden kanssa. On siis ainakin inspiroitunut hänestä.
Minä tykkään kovasti. Oli suuri vaikutus siihen, millaiseksi ihmiseksi kasvoin. Ei kovin moni ikäiseni tyttö silloin joskus vuoden 2010 paikkeilla heitä kuunnellut, joten koin olevani jokseenkin ulkopuolinen, mutta minulla on aina ollut ihan hyvä itseluottamus, joten tämä ei paljoa lopulta haitannut.
Harmi, että Waters on sen verran poterossaan oleva jäärä, ettei voi myöntää edes kerran olevansa väärässä vaan on nykyään suht. ilmiselvä puttinisti. Se kyllä tuntuu niin väärältä kuin olla ja voi. Tämän vuoksi ajankohtaisesti melko vaikeaa kuunnella heidän tuotantoaan.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään. Mutta en kaikesta. The Wall todellakin toimii, samoin tykästyin live-levyyn Delicate Sound of Thunder.
Hyppään tosin tiettyjen kappaleiden yli, kuten Time ja Money.
Mutta sillä levyllä esim. Sorrow - täysin käsittämätöntä mahtavuutta, tai Run like hell, aivan superb.
The Wallin tunnelmaa ja maisemaa ei ole missään muualla, se on tekeleenä täysin ainutlaatuinen.
Pitkä ura niin siellä on monenlaista. En ole varmaan kuunnellut kaikkia levyjä. On heillä vaan sellaista jylhyyttä ja synkkyyttä mistä tykkään, maalailua. Aikaa kestävää, sirähän hyvä musiikki on. Suosittelen myös tutustumaan vaikka Genesikseen ja Yesiin. Nykyhumpan vastapainoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
The Wall kertoo muistaakseni bändin entisestä jäsenestä, jolla oli erinäisiä ongelmia mielenterveyden kanssa. On siis ainakin inspiroitunut hänestä.
Ei nyt sinänsä kerro, osittian inspiraatio varmastikin Syd Barrettistä ja osittain Roger Watersin isän menettämisen traumoja, ynnä muuta. Kyseessä aika peruslaatuinen tuon ajan musiikkitaide-elokuva, jota en nyt ehkä yrittäisi arvioidakaan minään varsinaisena elokuvana muiden joukossa. Samankaltaista kuin esim. Who-yhtyeen Tommy.
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
Ihastuin tuota miestä näytelleeseen Bob Geldofiin. Paljon myöhemmin kuin ettei hän peseydy vaan haisee. Se oli pettymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena juuri Pink Floydia kuunnellessa tajusin, että ihminen voi katsoa myös sisäänpäin.
En tiedä voiko ekstrovertit tai narsistit ymmärtää tätä.
Toki sitä voi kuunnella vaikka esim taitavan kitaransoiton takia.
Ano Turtiainen ainakin ymmärtää, laittoi siitä aiheesta twiitinkin ja sai PS-puolueesta kenkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ano Turtiainen ainakin ymmärtää, laittoi siitä aiheesta twiitinkin ja sai PS-puolueesta kenkää.
Ei kyllä nimenomaan ymmärrä. Pink Floydin musiikki on nimittäin hyvin vasemmalla. Hyvänen aika, heidän musiikkinsahan nimenomaan irvailee Turtiaisen kaltaisille niin että tutisee.
High hopes on ymmärrettävän hieno biisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
Ihastuin tuota miestä näytelleeseen Bob Geldofiin. Paljon myöhemmin kuin ettei hän peseydy vaan haisee. Se oli pettymys.
Ihan siistiltähän se vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on ihan ok, mutta sitä leffaa en ymmärrä.
Joku jätkä istuu läpi leffan nojatuolissa telkkaria katsomassa, muistelee lapsuuttaan ja välillä riehuu. Tekee toki kaikkea muutakin höpsöä, kokoaa tavaroitaan psykoottisesti, kelluu uima-altaassa ja sitten toimitetaan hoitoon.
Minusta leffa on todella osuva ja ymmärrettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy olla ihmeharakka ja tyhmä ihminen joka ei tykkää maailmanparhaimmasta progebändistä
PINK FLOYDISTA!
en kyllä kattoisi sellaista akkaa, varmaan kuuntelee jotakin cheekkiä
"Shine on you crazy diamond" on todella hieno biisi, yksi suosikeistani.
En tiedä ymmärränkö, mutta tykkään. Ehkä juuri siksi, että se ei ole kovin helposti ymmärrettävää ja aukenevaa.
Alun Pink oli aikaansa edellä, sitten tuli hieman sekoilua Barrettin lähdettyä, mutta Dark Side Of The Moon asetti rock-musiikille tason, mitä ei vieläkään ole ylitetty, sitten lisää sekoilua ja lopuksi The Wall. Sen jälkeen paska levy ja bändin hajoaminen.
todennäköiseesti Sanna-fani ja jauhojengiläinen lgbt-ihminen ei ymmärrä pink floydia
Alue: Aihe vapaa
Ei ole kiinnostavaa, kuulostaa iskelmältä.