Lue keskustelun säännöt.
En ottanut tyttöä pääsiäislounaalle. Teinkö väärin?
07.04.2023 |
Tilanne: Olen ollut väsynyt ja kova työstressi, nyt ajattelin panostaa ja tehdä kivan pääsiäislounaan perheelle teemalla keltainen. Hommailin sitruuroita ja kurkumaa jne ja tein muutamaa eri lajia mistä tiedän kaikkien tykkäävän. Tytär oli kaverilla, kinusi lisäaikaa jota annoin mutta sanoin että ehdottomasti kotiin klo 13 jolloin on pääsiäislounas. Kello käy, ei näy ei kuulu. Ruuat odottaa pöydässä ja muut nälkäisiä. Pyydän muut syömään ja soitan missä viipyy. On vielä kaverilla, kiukutellen lähtee tulemaan ja saapuu ruokailun loppuvaiheessa. Pöytääntulon sijaan käsken huoneeseensa, ruoka-aika meni jo, ei ole tarpeen enää tulla pöytään. Hakekoon vaikka Heseä omilla rahoillaan, kun ei perhelounas kiinnosta, täällä on seuraavan kerran serviisi päivällisaikaan. Leipää voi tehdä. Nyt tytär parkuu huoneessaan. Kuka oli oikeassa? Ikää tytöllä 11 vuotta.
Kommentit (97)
Ei ihme, ettei nykypäivän lapsilla ole mitään kuria ja käytöstapoja, jos kerran yleinen mielipide on se, ettei edes ruoka-aikoja ja äidin käskyä olla paikalla tarvitse kunnioittaa. Ja lisäksi 11-vuotias ei todellakaan ole enää mikään pikkulapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, ettei nykypäivän lapsilla ole mitään kuria ja käytöstapoja, jos kerran yleinen mielipide on se, ettei edes ruoka-aikoja ja äidin käskyä olla paikalla tarvitse kunnioittaa. Ja lisäksi 11-vuotias ei todellakaan ole enää mikään pikkulapsi.
Niinpä. 11-vuotias tekee vielä, kuten sanotaan, teinin kanssa voi neuvotella, mutta en hyvällä katsoisi, jos teinikin omavaltaisesti päättäisi perheen aikatauluista.
Heseä parempi vaihtoehto olisi esim.antaa lupa syödä jämät/ tehdä itse jotain syötävää.Jälkkärin vois unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, ettei nykypäivän lapsilla ole mitään kuria ja käytöstapoja, jos kerran yleinen mielipide on se, ettei edes ruoka-aikoja ja äidin käskyä olla paikalla tarvitse kunnioittaa. Ja lisäksi 11-vuotias ei todellakaan ole enää mikään pikkulapsi.
Säännölliset ruoka-ajat ovat hyvästä.
Mutta miksi lapsen on pakko osallistua vanhemman juhlaperformanssiin?
Vapaus vallitkoon.
Vierailija kirjoitti:
Provo. Koska pääsiäislounas syödään sunnuntaina.
Mistä sä tiedät toisten perheiden pääsiäisperinteitä? Meillä ainakin oli juhlallisempi kalaruoka lounaalla pitkänperjantain (paastopäivä - tiedän) muistoksi. Olisin ollut aika pahoillani, jos teini ei olisi ehtinyt juoksulenkiltä takaisin ja ajoissa ruokapöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaa ei käytetä rangaistuksena tai palkintona lapsen kasvatuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, ettei nykypäivän lapsilla ole mitään kuria ja käytöstapoja, jos kerran yleinen mielipide on se, ettei edes ruoka-aikoja ja äidin käskyä olla paikalla tarvitse kunnioittaa. Ja lisäksi 11-vuotias ei todellakaan ole enää mikään pikkulapsi.
Niinpä. 11-vuotias tekee vielä, kuten sanotaan, teinin kanssa voi neuvotella, mutta en hyvällä katsoisi, jos teinikin omavaltaisesti päättäisi perheen aikatauluista.
Autoritäärinen kasvatus ja vapaa kasvatus ovat kumpikin ääripäitä, joita tulisi välttää.
Paras malli on keskusteleva kasvatus. Siinä lapsen kanssa keskustellaan rajoista. Vanhempi toki viime kädessä asettaa ne turvalliset rajat, mutta myös perustelee ne lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, ettei nykypäivän lapsilla ole mitään kuria ja käytösttaspoja, jos kerran yleinen mielipide on se, ettei edes ruoka-aikoja ja äidin käskyä olla paikalla tarvitse kunnioittaa. Ja lisäksi 11-vuotias ei todellakaan ole enää mikään pikkulapsi.
Luet ketjua kuin piru raamattua. Kysehän ei ole siitä, vaan käytöksestä puolin ja toisin.
Meillä on harvoin suvun kesken mitään tapahtumia, jolloin syödään tai kahvitellaan. Silloin harvoin, kun niitä on, niin edellytän kaikkien perheenjäsenten osallistuvan, olkoonkin sitten naama kuinka rytyssä tykkää. Elämässä nyt vain on pakko tehdä joskus asioita "kohteliaisuussyistä", vaikka ei niin kiinnostaisikaan. En halua, että lapseni ovat aikuisenakin niitä outoja hiippareita, jotka pelkäävät ihmisiä ja möyröttävät vain omissa oloissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo. Koska pääsiäislounas syödään sunnuntaina.
Mistä sä tiedät toisten perheiden pääsiäisperinteitä? Meillä ainakin oli juhlallisempi kalaruoka lounaalla pitkänperjantain (paastopäivä - tiedän) muistoksi. Olisin ollut aika pahoillani, jos teini ei olisi ehtinyt juoksulenkiltä takaisin ja ajoissa ruokapöytään.
Lienet ihan fiksu ihminen. Miksi olet valinnut marttyyrin asenteen?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on harvoin suvun kesken mitään tapahtumia, jolloin syödään tai kahvitellaan. Silloin harvoin, kun niitä on, niin edellytän kaikkien perheenjäsenten osallistuvan, olkoonkin sitten naama kuinka rytyssä tykkää. Elämässä nyt vain on pakko tehdä joskus asioita "kohteliaisuussyistä", vaikka ei niin kiinnostaisikaan. En halua, että lapseni ovat aikuisenakin niitä outoja hiippareita, jotka pelkäävät ihmisiä ja möyröttävät vain omissa oloissaan.
Pakottamalla lapsesi periaatteen vuoksi osallistumaan lisäät suuresti sen todennäköisyyttä, että he ovat aikuisina katkeria hiippareita jotka möyröttävät periaatteen vuoksi omissa oloissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo. Koska pääsiäislounas syödään sunnuntaina.
Mistä sä tiedät toisten perheiden pääsiäisperinteitä? Meillä ainakin oli juhlallisempi kalaruoka lounaalla pitkänperjantain (paastopäivä - tiedän) muistoksi. Olisin ollut aika pahoillani, jos teini ei olisi ehtinyt juoksulenkiltä takaisin ja ajoissa ruokapöytään.
Lienet ihan fiksu ihminen. Miksi olet valinnut marttyyrin asenteen?
Kysymys on myös hyvistä tavoista sekä kunnioituksesta ruokaa ja jopa ruoanlaittajaa kohtaan.
Meillä ei ollut aina ruokaa.
Turpaan tuli välillä.
Jos olin yön poissa, ei kukaan kysellyt.
Olen nyt varakas yrittäjä.
Jätin lisääntymättä.
En tiedä missä äiti on.
Ja ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on harvoin suvun kesken mitään tapahtumia, jolloin syödään tai kahvitellaan. Silloin harvoin, kun niitä on, niin edellytän kaikkien perheenjäsenten osallistuvan, olkoonkin sitten naama kuinka rytyssä tykkää. Elämässä nyt vain on pakko tehdä joskus asioita "kohteliaisuussyistä", vaikka ei niin kiinnostaisikaan. En halua, että lapseni ovat aikuisenakin niitä outoja hiippareita, jotka pelkäävät ihmisiä ja möyröttävät vain omissa oloissaan.
Pakottamalla lapsesi periaatteen vuoksi osallistumaan lisäät suuresti sen todennäköisyyttä, että he ovat aikuisina katkeria hiippareita jotka möyröttävät periaatteen vuoksi omissa oloissaan.
Minua ha.kattiin ja pidettiin nälässä.
Minusta tuli menestynyt yrittäjä.
Olen myös kaunis..auttoikohan se?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo. Koska pääsiäislounas syödään sunnuntaina.
Mistä sä tiedät toisten perheiden pääsiäisperinteitä? Meillä ainakin oli juhlallisempi kalaruoka lounaalla pitkänperjantain (paastopäivä - tiedän) muistoksi. Olisin ollut aika pahoillani, jos teini ei olisi ehtinyt juoksulenkiltä takaisin ja ajoissa ruokapöytään.
Lienet ihan fiksu ihminen. Miksi olet valinnut marttyyrin asenteen?
Kysymys on myös hyvistä tavoista sekä kunnioituksesta ruokaa ja jopa ruoanlaittajaa kohtaan.
Se aito kunnioitus lähtee ihmisestä itsestään jos on lähteäkseen. Siihen vaikuttaa arvokasvatus.
Pakolla se ei tule.
Jeesus ja joulupukki ovat h.omo masokisteja.
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä seko. Toivottavasti provo.
On varmasti. Ei pääsiäislounasta syödä pitkäperjantaina.
Lapsi ei ole vanhemmalleen mitään velkaa.
Kuspää siellä öyhöttää.