En ottanut tyttöä pääsiäislounaalle. Teinkö väärin?
Tilanne: Olen ollut väsynyt ja kova työstressi, nyt ajattelin panostaa ja tehdä kivan pääsiäislounaan perheelle teemalla keltainen. Hommailin sitruuroita ja kurkumaa jne ja tein muutamaa eri lajia mistä tiedän kaikkien tykkäävän. Tytär oli kaverilla, kinusi lisäaikaa jota annoin mutta sanoin että ehdottomasti kotiin klo 13 jolloin on pääsiäislounas. Kello käy, ei näy ei kuulu. Ruuat odottaa pöydässä ja muut nälkäisiä. Pyydän muut syömään ja soitan missä viipyy. On vielä kaverilla, kiukutellen lähtee tulemaan ja saapuu ruokailun loppuvaiheessa. Pöytääntulon sijaan käsken huoneeseensa, ruoka-aika meni jo, ei ole tarpeen enää tulla pöytään. Hakekoon vaikka Heseä omilla rahoillaan, kun ei perhelounas kiinnosta, täällä on seuraavan kerran serviisi päivällisaikaan. Leipää voi tehdä. Nyt tytär parkuu huoneessaan. Kuka oli oikeassa? Ikää tytöllä 11 vuotta.
Kommentit (97)
Hyvät tavat kaunistavat kirjoitti:
Kyse on rajoista; noudattaako ja kunnioittaako lapsi vanhemman säätöjä vai ei. Sääntö oli, että ruoka on tuolloin ja lapsi ei sitä noudattanut. Vapaa kasvattaja toteaa; asia ok. Rajoista kiinnipitävä asettaa seuraamuksen, joka on lapsen ikätason huomioiva.
Kasvatus on tulevaa yhteiskuntaelämää opettavaa, ei ole sama milloin tulee, jos käsky on olla paikalla tiettyyn aikaan. Tästä varhaiskasvattajat, koulut ja ammatilliset oppilaitokset tuovat huolen esiin; asioilla ei ole väliä, hyvällä käytöksellä ja sääntöjen noudattamisella ei ole väliä, toimitaan oman pään mukaan ei arvosteta asiota, käytänteitä, käytöstapoja.
Lapsen kanssa tulee puhua asia läpi, miksi myöhästyminen oli niin huono asia, miksi aikatauluja noudatetaan, miksi äitikin joskus turhautuu ison työn tehneenä ja ruokailemaan ei tulla silloin, kun itseä huvittaa. Tapakasvatus, outo käsite monille huoltajille, mutta olisi todella tarpeellinen lapsen tulevaisuuttakin ajatellen.
Lapsi tottelee silloin käskyjä, kun ne ovat järkeviä.
Sinun on pakko mennä kouluun, koska siellä opit tärkeitä asioita ja luot pohjan tulevaisuudelle.
Sinun on pakko mennä nyt nukkumaan, koska uni on välttämätöntä terveydellesi.
Sinun on pakko osallistua äidin Pääsiäisperformanssiin, koska... öh ..äh...
Onko tytär vielä Reijo-Sedän kansaa saunassa? Onko ovi lukittu sisältäpäin? Onko?
Vierailija kirjoitti:
Hyvät tavat kaunistavat kirjoitti:
Kyse on rajoista; noudattaako ja kunnioittaako lapsi vanhemman säätöjä vai ei. Sääntö oli, että ruoka on tuolloin ja lapsi ei sitä noudattanut. Vapaa kasvattaja toteaa; asia ok. Rajoista kiinnipitävä asettaa seuraamuksen, joka on lapsen ikätason huomioiva.
Kasvatus on tulevaa yhteiskuntaelämää opettavaa, ei ole sama milloin tulee, jos käsky on olla paikalla tiettyyn aikaan. Tästä varhaiskasvattajat, koulut ja ammatilliset oppilaitokset tuovat huolen esiin; asioilla ei ole väliä, hyvällä käytöksellä ja sääntöjen noudattamisella ei ole väliä, toimitaan oman pään mukaan ei arvosteta asiota, käytänteitä, käytöstapoja.
Lapsen kanssa tulee puhua asia läpi, miksi myöhästyminen oli niin huono asia, miksi aikatauluja noudatetaan, miksi äitikin joskus turhautuu ison työn tehneenä ja ruokailemaan ei tulla silloin, kun itseä huvittaa. Tapakasvatus, outo käsite monille huoltajille, mutta olisi todella tarpeellinen lapsen tulevaisuuttakin ajatellen.
Lapsi tottelee silloin käskyjä, kun ne ovat järkeviä.
Sinun on pakko mennä kouluun, koska siellä opit tärkeitä asioita ja luot pohjan tulevaisuudelle.
Sinun on pakko mennä nyt nukkumaan, koska uni on välttämätöntä terveydellesi.
Sinun on pakko osallistua äidin Pääsiäisperformanssiin, koska... öh ..äh...
Koska äiti haluaa järjestää suuren, näyttävän ja merkityksellisen pääsiäisjuhla-aterian pitkänä perjantaina. :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä on harvoin suvun kesken mitään tapahtumia, jolloin syödään tai kahvitellaan. Silloin harvoin, kun niitä on, niin edellytän kaikkien perheenjäsenten osallistuvan, olkoonkin sitten naama kuinka rytyssä tykkää. Elämässä nyt vain on pakko tehdä joskus asioita "kohteliaisuussyistä", vaikka ei niin kiinnostaisikaan. En halua, että lapseni ovat aikuisenakin niitä outoja hiippareita, jotka pelkäävät ihmisiä ja möyröttävät vain omissa oloissaan.
Meidän suvussa on useinkin, lisäksi vielä sillä erotuksella että kaikki haluavat olla paikalla ja viettää perheen kanssa aikaa ja yhteisiä juhlapyhiä.
Sitten kun lapsesi ovat aikuisia, luultavasti viis veisaavat sinun odotuksistasi eivätkä osallistu, kun ei ole enää PAKKO.
Olet lapsellinen ääliö. Lapselle olisi riittänyt seuraamukseksi tuosta ihan vaan se looginen seuraus aterialta myöhästymisestä, että ruoka oli tuossa vaiheessa ehkä jo jäähtynyttä ja sitä oli jäljellä vähemmän?
Onko se perinteinen pääsiäiskuusi jo koristeltu viuhkoilla ja ilmapalloilla?
En muuta ikinä porvooseen, jos siellä on tuollaisia vanhempia. Lapsena inhosin ja vihasin kotona kaikkea aikataulutettuja juttuja.
Äidin pääsiäisateria perheelle on syy tulla ja joutua vierailuilta syömään. Samalla arvostetaan yhteistä hetkeä, ruokaa, perinnettä, yhteistä aikaa Pääsiäisenä. Siinä ei kysellä lapselta että sopisiko sinulle vai ei. On asioita mihin tulee mennä vaikka ei niin kiinnostaisikaan ja perheessä vanhemmat sanelevat säännöt alaikäisille lapsille.
Vanhemmuus hukassa niillä, jotka antavat lasten sanella aikataulut tai merkitykset, mihin tulla ja mihin ei. Myöhästymisiin tulee olla oikea ja perusteltu syy. Äidin laittama lounas ei ole ihan sama sille asia. Hälläväliä asenne näkyy nykyisin jokapuolella enemmän tai vähemmän ja tästä johtuu osaltaan mm. yhä paisuvat jonot lasten psykiatrisiin ongelmiin ja oireiluihin. Perheen yhteisellä olemisella on väliä ja tahalliset myöhästymiset eivät ole hyväksyttäviä. Asioilla on merkitystä.
Mikä pääsiäislounas? Pääsiäinenhän on vasta yli-huomenna?
Näinpäs kirjoitti:
Äidin pääsiäisateria perheelle on syy tulla ja joutua vierailuilta syömään. Samalla arvostetaan yhteistä hetkeä, ruokaa, perinnettä, yhteistä aikaa Pääsiäisenä. Siinä ei kysellä lapselta että sopisiko sinulle vai ei. On asioita mihin tulee mennä vaikka ei niin kiinnostaisikaan ja perheessä vanhemmat sanelevat säännöt alaikäisille lapsille.
Vanhemmuus hukassa niillä, jotka antavat lasten sanella aikataulut tai merkitykset, mihin tulla ja mihin ei. Myöhästymisiin tulee olla oikea ja perusteltu syy. Äidin laittama lounas ei ole ihan sama sille asia. Hälläväliä asenne näkyy nykyisin jokapuolella enemmän tai vähemmän ja tästä johtuu osaltaan mm. yhä paisuvat jonot lasten psykiatrisiin ongelmiin ja oireiluihin. Perheen yhteisellä olemisella on väliä ja tahalliset myöhästymiset eivät ole hyväksyttäviä. Asioilla on merkitystä.
On olemassa asioita, jotka on pakko tehdä, jotta elämä olisi hyvää.
Väkisin yhdessäolo pääsiäisaterialla ei kuulu niihin.
Vierailija kirjoitti:
Pääsiäinen on vielä edessäpäin, tänään on pitkäperjantai.
Perinteisesti pääsiäisateria syödään lauantai-iltana ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä.
Ortodokseille pääsiäinen on ilon juhla, toisin kuin ev.luteraisille, jotka eristäytyvät neljän seinän sisälle.
Ai meinaat, et ortodoksit ne vaan ilakoi päivänä, jona Kristus kärsi puolestamme, pahoinpideltiin, ristiin naulattiin ja kuoli. Taidat olla enemmän kuin väärässä. Kaikki kristikunnat viettävät samalla tavalla pääsiäisen aikaa. On surun aika ja on ilon aika. Siinä se tiivistettynä.
Tälle ketjun äidille vinkiksi omasta lapsuudestani. Jos on vieraita tulossa, kotoa ei lähdetä yhtään minnekään. Äiti antaa ikään sopivia tehtäviä ja myös yhdessä tehtäviä juttuja. Lapsi näkee, miten paljon työvaiheita ja vaivaa on tehdä lounasta isolle porukalle. Ja iloisena tehdään eikä kumpikaan äksyile. Näin ne kotihommat saadaan yhdessä sujumaan jo hyvinkin nuorena. Oli kiva oppia tekemään kaikkea äidin kanssa yhdessä. Aikuisena kotoa muutettua uusavuttomuudesta ei ole tietoakaan.
-Lounas sovittu klo. 13.
-Lapsi lykkää sovittua aikataulua pariin otteeseen. Ajatellaan, että n. 20-35 minuuttia. Kello on 13.20-13.35.
-Muut aloittavat juhlalounasta, ja lapsi saapuu jossain vaiheessa kotiin ja pöytään.
-Ap kirjoittaa palstalle klo. 14.12, kuinka tällaista tapahtui, ja toimiko oikein.
Eipä vaikuta kovin juhlavalta tapahtumalta, jos n. 30 minuutissa on pöytä katettu ja jo syöty, sekä selvitetty saapuneen lapsen kanssa asioita. Eli joku 15 minuuttia jäi itse syömiseen ja juhlistamiseen.
Itsellä menee pelkästään työpaikkalounaan syömisessä ja työkavereiden kanssa jutellessa 30 min., niin ap:n perheessä hoidetaan pääsiäisen JUHLALOUNAS alle puolessa tunnissa ja ehtivät vielä setviä poissaolleen touhuja + ap ehtii kirjoittamaan palstalle.
Mikähän meininki ap:n kotona on jouluna? Peräti 10 minuuttia lisää juhlapäivällisen/illallisen nautiskeluun...ko?
Ehdottomasti väärin, ruokaa ei kielletä kasvatusmetodina. Juttele tytön kanssa miten kuuluu käyttäytyä jatkossa vastaavissa tilanteissa äläkä enää ikinä rajoita herkässä iässä olevan tytön syömistä noin. Aiheutat vielä syömishäiriön.
Vierailija kirjoitti:
-Lounas sovittu klo. 13.
-Lapsi lykkää sovittua aikataulua pariin otteeseen. Ajatellaan, että n. 20-35 minuuttia. Kello on 13.20-13.35.
-Muut aloittavat juhlalounasta, ja lapsi saapuu jossain vaiheessa kotiin ja pöytään.
-Ap kirjoittaa palstalle klo. 14.12, kuinka tällaista tapahtui, ja toimiko oikein.
Eipä vaikuta kovin juhlavalta tapahtumalta, jos n. 30 minuutissa on pöytä katettu ja jo syöty, sekä selvitetty saapuneen lapsen kanssa asioita. Eli joku 15 minuuttia jäi itse syömiseen ja juhlistamiseen.
Itsellä menee pelkästään työpaikkalounaan syömisessä ja työkavereiden kanssa jutellessa 30 min., niin ap:n perheessä hoidetaan pääsiäisen JUHLALOUNAS alle puolessa tunnissa ja ehtivät vielä setviä poissaolleen touhuja + ap ehtii kirjoittamaan palstalle.
Mikähän meininki ap:n kotona on jouluna? Peräti 10 minuuttia lisää juhlapäivällisen/illallisen nautiskeluun...ko?
Kukaanhan ei muuta palstalle pieniä yksityiskohtia. Chillaa, Sherlock.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti väärin, ruokaa ei kielletä kasvatusmetodina. Juttele tytön kanssa miten kuuluu käyttäytyä jatkossa vastaavissa tilanteissa äläkä enää ikinä rajoita herkässä iässä olevan tytön syömistä noin. Aiheutat vielä syömishäiriön.
Lapsi sai ruokaa.
Päinvastoin, olen sitä mieltä että yhteiseen pöytään kuuluu tulla silloin kun on sovittu. Asia olisi pitänyt selventää etukäteen tytölle, että nyt kyseessä on merkityksellinen asia sinulle ja perheelle. Jo se että annoit lykkäystä, viesti että näin ei ole. Annat ristiriitaisia viestejä ja sitten laitat asian kokonaan tytön syyksi, "hän ymmärsi". Reaktiosi oli kohtuuton tytön tullessa kotiin. Sinuna pahoittelisin myös omaa käytöstäsi. Tyttäresi on lapsi ja sinä aikuinen. Vaikka kenties porvoolaisia olettekin.