Pojalle pojan värit
Miksi ihmeessä aikuiset vielä nykyäänkin jaksaa ulista tyttöjen ja poikien väreistä? Aikuisistahan se asenne lapsellekin lähtee.
Juuri yhdellä kirppiksellä joku hylkäsi punaisen, siis ihan vain punaisen, ei edes pinkkiä tmv lippiksen kun pojalle pitää olla poikavärit.. Mitä ovat värit, jotka kulkee sukupuolen mukaan? On erikoista, että haaroväli edelleen määrittää mitä värejä voi pukea?
Kommentit (64)
Nämä samat sukupuolittajat on sitten itkemässä kun transihmisten määrä kasvaa, kun jopa väri määrittää sukupuolesi.
Edelleenkin, te myönnätte että eri tavalla valitsevia kiusataan ja sitten kehtaatte kehua sitä valintana? Ne vauvatko valitsee synnärillä itse sen kukkapantansa? Ja toki valinnalla on vain silloin väliä kun valitaan stereotypian mukaisesti. Kasvatatte naisvihaa tuolla, että etenkään poikien ei anneta valita pinkkiä. Miksiköhän ei sukunimet vaihdu kun jo lapsesta toitotetaan miten tytöille "ominaisempaa" ei saa valita?
Olkaa vähän kriittisempiä ajattelijoita, kiitos. Lapset tekee ihan mitä vain he oppivat. Se ei ole mikään syy.
Pitäisikö lasten antaa rajattomasti valita omat syömisensäkin? Lastenhan valinnat on aina aukottoman loogisia, joten miksi ette anna heidän syödä vain karkkia eikä koskaan kasviksia?
Turha ihmetellä sukupuolidysforiaa kun vaatteiden väri määrittää sukupuolesi. Tiedän miehiä joiden kimppuun on hyökätty pinkin paidan takia. Hienosti opetatte lapsille suvaitsevaisuutta!
Ihan tiedoksi väreistä valittajille; sinisen ja pinkin käyttö vaihtui lopullisesti nykyiseen muotoonsa 30-40 luvulla
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Meidän poika ei halua punaista väriä vaatteisiinsa, mutta oranssi tai keltainen on OK. Tosin ei kelpaa sähkönsininen tai ruohonvihreäkään.
No tämän ymmärrän, jos lapsi ei itse halua. Tuossa tapauksessa kyse oli vielä vauvasta.
-ap
No ei minunkaan pojillani ollut punaista lippistä vauvana. Kyllä halusin kaikkien tietävän, että lapseni on poika!
Mun pojalla oli vauvana punainen toppahaalari. Kaikki vieraat mummot katsoi aiheelliseksi kutsua häntä tytöksi, vaikka ulkonäöltään hän oli ilmiselvästi poika.
Poika tykkäsi koko lapsuutensa kirkkaista väreistä, ihan lemppari oli punainen paita, jossa oli iso auton kuva. Sen hän käytti ihan puhki. Pinkki oli varmaan ainoa väri, mitä ei suostunut päälleen pukemaan.
Sitten iski teini-ikä, silloin ainoa väri oli musta. Onneksi oli ohimenevä kausi. Nyt nuorena aikuisena hän käyttää taas värejä.