Lue keskustelun säännöt.
Sain töitä ja nyt panikoin niin, että perun kohta koko homman
06.04.2023 |
Melkein vuoden olen ollut työttömänä ja nyt sain töitä. Ensin tuntui kivalta mutta jo seuraavana päivänä ahdistus hiipi päälle. Yöllä näin vain painajaisia kuinka minulle huudetiin työpaikalla ja sain potkut. Koko päivän on kurkkua kuristanut. En pysty keskittymään mihinkään ja olen vaan kiukkuinen. Pelottaa, ahdistaa ja itkettää. Kadun että otin työn vastaan.
Kommentit (24)
Koita jaksaa, et ole ainut! Alkaa kyllä helpottaa, mutta ekat viikot vaatii tottua. Ahdistuksessa vaikea keskittyä, mutta älä luovuta.
Heti ei saa vaatia itseltä liikaa, anna aikaa oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin muakin ahdistais jos pitäisi töihin mennä. Siksi teenkin aina niin huonoja hakemuksia ettei varmasti joudu töihin.
Se on vaan tunne ja onko ihmekään jos jännittää noin pitkän tauon päälle. Anna itsellesi armoa, ei tarvitse heti osata kaikkea. Jos joku huutaa mitä en kyllä usko niin se on hänen häpeä. Hyvin se menee!
Se helpottaa kun oot viikon pari ollut töissä.
Mene sinne. Palkkapäivänä ei ahista vaan tuntuu hyvältä.
Kannattaa kokeilla ainakin viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä peru, mene kokeilemaan ja kokeile ainakin viikko. Jos on oikeasti silloinkin ihan hirveää, niin peru sitten.
Äh, lopeta se itsesäälissä rypeminen, kyllä sä hyvin eli ihan samalla lailla pärjäät kuin kuka tahansa muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin muakin ahdistais jos pitäisi töihin mennä. Siksi teenkin aina niin huonoja hakemuksia ettei varmasti joudu töihin.
Sama täällä. Onneksi oon eläkeputkessa niin ei paljon huvitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mene sinne. Palkkapäivänä ei ahista vaan tuntuu hyvältä.
Kannattaa kokeilla ainakin viikko.
Ei voi kokeilla ja lähteä pois. Tulee pitkä karenssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta se on jokapäiväistä puuroa. Toivottavasti on hyvää ja saat nauttia siitä hyvässä seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä töissä! Saat rahaa! Itse menisin ilomielin.
Vierailija kirjoitti:
Äh, lopeta se itsesäälissä rypeminen, kyllä sä hyvin eli ihan samalla lailla pärjäät kuin kuka tahansa muukin.
Tuohan on täyttä paskapuhetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on se kohta työllistymistä mikä on psyykkisesti kaikista vaikein: epäonnistumisen pelko ja itsensä epäileminen. Tämä myös vaatii sitä sisua ja optimismia.
Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat yleensä vaikeimmat. Sitten ympäristö ja kulttuuri tulevat tutuiksi. Sitten menee vielä toinen kaksi viikkoa ja homma alkaa sujua. Tämä ensimmäinen kuukausi pitää vain jaksaa uskoa, että kyllä se tästä ja tehdä parhaansa ja sitten vasta kuukauden päästä voi alkaa miettiä, tuleeko tämä oikeasti toimimaan vai ei.
Tsemppiä uuteen työhön.
Mäkin pääsin työttömyyden jälkeen töihin taas. Nyt mua kiusataan taas. "jee". Ihana herätä joka aamu tietäen että ihan vapaaehtoisesti menee toisten sylkykupiksi.
Tuota itsekin pelkään. Määräaikaisella tk eläkkeellä ahdistuksen ja jännittämisen takia. Haluaisin tietysti palata ihmisten ilmoille ja työhön, mutta pelkään että käy kuten aloittajalla, en pääse edes työpaikalle asti ensimmäisenä päivänä tai hommat kusee muuten jännittämisen takia.
Mieti, olisiko sitten kivempaa olla TE-tston pakkotoimien kohteena, kituuttaa 550€/kk:ssa ja olla yhteiskunnan syrjimä työtön työnhakija, jota kaikenlaiset röökitaukopaikkojen muka-asiantuntijatkin haukkuu suurta ylemmyyttä tuntien?
Nyt saat nauttia Normaalin Ihmisen elämästä: heräät aamulla, menet töihin, tulet töistä, saat palkkaa ja lomaa. Sinulla on Työyhteisö ja Työkavereita sekä Pomo.
Tienaat leipäsi ja voit viettää vapaa-aikaasi muutenkin kuin työhakemuksia väsäämällä. Nyt loppui ne ainaiset kiitos mielenkiinnostasi, mutta emme päätyneet sinuun. Hakijoita oli 258 kpl, joista päädyimme KTM Mirha Murkkaseen.
Olet vapaa! TE-toimisto tai Kela eivät enää kyttää tekemisiäsi! Saat opiskella vapaasti! Voit matkustaa! Voit tehdä keikkatyötä ilman, että kukaan kyselee tienaamiesi rahojen perään!
Jihuuuuuu!
Itse olen sellainen jota ahdistaa kaikki notmiruutiineista poikkeaminen ja isot muutokset. Sitten myöhemmin ne yleensä osoittautuukin hyviksi asioiksi, kunhan on tottunut.
Paljon Tsemppiä! Pääsin myös opiskelemaan työllistävää alaa ja nyt vaan pelottaa jos en osaakaan astua uuteen, aika vaativaan rooliin. Huojentavaa kuulla, että tämä ehkä vaan kuuluu asiaan, aivot tekee tepposet muutoksen äärellä.
Hyväksy tunne. Yleensä kaikki isot muutokset ahdistaa, vaikka ne olisi positiivisia muutoksia.