Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä kaveria tai tuttavaa, joka ei osaa päivitellä asioita, vaan alkaa neuvomaan ja tarjoaa ratkaisua?
05.04.2023 |
Minulla on tällainen kaveri ja alkaa olla todella rasittavaa. Päätin että tästälähtien en kerro rehellisiä kuulumisiani enää, vaan aina kaikki menee hyvin ja on ollut mukavaa eikä yhtään stressiä. Nykyisin tuntuu että mitä tahansa sanonkin, harmittelen tai olen ärsyyntynyt niin tämä alkaa esittää neuvoja. Yleensä minulle siis kuuluu pääosin ihan hyvää, lisäksi kerron myös sen hetkisen tunnetilan eli yhtenä päivänä sanoin miten ärsyttää tämä jatkuva talvi ja tuntuu että elämä menee hukkaan kun puolet vuodesta on vaan kesän odottamista. Ehdotti tosissaan muuttoa etelä-eurooppaan. Sitten joku kerta kerroin miten on paljon opiskeluhommia ollut ja paljon vapaa-aikaa mennyt niihin, (opiskelen työn ohella), niin hän muistutti ettei kannata jatkuvasti opiskella vaan tehdä välillä muutakin ja niin olen siis tehnytkin, ei ole ollut millääntapaa rasittavaa tuo opiskelu enkä aio tehdä siitä itselleni pakkomiellettä.
No joka tapauksessa minulle tulee olo että kaveri pitää minua ihan tyhmänä ja aivottomana kun toistelee minulle itsestäänselviä asioita. Ei koskaan osaa päivitellä tai "elää myötä" minun ajatuksia :D
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Ap on järkyttävän rasittava
Tämä. Kuuntelun ja myötäelämisen taito ovat tärkeitä, mutta jatkuva marmatus ja tyytymättömyys eivät ole. Ongelmilleen voi oikeasti tehdä jotakin ja elämäänsä voi parantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia asioita hän itse jakaa, ja jos jakaa huolia niin neuvooko sitten heti perään itse itseään, että nyt täytyy tsempata sillai ja tällai?
No ei sitä toisen ruikutusta samoista iänikuisista asioista jaksa kuunnella loputtomiin, vaan haluaa löytää niille ratkaisun että ruikutus loppuu. Mutta suomalaisille tyypillistä on, että haluavat vaan valittaa eivätkä tehdä asioille mitään. Mutta säästäkää ainakin muiden korvia, ei kukaan jaksa kuunnella sitä samaa valitusta joka ikisestä asiasta!
Enemmän ärsyttää kaltaisesi valittajat, jotka haluavat valituksillaan vain huomiota, että ollaampas nyt reippaita kun teet niin reippaasti. Mikään ei ole koskaan hyvin ja kun koittaa antaa ratkaisun, niin siitä ärsyynnytään. Kunhan nyt pitää olla vaan joka päivä helvetin kamalaa. Sitten itse taistelee asioiden kanssa, joille ei voi tehdä mitään ja kuuntelee jotain valitusta jostain joka ratkeaisi, kun tekisi pienen muutoksen arkeen.
On tuollaisia kavereita ja itse sorrun monesti samaan. Yritän muistutella itseäni, että aina ei tarvitse tarjota neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ehkä ymmärrän mitä ap tässä hakee. Mulla on tuttava, joka alkaa HETI neuvoa. Kysyy siis kuulumisia ja kun sanon, että satutin jalkani lenkillä, niin hänen ensimmäinen kommenttinsa on "Voi herranjumala! Sun pitää mennä lääkäriin ja ilmoittaa töihin". Ihan kuin en osaisi ilman hänen neuvojaan tehdä yhtään mitään.
Sanot siellä töissä että sinä olit terveyttäsi hoitamassa siellä lenkillä kun sinulla on tuota painoakin pudotettavana koska pelkkä ruokavalio ei tehoa. Kyllä ne ymmärtää että sinun pitää lenkillä käydä. Selität niille että sinulle on tärkeää käydä lenkillä. Tai voithan sinä varmaan soittaa sinne, ei kai sinne tarvitse paikan päälle mennä. Kyllä ne ymmärtää jos sinä vaikka soitat sinne. Sanot että sinulla on niin hirveät kivut että et pääse. Sano sille lääkärille että olit lenkillä etkä millään huomannut että siinä oli maassa jotakin. Selität sille että lasit eivät olleet mukana kun niistä oli sanka vääntynyt niin pahasti. Sinun kannattaa käydä optikolla, ne kyllä saa ne väännökset korjattua, niillä on sellaiset pihdit. Menet vaan sinne ja sanot että sinulla on sangat vääntyneet että voisivatko korjata kun sinä et näe enää kävellä ja tulee vaaratilanteita. Siellä saattaa olla ne vuoronumerot, painat siitä napista ja saat vuoronumeron, sitten katsot siitä taulusta milloin sinun vuoro on ja sitten menet selittämään asian. Sitten kysyt maksaako ja jos ei ota maksua niin voit poistua oven kautta ulos. Sitten käännyt vasemmalle jos autosi on siellä parkkipaikalla tai oikealle jos auto siellä. Jne.
Se ei tuo maapallo osaa pyöriäkään ilman anoppia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Mä olen pitänyt itseäni lievästi autistisena (varmaan olenkin), nyt kyllä ihmettelen tätä keskustelua.
Ajatelkaa terapiaa. Se AUTTAA ihmisiä. Vaikka terapeutti mielessään vain laskisi kirstuun kilahtelevia kolikoita.
Murheiden jakaminen ystävän kanssa auttaa selkiyttämään omia ajatuksia.
No, milloin pitää kertoa ratkaisu ? Silloin kun sitä pyydetään/toivotaan.
Tämä on viisain vastaus tässä ketjussa. Pisteet sulle.
Heetkinen, en ole koskaan ollut terapiassa, mutta kai siellä kokenut terapeutti antaa työkaluja ja ratkaisuehdotuksia millä asiakas pääsee eteenpäin?
Siis sen sijaan, että istuu naama kiinni hymistelemässä, kun asiakas dumppaa pahan olon niskaansa.
Itse asiassa terapiassa nimenomaan EI ratkaista asioita asiakkaan puolesta, vaan autetaan häntä löytämään itselleen sopivat toimintatavat.
Ja psykodynaaminen terapia nojaa tosiaan lähes täysin asiakkaan kokemusten ja ajatusten reflektointiin.
Näitä kommentteja lukiessani ymmärrän yhtäkkiä paremmin, miksi niin monien täytyy ostaa itselleen kuuntelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ystävä, joka myös tarjoaa neuvoa kuin napista painamalla.
Hänellä on vähänlaisesti elämänkokemusta eikä yleissivistys ole erityisen korkealla. Näistä syistä koen päällepäsmäröimisen kiusalliseksi ja turhauttavaksi.
Hämmästyttävintä on, että olen toivonut hänen lopettavan pyytämättömät opastukset ja tarjoavan vaikka vähän empatiaa. Tämä ei hänelle sovi eikä hän halua tätä toivettani ymmärtää. Sen sijaan ottaa nokkiinsa.
Meitä on siis moneen junaan, toisen tyyli on toimia yleispätevänä neuvojana ja toisen ymmärtävänä ystävänä.
Todettakoon vielä lopuksi, että mielelläni kysyn neuvoja silloin kun niitä tarvitsen.
Kaksi läheistä naissukulaista ovat tällaisia valittajia, ja vuosikymmenten likasankona oleminen rasittaa minua ihan suunnattomasti. Kun toinen itki mulle parisuhdeongelmiaan, sanoin että mielestäni tuohon tilanteeseen ei ole muuta poispääsyä kuin ero. Kun valitti samasta uudestaan, toistin kantani. Mikään ei ole muuttunut ja eroa ei ole tullut. Kerron epäsuosittuja mutta realistisia mielipiteitä, kunnes lopettavat valittamisen, enkä lähde panetteluihin mukaan.
Välttelen kumpaakin niin pitkälle kuin pystyn ihan oman mielenterveyteni vuoksi. Itse en kerro näille koskaan mitään, luulen että kumpikaan ei ole sitä huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eilen eräs henkilö totesi minulle töissä, että onpa tänä vuonna kevät myöhässä, yleensä huhtikuun alussa näkyy jo maa. Vastasin, että jospa se kevät sieltä jo tulisi. Eikö tämä ole sitä suomalaisten small talkia? Mitä te ratkaisukeskeiset olisitte vastanneet?
Oletko ajatellut että voisit ostaa kotiisi narsisseja ja sitten voisit kuvitella että on kevät? Laitat linnunlaulua soimaan taustalle ja kirkasvalolampun päälle. Otat kuule kesävaatteet esille ja pukeudut niihin ja leikit että on kesä. Oikein sillä lailla nautiskelet! Siinä alkaa varmasti tulla sellainen kesätunnelma! Tai sitten varaat etelänmatkan. Niitähän saa joskus edullisestikin! Ainakin laitat vähintään ikkunaverhot tiiviisti kiinni niin ei tarvitse talvea katsella. Ikealta saa peittäviä verhoja halvalla. Tai kirpputorilta. Sieltä kuule saa vaikka mitä/ja terävä isku kyynärpäällä kylkeen)!
t. anoppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen eräs henkilö totesi minulle töissä, että onpa tänä vuonna kevät myöhässä, yleensä huhtikuun alussa näkyy jo maa. Vastasin, että jospa se kevät sieltä jo tulisi. Eikö tämä ole sitä suomalaisten small talkia? Mitä te ratkaisukeskeiset olisitte vastanneet?
Oletko ajatellut että voisit ostaa kotiisi narsisseja ja sitten voisit kuvitella että on kevät? Laitat linnunlaulua soimaan taustalle ja kirkasvalolampun päälle. Otat kuule kesävaatteet esille ja pukeudut niihin ja leikit että on kesä. Oikein sillä lailla nautiskelet! Siinä alkaa varmasti tulla sellainen kesätunnelma! Tai sitten varaat etelänmatkan. Niitähän saa joskus edullisestikin! Ainakin laitat vähintään ikkunaverhot tiiviisti kiinni niin ei tarvitse talvea katsella. Ikealta saa peittäviä verhoja halvalla. Tai kirpputorilta. Sieltä kuule saa vaikka mitä/ja terävä isku kyynärpäällä kylkeen)!
t. anoppi
Minä täällä vielä. Unohtui sanoa että niitä on sellaisia korviinkin laitettavia kirkasvalolamppuja, oletko ajatellut sellaista kokeilla? Ja apteekista saa vitamiineja, kysyt vaikka myyjältä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelut siitä että takerrun tuohon talvi-inhotukseesi.
Suomi ei tosiaan ole olosuhteiltaan kovin suotuisa paikka elää. Monet kärsii talvesta jotkut enemmän ja toiset vähemmän.
Etelä-eurooppaan muutto ratkaisi itseltäni montakin ongelmaa, mutta sinne muutyo ei ole ajankohtaista, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan. Ei edes talvimuutto paitsi pakkotilanteessa tai sitten kun sille löytyy paikkansa.
Setäni taannoin laittoi talonsa vuokralle ja osti asunnon espanjasta. Talvet asui siellä ja kesät vietti suomessa mökillään.
Yllätyin kun hän vuosia myöhemmin kertoi suurimmaksi motiiviksi talven ja sen kuinka negatiivisesti se vaikutti hänen hyvinvointiinsa ja jaksamiseen.
Sitä kun ei "päälle päin" huomannut ollenkaan. Ehkä siksi pärjäsikin paremmin kun sai olla murheineen rauhassa ja tehdä itse ratkaisunsa.
En tarkoita että sun pitäis muuttaa minnekkään, mutta tuollainen päivittely saattaa huolestuttaa ja kaveri ehdotti ratkaisua siihen ettet kokisi tuollaista kärsimystä(?)
Ehkei sulla nyt sentään niin paha olo ole, (itse tiedät parhaiten) mutta kuvitteleppa että olet todella epätoivoinen, etkä oikein osaa enää muuta kuin päivitellä, tai vaikka osaisit jopa pyytää apua/tukea niin tuletkin ohiyätetuksi. saatkin vastaukseksi myötäilyä tai lohduttelua tai jopa kiukkua mutta kukaan ei ymmärrä että olet hädissäsi.
Noh.. Siinä tilanteessa ehdotus etelä-eurooppaan muuttamisesta ei välttämättä ole hyvä vaikka muuten hyvä ratkaisu voisi ollakin.
Mä en vetäis herneitä heti syvälle nenään siitä etten tule ymmärretyksi. Ei vika ole välttämättä kummassakaan kun ei tulla toimeen tai olla kaikessa samalla aaltopituudella.
Tässä ketjussa on se ongelma, että ihmisten käsitys aiheesta on kaikilla vähän erilainen. Tietysti se, että alkaa neuvomaan asioissa joille ei oikein voi tehdä mitään on vain tökeröä.
Itselleni tuli kyllä heti mieleen useampikin eri henkilö, jotka valittavat jatkuvasti asioista joihin voi vaikuttaa tai jotka ovat jopa täysin itseaiheutettuja. Olen huomannut, että nämä eivät ikinä halua edes hienovaraisia ehdotuksia ongelmaan (vaikka suoraan niitä pyytäisivätkin!).
Joillakin päivittely ja valitus omista asioista on myös kieroutunut tapa haalia kehuja. Yksi entinen tuttu valitti joka käänteessä kuinka kiireellistä ja raskasta töissä on. "Oikea" vastaus tähän olisi ollut kehua miten ahkera hän on kun jaksaa tälläistä arkea :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaako kukaan sitä talvivihaajaa, joka ei ymmärrä villasukkia, eikä sitä että joku kehtaa edes ehdottaa hiihtämistä, vaikkei ole vuosiin suksia pitänyt jalassa eikä edes tykkää hiihtämisestä?
Viime syksynä tai alkutalvesta muistelen lukeneeni jotain sen tapaista. Tuli vaan näistä ap:n jutuista mieleen että lieneekö sama kirjoittaja asialla
Naurattaa jotenkin tämä ketju, koska AV-palstahan on täynnä neuvojia. Ratkaisu löytyy joka asiaan. Toki on myös päivittelijöitä.
Minä olen juuri tuollainen ap:n kauhistelema rationaalisten ratkaisujen tarjoaja. En osaa märehtiä asioita enkä vatvoa ja velloa niissä. Tää on tosi hankalaa, koska mieheni taas on nimenomaan tuollainen ap:n kaltainen tyyppi, joka odottaa tuollaista "Voi voi kun kamalaa, onhan tässä nyt ilmoja tosiaan pidellyt, niin" tyylisiä vastauksia. Ja minä en vaan kertakaikkiaan voi sietää tuollaista (tai siis en osaa kertakaikkiaan sellaiseen taipua, mä kuulen ongelman ja mietin siihen ratkaisuja).
Olen konepuolen diplomi-insinööri, jos se yhtään auttaa ymmärtämään.
No minä itse olen juuri tuollainen. En jaksa turhaa päivittelyä ja märehtimistä. Asiat ratkaistaan, ja jos niihin ei voi itse vaikuttaa niin niistä ei kannata murehtiakaan.
Apua taidan itse olla tuollainen neuvoja.
No aplle varmaan pitäisi tässä vastata jotain että no onpas kurja kaveri kun noin neuvoo tosi harmillista
ap kerro mistäpäin olet tiedän kiertää kaukaa olet melkoisen rasittava ja vielä kehtaat paikkailla selityksiäsi.
Alue: Aihe vapaa
Minun kaveripiirissä on kyllä tapana jakaa ja purkaa pähaa mieltä myös työasioista. Useimmiten ihmiset kaipaavat sitä kuuntelijaa ja empatiaa. Empatian saaminen on tärkeää. Myös ratkaisukeskeisille empaattinen kuunteleminen kelpaa.
Usein nämä ratkaisijoiden ratkaisut ovat tyhmiä(ihan kuin ihminen itsekin ei olisi jo kokeillut/googlannut asiaa) tai sitten todella sopimattomia tilanteeseen. Eräs tuttuni elää neuvomisesta. Hän tietää miten koko maailman tulisi pyöriä! Hän on kaikkien alojen asiantuntija. Moittii asiantuntijoiden työtä, hän tietäisi paremmin. Hän oikein kyttää että milloin sanon jotain mihin hän voi alkaa ladella neuvoja.
Esimerkkinä: minulla on ollut sairauksia ja nämä neuvoja kyselevät sairaudestani(en siis valita) sitten kun kuulevat oireita, alkavat neuvomaan:ootsä kokeillu sitä ja tätä, sun kannattais...kiitos vaan saan neuvot hoitajilta sekä vertaisryhmästä sekä netistä. En tarvitse neuvoja sellaiselta joka ei ole itse kokenut. Joskus nämä neuvot voivat olla todella vaarallisia, esimerkiksi käyttää eteeristä öljyä eläimelle tai leikkaushaavan sisälle, tai tehdä suolenpuhdistus vetyperoksidilla.