Miksi minusta tuntuu, etten halua laittaa lasta päivähoitoon vielä 1- vuotiaana?

Minä olen ollut niin onnellisessa asemassa että olen saanut hoitaa lapset kotona kouluikään asti, toivottavasti myös kuopuksen.

Tiedän kyllä että tämä ei ole mahdollista kaikille.

Onhan se silloin kivempaa oleskella kotona lapsen kanssa, varsinkin, jos lapsia on vain yksi.

Minä olen laittanut kaikki kolme lastani 1-vuotiaana hoitoon, ja mennyt töihin, omiin mielenkiintoisiin tehtäviini, se on tuntunut ihan luonnolliselta asialta. Viehän monet lapsen hoitoon jo heti äitiysloman päätteeksi, noin 10 kk iässä.

Olen vähän sitä mieltä, että jos jää kotiin hoitamaan yhtä tai kahta lasta, voisi sitten ryhtyä samalla yksityiseksi päivähoitajaksi ja kantaa yhteiskunnallisen vastuun edes sillä tavalla, helpottamalla työssäkäyvien äitien lastenhoito-ongelmia. Meillä päin pienet joutuvat päiväkoteihin, koska perhepäivähoitajia ei ole. Itse olen ollut aina ajoissa liikenteessä ja saanut perhepäivähoitoon alle 3-vuotiaani, mutta monet eivät ole saaneet.

Ihmisille on vaan eri asiat tärkeitä. Mutta jos se mieltäsi lohduttaa, niin minulla on 4 lasta ja hoitolapsiakin on välillä ollut:)

t: 2

Vierailija:

Olen vähän sitä mieltä, että jos jää kotiin hoitamaan yhtä tai kahta lasta, voisi sitten ryhtyä samalla yksityiseksi päivähoitajaksi ja kantaa yhteiskunnallisen vastuun edes sillä tavalla, helpottamalla työssäkäyvien äitien lastenhoito-ongelmia.

Mullakaan ei tulis vielä mieleenkään viedä meidän 1-vuotiasta hoitoon! Jos rahatilanne sallii, olen kotona kolmeen vuoteen asti.

Itse en voi viedä 1v5kk ikäistä kuopustani vielä hoitoon, vaikka esikoinen jo päiväkodissa on.



Ymmärrän sinua.

Juuri vuoden jälkeen lapsi " kasvoi" vauvasta taaperoksi, liikkuminen ja syöminen muuttuivat itsenäisemmiksi ja lapsi osasi jo vähän jotain viestiäkin. Silloin vein lapseni (1 v 3 kk) perhepäivähoitajalle ja hoidon aloitus sujui hienosti! Myös minä sopeuduin : )

Sen sijaan 3:n ajatusmaailma kauhistuttaa!

kun kaikki ajattelevat vain omaa etuaan, eikä kukaan tahdo kantaa vastuuta. Mutta meillä on edessä tosi hankalat ajat, kun huoltosuhde koko ajan huononee jo ikääntyvän väestön takia. Jokainen työkykyinen ihminen tarvitaan siten tekemään töitä ja maksamaan veroja, muuten ei hyvä heilu. Mutta ymmärrän kyllä sen, että onhan se kiva olla lasten kanssa kotona, olen itsekin nauttinut äitiyslomista kuten muistakin lomista tosi paljon. En vaan jaksa näitä juttuja, että meille on vähän muut asiat tärkeitä ja yritetään olla sitten parempia ihmisiä kun muka ajatellaan lasten etua. Oma mukavuus se siinä on tärkeintä eikä mikään muu. Me 70-luvulla syntyneet olemme suuressa määrin menneet hoitoon paljon paljon nuorempina, mitä nykyään mennään, ja ihan tasapainosta väkeä olemme. Mikä meidän lapsissa sitten on vikana, etteivät pärjää päivähoidossa samoin kuin me aikanaan?

Me työssä käyvät äidit elätämme myös teitä kotona olevia, joten minusta voisitte ihan hyvin hoitaa meidän lapsiamme korvaukseksi. Tämä on vähän karrikoidusti sanottu ja provosoivastikin, mutta minun on vaikea ymmärtää sitä, miksi jotkut kotiäidit niin hanakasti inhoavat ja halveksivat meitä työssäkäyviä äitejä, kun kuitenkin tilanne on se, että jos me emme kävisi töissä, niin eläisimme samanlaisessa yhteiskunnassa kuin esim. amerikassa, jossa kaikki maksaa, ilman vakuutuksia ei mennä lääkäriin, koulut ovat yksityisiä, köyhät ja rikkaat kävisivät eri kouluja ym.

että yksivuotias on ihan kypsä hoitoon. No, nyt on 4 ja kuopus 2,5, ja nyt alkaa tuntua, että joutaisivat jo hoitoon ja pärjäisivät siellä. Yksivuotiaan näen ihan toisin nyt ja samaten olen sitä mieltä, että äidilläkin on oikeuksia eli oikeus nauttia lapsistaan ne muutamat vuodet.

Oma bruttopalkkani on noin 2000¿ ja yhteiskunnalle tulee paljon halvemmaksia, että hoidon 3 lasta kotonamme, kun että veisin heidät päivähoitoon.

Miten on sinun laitasi? Palkkasi saa olla aika hyvä, että sinun maksamilla veroilla maksetaan lastesi hoidosta koituvat todelliset kustannukset.

Vierailija:

Me työssä käyvät äidit elätämme myös teitä kotona olevia, joten minusta voisitte ihan hyvin hoitaa meidän lapsiamme korvaukseksi. Tämä on vähän karrikoidusti sanottu ja provosoivastikin, mutta minun on vaikea ymmärtää sitä, miksi jotkut kotiäidit niin hanakasti inhoavat ja halveksivat meitä työssäkäyviä äitejä, kun kuitenkin tilanne on se, että jos me emme kävisi töissä, niin eläisimme samanlaisessa yhteiskunnassa kuin esim. amerikassa, jossa kaikki maksaa, ilman vakuutuksia ei mennä lääkäriin, koulut ovat yksityisiä, köyhät ja rikkaat kävisivät eri kouluja ym.

Peruin työhön paluun samasta syystä. Lapsi aloitti hoidon lopulta 2,5-vuotiaana, jolloin tilanne oli ihan toinen kuin 1-vuotiaana, jolloin ei edes puhunut saatika että olisi viihtynyt 12 lapsen ryhmässä:(



Nyt rynnii innoissaan ovesta sisään aamuisin ja kaikin puolin tuntuu, että osapäiväinen hoito tekee hyvää energiselle ja sosiaaliselle lapselle, joka ei ole enää niin kiinni äidissään.

Paljon halvemmaksi yhteiskunnalle tulevat nämä kotihoidetut lapset. Että se siitä yhteiskunnallisesta vastuusta.

Ihan ensinnä, minä koen olevani omista lapsistani enemmän vastuussa kuin tästä yhteiskunnasta. Kieltämättä silti sitä tosiasiaa, että yhteiskunta on sama kuin me kaikki ja kaikki olemme omalta osaltamme vastuussa siitä.



Toiseksi, en ymmärrä perusteluja, että kaikki mekin olemme olleet hoidossa. (No, minä tai siskoni emme ole olleet.) Tarkoittaako se, että koette nykysukupolven täydelliseksi. Olemme kaikki onnellisia ja tasapainoisia. Itse olen sitä mieltä, että sukupolvemme voi vähintään yhtä huonosti kuin aiemmat, sanoisin jopa huonommin. Eikö olisi syytä panostaa siihen, että seuraavat sukupolvet olisivat tasapainoisempia, vahvempia ja onnellisempia. Tätä kautta myös yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Ei sillä tavoin, että jokainen kansalainen ahertaa kuin muurahainen, ajattelematta asioita laajemmin tai kauaskantoisemmin.



Kolmanneksi, minun käsittääkseni maassamme vallitsee työttömyys. Jos halukkaat äidit jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan, avautuu työpaikkoja niitä haluaville. Minusta olisi äärettömän paljon järkevämpää maksaa äideille kunnollista korvausta omien lasten hoitamisesta kuin työttömille työttömyyskorvausta.



Neljänneksi, en koskaan tule uskomaan, että laitos olisi parempi hoitopaikka kuin koti. Pysyvä hyvä hoitaja, esim. perhepäivähoitaja voi olla ihan mielekäs ratkaisu. Työssä käyvät äidit vaan menettävät hirveästi niitä lapsen ja vanhemman välisiä yhteisiä hetkia ja kasvun kokemuksia. Itseänikään ei ole äiti hoitanut kotona, eikä äitini osaa vastata moniinkaan lapsuuteeni liittyviin kysymyksiin. Jos mummoni vielä eläisi, hän tietäisi.

Ketjun " työssä käyvä äiti" ei taida tätä tietää kun vielä olettaa että hoitovapaalla olevat äidit hoitaisivat puoli-ilmaiseksi hänen lapsensa:)



Minulla on vakityöpaikka odottamassa ja aion olla vielä vuoden tai pari kotona lasten kanssa. Lapset ovat vain kerran pieniä ja ekat vuodet ovat äärimmäisen tärkeitä henkisen kehityksen kannalta. Mieluiten siis itse hoidan lapseni tuona aikana ja " osallistun" heidän henkiseen ja fyysiseen kasvuun.

Sitten kun tarvis palata töihin... hups tulin taas raskaaksi!

että päivähoitomaksu kattaa hoidon yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset? Ottakaa asioista selvää, ennen kuin tulette tänne päätänne aukomaan. Korvaus on murto-osa todellisista kuluista että se siitä yhteiskunnallisesta vastuusta. Ja kun on kotona lastaan hoitamassa, niin sinun työsi saa joku sitä ehkä kipeämmin tarvitseva.



Ja alkuperäiselle: ei tunteissasi ole mitään kummallista. Lapseni on kohta puolitoistavuotias enkä todellakaan halua ulkoistaa lapsenhoitoa vielä. Ja kyllä, minulla on vain yksi lapsi ja kotona on ihanaa ja helppoa. Ymmärrän , että töissäkäyviä vähän vituttaa. Aamuisin on ihanaa, kun ei ole hirveää hoitoonvientirumbaa eikä iltaisin työpäivän jälkeen odota uuvuttavat kotityöt. Ja mikä parasta, voi iltaisin harrastaa hyvällä omalla tunnolla omia juttuja, kun on koko päivän ollut lapsensa kanssa.



Jää ihmeessä vielä kotiin, mikäli se suinkin on mahdollista. Töitä ennätät tekemään koko loppuikäsi. Me ei varmaan päästä eläkkeellekään alle 70-vuotiaina :-)-

Kateus on näissä asioissa ihan ylitsepääsemätön. Työäiti voi tulla katsomaan, kun kolmea alle kouluikäistä lasta hoidetaan kotona. Siinä tosiaan laiska lehmä makaa kotona :-). Monessa työpaikassa pääsee paljon helpommalla ja saa olla tekemisissä ihan aikuisten ihmisten kanssa.

ensi viikolla, ja kyllä minua kauhistuttaa viedä meidän 1v 3kk vanha tyttö hoitoon. Tilanne vaan oli se, että kotihoidontuki ei yksinkertaisesti riittänyt meidän menoihin. Monta unetonta yötä olen viettänyt ja pohtinut asiaa, mutta kun se ei vaan muuksi muutu. Eli ap ole onnellinen jos voit olla pidempään lapsesi kanssa kotona, niin minäkin olisin ollut jos sevaan olisi ollut mahdollista.