*Syys04Tiistai*
Kommentit (29)
Lieneekö kukaan edes huomannut muutaman päivän poissaoloani? No joka tapauksessa olimme viikonloppuna mummolassa ja eilinen oli sitten muuten sellainen " toipumispäivä" . Joteskin niin kamalan levotonta eilinenkin, lapset reagoi niin helposti muutoksiin.
TiPikös se oli pohtinut meidän aikaisia aamuja. Noh, edelleenkin ne aamut ovat aikaisia. Hyvänä aamuna noustaan vasta puoli seiskan jälkeen. Huonona aamuna ennen kuutta. Mutta nyt uskallan jo iloisesti tuulettaa hyvien öiden puolesta. Kuukauden ajan meillä on nukuttu suht hyvin - jos vertailukohtana pidetään niitä katastrofaalisia öitä, joita takana alkaa olla reilut kaksi vuotta. Valoa tunnelin päässä siis. toivon ja luulen niin. Neitikin nukkuu yleensä yös nykyisin heräämättä kertaakaan, tai korkeintaan kerran. Huraa huuto sille siis.
Enkeli on ollut ajatuksissa. Ihanaa, että syömiset alkavat sujua. Eihän sillä ole väliä. saako vauva ruokaa rinnasta vai pullosta. Pääasia, että saa. Ja Nekku tottuu, usko pois. Eikä saa traumoja. Mutta hyvä, että olet apua hakenut psykologilta heti näin aikaisessa vaiheessa. Kukkuu kirjoitti asian hyvin eilen.
Tervetuloa Ampi joukkoon. Mukaan mahtuu!
Syyspojan puhumisesta. Ei kovaa kiirettä meilläkään. Ei siis kyselyikää vielä. Parin sanan lauseita vasta. Samaan tyyliin kuin SaaMarin Antsalla, oli niin tutun kuuloista (kirjoituksesta päätellen siis).
Koiravakuutuksesta. Meillä ei ole vakuutusta noille nelijalkaisille. Näyttelykoiria kun eivät ole. Mies on sanonut, että jos joskus meillä on metsästyskoira, sille tulee vakuutukset. Susia on niillä metsästysmailla niin runsaasti, monta koiraa on seura niille jo menettänyt. Ei tosin tänä syksynä.
Mitä muuta piti sanomani. Pinot kahlasin kyllä, mutta hatarassa päässä ei tieto kauaa pysy. Kaikille sairastaville paranemisia, raskautetuille lepoa ja vauvaperheisiin vauvantuoksuista arkea. Ja kaikille muille hyvää päivää!
Mimmu ja lapset x3
Ps. Reelin vauva oli suloinen!
Pojalla yskä ja nuha, menin eilen nukkuun jo 22 mutta heräsin puol kax kun poika yski ihan hirveesti piti antaa yöllä yskänlääkettä, klo. 2.10 se sitten loppui ja nukkui loppuyön kunnolla. jopa 7.45 asti. Ostin viime viikolla valolkynän ja aamulla katsoessani peiliin tajusin että nyt tarvitaan sitä, silmäpussit on kamalat.
Enkeli: onnea ihanasta nyytistä sekä voimia alkutaipalleelle on varmasti rankkaa kun Nea itkee mutta uskoisin tuon meneäv ajan kasnsa ohi, on hienoa että olethakenut apua.
Ampi: tervetuloa joukkoomme, sun kirjotukset on tosi mukaansatempaavia. mekin kutsuttiin meidän poikaa Nasuksi, kun oli masussa ja ennen nimen antoa.
Mulla on nyt loma onneksi kun pojalakin tuo nuha ja yöllä en saa nukutuks.
Tänään olisi kerhopvä, taidetaan mennä, joudutaan meneen vaunulla kun mun auto ruostesuojassa.
Ostetttin pojalle joululahjaks brion junarataan lisäosia, raiteita ja silta, seka muumidvd, näin tekee äiti joka alunperin olin sitä mieltä ettei videoita ennenkuin lapsi 3v. niin ne mielipiteet muuttuu, pouika juuuri nytkin potalla muumien kera.
Meillä nukuttu nyt 4 yötä jatkettavassa sängyssä ja se siirtio meni yllättävän hyvin, ei tule itse pois petistä, muutamana aamuna heräs 6.30 mutta en mennyt heti huutoihin niin nukahti vielä . toiv, ei opi tulemaan pois sieltä, ei kait uskalla kun huone niin pimeä.
Mulla loppuu pillerit kahde4n viikon päästä ja sit vauva on tervetulut silti tuntuu että montakohan vuotta se vauvantulo kestää, kun libido karannut johkin, onko kukaan nähnyt?
no nyt täytyy lopettettaa, pitää mennä laittamaan sitä valokynää illallala jumppaan.
t. manteli ja nuhainen poitsu 2v 3kk
Eilen leivottiin ystävän ja lasten kanssa pipareita -> hyviä tuli :)
Viime yö taas jostai varmaan 10 herätystä (tipuin laskuissa jossain vaiheessa). Lisäksi niskat aivan jumissa kahdessa sängyssä roikkumisesta. Voimat alkaa olla loppu, mikä ihme tota miestä valvottaa.
tässä nämä päällimmäiset
Nimittäin minäkin alan kaivata kunnon yöunia. Jotenkin tuntuu, että tänä syksynä on ihan luvattoman paljon ollut yöllisiä tapahtumia, tai sitten olen muuten vaan nukkunut huonosti. Ei tää nyt ole mitään verrattuna pienen vauva-aikaan, mutta alkaa tympiä.
Viime yönä heräsi esikoinen ja silmä oli täysin liimautunut rähmällä kiinni. Saatiin huuhtoa pitkään ja hartaasti, että saatiin silmä vähän auki. Sinänsä asia oli hyvä, että laitettiin samalla myös tipat eikä jäänyt illasta taukoa aamuun saakka. Aamulla oli vähän parempi, silmä aukesi vähän ilman huuhtomistakin. Aika turvonnut on alaluomi, mutta jospa noi tipat alkais vähitellen auttaa.
Mulla taas muka kutisee oma silmä. Yöllä alkoi häiritä tää koko touhu ja oma epätoivo. Sitten vaivuin vielä pahempaan epätoivoon enkä tosiaan saanut nukuttua. Jotenkin alkoi tulla sellanen olo, että totta kai se tulehdus iskee mulle, koska A: ke-pe ois taas kurssipäiviä ja tosi tarpeellinen kurssi oiskin (ainoa jonka väliinjääminen harmittais oikeasti tosi paljon!), B: viikonloppuna odottaa Tampereen reissu. Aloin myös maalata piruja seinille, että pienemmälle tulee vesirokko viikonlopuksi, kun kaveriperheissä on vesirokkoa liikkeellä.
En ihan oikeasti ala tätä enää. Nyt on työmotivaatiokin ihan karkuteillä. Pitäis jo tehdä töitä täysillä.
Töihin menoa pohtiville voin kertoa millasta rumbaa tää on.
1. tarhasta soitetaan, että esikoisella on silmätulehdus.
2. soitan anopille pääsiskö hakemaan tyttöä, ei päässyt
3. soitan miehelle joka pääsee hakemaan
4. koitan soittaa tk-lääkärille aikaa (ei onnistu kun ei ole soittoaika)
5. viestittelen aiheesta miehen kanssa
6. hankin lapsenvahdin seuraavaksi päiväksi
7. puheterapeutti soittaa, että aikaistetaan seuraavan päivän kasvatuskeskustelua päiväkodissa. Tajuan, että en ollut vielä muistanut perua esikoisen puheterapiaa ja saan sen peruttua samalla.
8. soitan taas lapsenvahdille, että pitää tulla aikaisemmin, kun päiväkodin tapaaminen aikaistui
Tän lisäksi mies peruu illan muskarin ja hakee tytön. Kotimatkalla käyvät terveyskeskuksessa näyttämässä th:lle silmää.
Tämä kaikki yhden silmätulehduksen takia!
Taidan oikeasti käydä töiden kimppuun, niin saan ajatukset muualle näistä epätoivon mietteistä.
T: Ynis
Huomenet. Nukuin 6h putkeen ja vessareissuun jälkeen vielä pari tuntia. Nyt olo kun halolla päähän löyty...
ynis jaksua silmätulehduksen kanssa! Taitaa mennä työaika enimmäkseen noita järjestelyjä hoitaessa, mutta niinhän se on kai useimmilla pienten lasten äideillä... Koita jaksaa, pian koittaa perjantai ja sun vapaaviikonloppu!!
Mantelille onnea vauvantekoyritykseen ja libidon metsästämiseen, ei oo kyllä täällä päin näkynyt että etsi jostain toiselta suunnalta.... Edes mies ei oo kiinnostunut, kun ei jaksa, sillä aivan liikaa töitä ja stressiä liian vähän unta.... ja mä en oo libidoa nähnytkään 9 kk:een.... eh, aika kuivaa on, juu! 6kk kun tätä vaavia yritettiin niin siihen lopahti sitten.... mutta ehkäpä se kipinä vielä joskus meilelkin löytää tiensä, kunhan saadaan tämä joulupallo pois välistä...
Jahas, aamupuurolle. Mulla aivan sairas perskipu oikeassa pakarassa, iskias- tyyppinen, saanähdä pääsenkö edes ylös tästä tuolista. Ja tänään pitäis siivota.... kaveri tulee illalla kylään.
voikaa hyvin rakkaat!
äitikuu rv 38+1/39+0 (!!!!!!!!) ja astianpesukonetta tuolla yksinään tyhjentelevä poitsu :))))
Kamala väsy täälläkin!Jotain unettomuutta taas täällä ja sitten näin ihan kummia unia.Lisäksyöllä tajusin mitä kaikkea pitää saada pe iltana tehtyä,en varmaa ehi nukkumaan koko yönä!
Ampin pääkiinni toi hymyn huulille heti aamusta :-)
Marille toivon öihin helpotusta!
Mantelille tärppiä ja sen L:n löytytmistä..jospa se vauvahalu tois ällänkin :-)
Ynikselle jaksua ja hus pois silmätulehukset!Kyllä se yleensä väsyttää kun tulee tollasia ylimääräsiä harmeja..ja muutenki tää ainka vuodesta ei ole sitä pirteintä aikaa!
Pitäs meidänkin niitä pipareita leipoo..ja kohta on se tarha joulujuhlakin,jos niitä suklaakekesejä tekis.Mun tekis hirmusti mieli torttuja-sovittii vaa miehen kans et jouluu asti vähennetää mässyjä(ei koske ens vkla).Kaverit tulee ehkä itsenäisyyspvnä ni pitää sit kai torttuja tehä...
Muskaripäivä :-)
jatu
kuin meidän Kukkanen. Minulla on silmässä elohiiri, taitaa luomea nykiä ne kaikki raivoisat ajatukset joita päässä pyörii. Pääosin itsevihaa, mutta maalitauluksi saattaa joutua vaikkapa mies tarvittaessa. Avioliittoamme odottaa isohko kasvamiskeskustelu ja se ei ole mukavaa eikä tee mieli aloittaa.
Sadan kilon punnukset katosivat harteilta, kun päästiin äidille turvaan kahdeksi viikoksi. Kakasi viikkoa ilman pakkaamista ja purkamista ja neljätoista päivää ilman autoilua.
Kun ollaan täällä terveessä kodissa, huomaan kuinka jokainen omasta kodista tuotu kappale säteilee hengitykseen. Hiustenkuivaajasta pöllähti kirvelevää pölyä ja vaatteet ahdistavat. Se tuntuu jotenkin siltä korrelta joka katkaisee kamelin selän, että intohimolla suunnittelemani seinät ovat meidän terveydellemme haitalliset, voisi vielä hyväksyä, muttaettä kaikki tavarat. Jokaikinen kappale tekee olon huonoksi.
Sellainen puuska. Olisi jo ohi, sanon vastoin eilistä itseäni. Kun olisi jo siinä vaiheessa, että muistelee kuinka vaikeaa aikaa silloin oli.
Mari, meillä on maidoton ruokavalio auttanut heinälapsen oloihin. Kokeilin eilen taas, ajattelin, että olen kuvitellut koko asian ja pistin vihreää flooraa leivälle. Kaunokainen heräsi joka unilta itkien ja sai hurjan itkukohtauksen miehelle. Uskottava se on. Yöunet tosin menivät luvattoman hyvin tähän teoriaan. Neljäs!
ÄK - ovela veto, minäkin voisin kouluttaa taaperotiskikoneentyhjentäjän! Voihan lipsahdus, ampi, kuis se nyt silleen taipui, heh.
Kukkuu
Ääniä
- vastaa Hellu aina johdonmukaisesti tähän kysymykseen.
Terwetulloo Ampi, ihanata!
Sanat on niin hassuja. Ja piinattu mieli tekee niistä vielä hassumpia... oikein viimeisen päälle piinattu mieli (esmes semmonen joka ei ole pariin vuoteen nukkunut) ei enää tee sanoja ollenkaan - kai se on joku defenssi sekin.
Tuli sanoista ja samalla kauheista naapureista (meidän) mieleeni tänään tämmöinen taideteos (ruokottomuus-alert!):
http://www.saunalahti.fi/~krkoski/kerros/Nimet%20vinksin%20vonksin.jpg
Tämmöistä taidetta voi harrastaa ITEkin. Softa auttaa:
http://www.arrak.fi/fi/ag
Eipä mulla oikein mitään asiaa ole/ollut :)
Jaxua ja Woimmaa! Pitäkää hauskaa,
m - deer messes ja hemline nu hell
Ihan alkuun, ihanaa Mimmu että teillä nukutaan edes öisin, vaikka aikaisiahan nuo teidän aamut ovat.
Me herättiin Idan kanssa vasta 9.15, yöllä Idalla oli vielä kuumetta mutta nyt on jo ihan terve ja kiukkuinen tyttö :) ei tarvinnu edes lääkitä yöllä, kun Ida vaan joi vettä ja jatkoi uniaan aamuun asti. Päästäisiinkö me oikeasti taas näin helpolla? Huomisen Ida on vielä kotona, hiukan sinänsä hankalaa kun mulla on pari projektityötä, joita piti huomenna tehdä ja se ei ihan onnistu sillon kun neiti on hereillä. Ehkäpä tehdään sit jotain jouluvalmisteluja jo etukäteen, leivotaan vaikka niitä suklaapipareita :)
Täytyy passittaa tänään mies hakemaan vauvan amme ja turvakaukalo varastoskopista, kun rupeaa muuten tulemaan hoppu. Ei tämä vauva vielä synny, mut rupeaa kouluhommat kaatumaan niskaan niin haluan laittaa kaikki vauvajutut nyt valmiiksi, niin ei sitten stressaa sekään asia.
Mulla siirty viimeinen tentti niin, että ku piti olla 21.12 niin onkin jo 19.12 :) pääsen siis pari päivää aikaisemmin lomalle, jipii! Sitten vauva saakin syntyä, miehellä ois lomaa loppiaiseen asti et ehtis olla apuna tässä kotosalla.
pelkkää omaa napaa, mutta laho pää ei muista pinosta yhtään mitään...
Petra, Ida ja vauva rv 36+4
Vauveli uinuu ja mies ja Nekku tulee kohta Itiksestä ostoksilta. Marjattojen prinsessa täällä poltti makaronit kattilan pohjaan, tein kiireesti makaroni-jauhelihamössöä ja pellillisen lihapullia. Viime yö oli yhtä heräilyä..olikos viikon ikäisenä tiheän imun kausi? Ja sylivauva on niin kuin Nea aikoinaan, ei onnistu, et omaan sänkyyn jättää nukahtamaan..eli pidemmän kaavan kautta meillä sitten nämä unijutut taas hoituu.
Mutta ihanaa on se, että eka aamu, kun Nea ei itkenyt! :-) Ja halusi antaa tuttipullosta vauvalle maitoa..ehkä tää pikkuhiljaa.. Tosin pitää tehdä aina niin, et Nea saa itse tulla vauvan luo. Tänään kun lähestyin Neaa vauva sylissä, niin Nea tokas itkuisella äänellä, et mee heti imettämään! Illalla oli ystäviä kylässä ja heidän läsnäolo jotenkin taas rauhoitti Neaa. Itsekin sain hyvän mielen, kun ystävän kanssa pysähdyttiin juttelemaan Jumalalle ja hiljainen rakastava läsnäolo täytti mun sydämen.
T@hti, juuri noita keinoja ollaan käytetty, mitä kirjoitit. Ehkä ne vähitellen tuottaa tulosta..
Mimmu, onnittelut paremmista öistä! Olet ne ansainnut!
Marille myös paljon untä ja lepoa!
Ampin jutut ihania! :)
Mersu, pistäydy useammin!
Reeli, toivottavasti unijutut alkaa sujumaan! Voimia! Minkä kokoinen sun tyttö oli? Mä en edelleen on pinoja lukenu..
Kukkuu, voi että kun kuulostaa kurjalle talohuolet...halauksia ja asioiden pikaista selviämistä toivon! Ja voi tuota allergiaakin, onneksi maidoton dietti toimii!
Tänään on soittoaika Nekun allergialääkärille. Kyselen, et miten näiden maitojuttujen kanssa pitäis toimia.. Kättärillä lääkäri sitä mieltä, et pitäs altistaa lehmänmaidolle, jos lisämaitoa menee enemmän. Hirvittää ajatuskin. Välillä Mini kipristelee mahaansa, mutta ei tunnu kuitenkaan suurempaa vaivaa olevan. Sen sijaan olen huomannut poskissa ja suun pielissä punaista pientä syheröistä näppyä.. :-/ Voipi olla, että aika pian mennään käväsee allergialääkärin luona, jos sitä ilmaantuu lisää. Neuvola-psykologin luo meen perjantaina. Sanoi, et yritetään miettiä tätä tilannetta, että kuulostaapa hassulta, kun kerroin Nean reaktioista.. Jäi sellanen olo, et ei se ehkä osaa mitään konkreettista sanoa. No katsotaan.
Ihmeellistä ja ihanaa, että vauva ei ole enää mahassa. Mun maha on kyllä ihan jo selkärangassa kiinni, kun niin huono ruokahalu edelleen ja väkisin syön.. Mut ihanaa on hoitaa pientä vauvaa, nautin kun saan vaihtaa vaippaa ja käyttää pientä pesulla. Se on niin pieni ja söpö! Ja tosi paljon saman näköinen, kun Nea pienenä! Välillä tulee ihan hassu tunne, et tässä onkin Nea pienenä! Nimeä ei olla edelleenkään keksitty, ei siis mitään mielessä! Yritän ehtiä laittamaan tänään muutaman kuvan postiin, kun lapset nukkuu.
Voi kun ois ihana päästä pikkujouluihin teidän kanssa! Mut eipä tässä tilanteessa mahdollista.. En tajua, et joulukuu alkaa, näyttää syyskuiselta koko maisema! No, pikamoista tuli vähän pidempi. Taidan nyt lopetella ja katsella, et mitä kuvia lähettäisin. Voikaa hyvin!
Enkeli1 ja Nea+Mini
Mantelille lykästystä vauva projektiin!
Äitikuulle leppoisaa lähestyvää H-hetkeä!
Kukkuulle voimia evakkoon!!!!!
Kiikarissa mahdottoman hyvä pikkubussi.Lähes uusi,60tkm ajettu.9hlön auto.Voi kun saatais se!!!Siinä olis se yksi extrapaikka tulevaisuutta ja mun hulluja haaveita ajatellen=D
Masu erkanee hyvää vauhtia sekärangasta...Kivaa,maalis-huhtikuu lähenee!
Empä saanut poikia puistoon tänään.Olimme jo portilla kun yksi pieni ressu alkoi oksentaa keinussa ja suihkuamalla oksensi tätien päälle.Vatsatauti alkoi vauhdin hurmassa.Käännyin nopeaa kannoillani.
Eipä se välttämättä ulkoilmassa olis tarttunut ja lasta oltiin jo tulossa hakemaan mutta enpä uskaltanut ottaa riskiä.Pojat oli ihan ihmeissään käänteestä.Ja tädeille selittelin että kiitos ei vatsatautia 7 henkiseen perheeseen ja raskaana olevaan äitiin,heippa!
Semmossii täält puolt jokkee...
Leanna+5 ja rv 23+
Ampi ja Nasu tervetuloa joukkoon :)
Enkeli, täällä myös kaksi lasta kasvanut hienosti tissimaidon ja pullomaidon kanssa. Täysimetys mulla typyn kanssa taisi kestää vaan viikon ja sen jälkeen söi tissistä minkä irti sai ja pulloa päälle.
Hyvä että olet jaksanut hakea apua. Onneksi Nealla on noin ihanat ja turvalliset vanhemmat, hän selviää tästä muutoksesta aivan varmasti, teidän avustuksella.
Nauratti Äitikuun " joulupallo"
Voi että mua harmittaa kun ens viikonloppu menee sivusuun.
Ynksyn perheestä s.tulehdukset ja vesirokko pois, hushus.
Mimmulille hermoja Kelan kanssa tappeluun, älä luovu oikeuksistasi tukeen. Voimia äitisi tilanteeseen.
Mukavaa kun Maija kävi piipahtamassa :)
Hilu
tekemistä olis vaikka kuinka mutten saa taaskaan mitään aikaiseksi. Istun ja odotan täällä yksinäni kun mikäkin tomppeli! Miestä on ikävä, miks sen pitää olla töissä aina. Poikakin sai kamalat raivarit taas päikkäreille mentäessä, huh mikä tahto sillä on! Keneen lie tullut... Pitäs pestä pyykkiä, siivota, mennä suihkuun ja vaikka mitä, mutku ei huvita. Kaveri perui ip-treffit, nähdäänkin vasta torstaina. Aamupäivällä siivosin oman vaatekaappini, siinähän sitä oli yhdelle päivälle hommaa kerrakseen.... plaah.
Kiva kuulla että Enkelillä mennyt jo pikkuisen paremmin. Mäkin uskon kyllä että neukku tottuu pieneen kunhan aikaa kuluu. Toivotaan että perjantaina saisitte lisäksi jotain konkreettisia neuvoja jotka auttais.
Huomenna onneks kiva päivä tiedossa, pääsen aamupäivällä vyöhyketarepeutille ja illalla toivottavasti ulos syömään vanhenemispäivän kunniaksi. Ellei mies sitten joudu taas oleen koko illan töissä, sekään ei oo varmaa vielä. Mä en nyt yhtään kestäis yksinoloa, jotenkin tää oma elo on niin hankalaa jo kun ei pääse liikkumaan kunnolla ja väsyttää ja särkee, haluisin vaan käpertyä miehen kainaloon ja nukahtaa siihen. Muutenkin viimoiset ajat kun voisi viettää aikaa kaksin, lapsenvahtikin olisi jo huomiselle...
tuntuu että kenenkään huoliin en osaa nyt oikein edes kommentoida, oma olo on nyt senverran nuutunut. pelkkää valivalia, sori vaan...
äitikuu taas... (roikun täällä nyt oikein urakalla kun todennäköisesti tulee taas taukoa vauvan synnyttyä, muistan kun pojan jälkeenkin en jaksanut edes nettiä avata päiväkausiin, saati kirjoittaa...)
Äk, ymmärrän niin hyvin sun olon, et mitään ei jaksais! Voimia!
Ei mulla nyt muuta, tulin vaan ilmottamaan, et s-postissa kuvia! Moi!
Reelille ja Enkelille kiitokset ihanista rinsessa-kuvista :)
Kyllä vastasyntynyt on lutu!!!
Tää alkaa olla mökkihöperö!!! Poitsu sai eilen antibiootit, poskiontelontulehdus. Sassan tulehdusarvot oli 86 ku pitäis olla alle 10. Oli jo kirjoittamassa kuuria kun toisessa lauseessa sanoi että viruskin voi tuon tehdä. juu, tuolle neidille ei turhia kuureja syötetä joten päätin katsoa miten tauti etenee. no, kuume on menny pois joten oikea päätös oli...kai.
Ampin tekstejä on kyllä mukavaa lukea. Hymyilytti aamullakin se pääkiinni :)) Joillain on sana hallussa, tällä ei. Niin töks-töks tekstiä tulee täältä aina :(
Voi Kukkuu. En löydä sanoja miten kuvaisin mietteitäni. Että miltä voikaan tuntua kun kaikki tavarat on " saastuneita" tai jotain. Iso myötätuntohali lähtee täältä ainakin.
Nyt tuo toipilas heräsi yli kolmen tunnin päiksyiltä. Syli on täys venkuilevaa taaperoa. Ei tuu kirjoittamisesta mitään...
Palataan,
Kerppu ja kaks muuta mökkihöperöä...
Meinaa tää kirjuuttaminen tökkiä. Tänään on ollut ihan väsy päivä. Välillä oikein palelin, kun väsytti niin kauheasti. Silmä muka-kutiaa vieläkin, mutta taitaa oikeasti olla harhaluuloa. Esikoisen silmä sen sijaan oli välillä aika hurjankin näköinen, mutta nyt alkaa näyttää paranemisen merkkejä. Huomisen on vielä kotona.
Sitä vesirokkoahan meillä ei siis vielä ole, kauhukuva mielessä vaan. Yön tunteina " päätin" , että vien rokotettavaksi, jos nyt säästytään taudilta. Tuntuu, että joku rokko ois jo liikaa tähän härdelliin. Onko muuten totta, että Calmette-rokotuksesta ollaan luovuttu??? Päiväkodin hoitaja sanoi tänään niin.
Enkeli, kyllä toi teidän elo hieman vaikuttais helpottavan. Toivottavasti jatkuu samaa rataa parempaan päin! Jospa Nea pikkuhiljaa tottuis vähän. Vaikka noi onkin aikoja joita ei ehkä halua enää muistella koskaan, niin ottakaa toki kuvia silti. Kuvathan tunnetusti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jospa teidän lapsille ois niistä joskus jotain hyöytyä jopa. Ihania kuvia oli! Nea vaikuttii NIIN isolta tytöltä! Ja todellakin Tyttö isolla T:llä. Meillähän asuu melkoinen poikatyttö:)
Kiitos muillekin kuvista! Niin lapsien kuin asuntoesittelystä! :)
Nälkä kurnaa, taas jää kommentoimatta.
T: Ynis
varoitus, pelkkää valitusta luvassa seuraavat palstametrit...
Mies joutuu kuulemma olemaan töissä huomannakin tosi myöhään, tänään tulee vasta ilta ysin jälkeen, huomenna ja vielä torstainakin sama juttu. Lähtee kuitenkin aamuisin jo kuudelta, eli ottaa kyllä itsestään kaiken irti. Sitten se on perjantaina niin väsynyt ettei jaksa mitään illalla, nukahtaa varmaan heti kotiin tultuaan. Lauantai-illan olen varannut teille ja sitä en peru vaikka mikä olisi!! Ja viikonloppuna miehen pakko tehdä toi vessa valmiiks tai mä repeän liitoksistani, harmittaa niiiiiiiiin paljon kun homma ei edisty!!! Mä alan kohta itte porata niitä kaappeja seinään!!! Eli ei valmista vessaa, ei yhteistä aikaa ennen vauvan tuloa, ei edes kotisellaista, ei synttäri-illallista huomenna, pelkkä yh-äitinä oloa vaan. Grrrrr!!!! Ja pojalle nousi 39 kuume tänään! On kyllä ihan pirteä ja leikkii, nukkui 3h päikkärit ja kun heräsi oli silmät vaan sellaiset sameat ja posket punaiset, niin tajusin mitata kuumeen. Sekin vielä!! Miksi elämä tuntuu joskus olevan tosi syvältä! Eikä mulla edes mitään oikeita murheita ole (vrt. kukkuu, enkeli ja moni muu jolla oikeestikin rankkaa), mutta kiukuttaa kuitenkin ja sitten tunnen itseni vaan vieläkin typerämmäksi kun viitsin turhasta valittaa. Olisin vaan NIIIIIN halunnut huomenna mennä kaksin edes hetkeksi jonnekin! Sanoin jo viikkoja sitten miehelle etten tarvi mitään lahjaa, haluisin vaan että se tulis ajoissa kotiin ja olis mun kans. Jollei olis raskaana tää oliskin eri juttu, mutta nyt en oikein pääse mihinkään muuallekaan.... On ihan ok olla kotiäiti ja palvella toisia ja olla vain toisten käytettävissä koko ajan 364 päivää vuodessa (tai ei ole mutta kestän sen), mutta se yksi päivä olisi voinut olla mun oma. Mies vaan kuittasi sen että no mennään joku toinen ilta sitten. Nii-iin, just joo, ai vastasyntyneen kanssa vai? Vai laskeekohan se yhteiseksi laatuajaksi sen ajan tayssin synnytyssalissa... Seuraavan kerran päästään kaksin jonnekin ehkä ens kesänä, ei paljon naurata.
Mietin myös mitähän meidän elämästä tulee joskus kun mäkin vielä palaan töihin ja alan istuun illat kokouksissa tai palavereissa tai oon työmatkoilla ja mies on aina töissä. Lapset kasvaa varmaan isänsä tavoin kuorma-auton repsikkana jossakin työmaalla tai sit meillä on joku aupair hoitaja 12h päivässä. Pelottaa. Me ei ainakaan ikinä aleta rakentaa taloa, se on varmaa, kun pelkän vessan tekemiseenkään ei ole aikaa, saati mihinkään muuhun. Kauppaankin pitäis mennä, mutta en varmasti lähde tuon kuumepotilaan kanssa enää tänään.
Nyt pitäis keksiä miten itse juhlistan omaa synttäriäni huomenna, lapsenvahtikin olis, kun mummo lupas jo tulla. Menenkö jonnekin vai luuhaanko taas täällä kotona? hip hei. ja huraa. Jos saisin valita ihan mitä vaan lähtisin kavereiden kanssa baariin juomaan punkkua ja viihteelle. Mut kun en voi... En ehdi varmaan huomiseks saada edes kosmetologille aikaa, pääsis hemmottelemaan itseään. Tai kampaajalle. Täytyy yrittää soittaa heti aamusta, tai riippuu tietty ton pojan tilasta, laskeeko tuo kuume. Jos poitsu kipeä en tietenkään lähde mihinkään, mutta eipä tuolla ainakana nyt muita oireita vielä ole, ihan terveeltä vaikuttaa muuten. ONNEKSI ON SE LAUANTAI tulossa!!!! Tulee tarpeeseen! Ja onneksi te olette siellä, ihanaa kun joku kuuntelee... :)
Sorry vuodatus, raskaushormoonit ovat muutenkin vallanneet mut täysin, itkettää koko ajan ja kaikki asiat, esim. viime muskarissa kun oli vika kerta mua alkoi itkettää loppulaulu.... normaaliako??? Onneks tää on ohimenevä tila sentään, mä edes joskus toivottavasti palaan normaaliksi itsekseni ja voin rakentaa elämää taas muuallakin kuin vaan täällä neljän seinän sisällä, kun mies ei työlleen mitään voi ja sen kanssa on vaan elettävä. Kaipaan harrastuksia ja ystäviä. Ja töihin. Ja ja ja....
näissä tunnelmissa päätän raporttini täältä raskaushormoonien keskeltä yh-äitinä.
äitikuu rv 38+1/39+0 ja kuumepoika
Olisko ollut syys tai elokuun alusta asti rokotetaan vain riskiryhmiin kuuluvat.
Kesälläkään ei enää suositeltu mutta sai jos halusi. En ottanut Aalle.
Näissä uusissa rokotteissa ollut enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä.
Hyvää yötä!!
Tästä se taas lähtee tämäkin päivä. Vaikkei kyllä ihan vielä uskoisi. Nasu nukkui kuin samurai. Huitoi ja sohi ja pamautti päänsä silmäkulmaani. Mikä lie taas. Jokin lapsiahdistus varmaan.
Päivä täynnä toimintaa luvassa. Lähdemme kyläilemään ja asioita pitää hoitaa. Ja nukuttaa Nasu taas päivä- ja yöunille. On jokin äitivaihe pojalla menossa. Miehestä ei ole enää mihinkään, vaikka ennen on kelvannut hyvinkin. Alan kerätä jo tässä vaiheessa päivää rentouttavia aatoksia nukutussessioon. Monesti kyllä tuppaa pääsemään freudilaisia lipasahduksia, johtuen ehkä juuri tästä itsehillinnän yrityksestä. Kun sanoo riittävän monesti silmät kiinni ja pää tyynyyn, muuntuu se väistämättä lopulta muotoon pää kiinni. Ja ihan vahingossa.
Mukavaa päivän alkua. Kovin omanapaisesti alkoi.