Miten kauas avaruus ulottuu ja sitten kun seinä tulee vastaan niin mitä sen takana on?

Vierailija kirjoitti:

Siellä on uusi universumi.

Ja niitä seiniä oikeasti on - kts. maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet.

Niinku talossa huoneet?

Mutta mistäs se talo on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaruus ei ole huone.

Seiniä ei ole.

Joku reuna on oltava, miten se muuten voi laajeta niinkuin ilmapallo?

Jos ajatellaan että vastaan tulee seinä niin mitä materiaalia se on? Oletetaan että kalliota. No sitä jatkuu sitten johonkin asti. Mitä sen jälkeen? Jotain siellä aina on mikä jatkuu, joko materiaa tai tyhjyyttä. Se ei voi loppua.

Tuskin kalliota kuitenkaan, mitä sitten kallion takana olisi?

Jos tähtien välinen aine on tyhjiötä jossa on jotain molekyylejä, niin olisiko sitten siellä missä avaruus loppuu vaan tyhjiötä ilman mitään hiukkasia?

Kun avaruus laajenee kokoajan, on avaruuden laidalla aina harvempaa, kunnes ei ole yhtään pölyhiukkasta kun kaikki hiukkasetkin alkavat olla niin kaukana toisistaan?

Oliko alkupläjäyksessä pelkkää tyhjiötä jossa yksi pieni kohta josta sitten putkahti tai räjähti tai mikä se oikea termi on, niin kaikki nämä planeetat ja galaksit?

Mä ajattelen, että maapallo on ku pölyhiukkanen tilassa, joka jatkuu loputtomiin.

Meidän täytyy tunnustaa, että olemme pieniä kuin muurahaiset, emmekä tiedä muusta mitään kuin pelkästään itsestämme ja lähiympäristöstämme.

Se mikä mua ihmetytttää, on että useimpia ihmisiä ei edes kiinnosta pohtia, missä he ylipäänsä ovat.

Onhan se outoa, että ollaan olemassa mutta ei tiedetä missä. Eikä edes tiedetä keitä me itse ollaan: kuka on minä?

Siellä ei ole mitään. Tämä kaikki on suurta harhaa.

Harmi, että me ei kyetä vielä (jos koskaan) ajattelemaan ja ratkaisemaan asiaa.

Nyt oli löytynyt musta aukko mikä oli 30 miljardia kertaa suurempi kuin meidän pikku aurinkomme ja galaksien määräkin on ihan tajuton. Ei taida ihmisen aivot ikinä ymmärtää tätä ihmeellistä universumia, jopa kun tuo Einsteinin suhteellisuusteoriakin on aika hepreaa useimmille.

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei ole mitään. Tämä kaikki on suurta harhaa.

Voiko ei millään olla sellaista kuin harha?

Kenties.

Olemme kyllä pieniä tietysti, silti minua kiinnostaa niin paljon, miten avaruus loppuu. Shamppanjalasilla on reunat.

Voisiko niitä alkuräjähdyksiä olla useampia? Jos yhdestä näkymättömästä "tyhjästä" poksahtaa näin paljon planeettoja, tähtiä galakseeja... voisiko niitä räjähdyksiä olla useita. Vaikea uskoa että yhdestä "ei mistään" tulisi näin paljon massaa. Kyllä uskon että muutaman galaksin verran, mutta että kaikki yhdestä?

Jos oli useia alkuräjähdyksiä, miksi niitä oli vain tietty määrä, miksi alkuräjähtely ja uusien galaksien syntyminen loppui. Vai loppuiko?

Vierailija kirjoitti:

Mustiin aukkoihin liittyy monia haasteita, mikä tekee niiden tutkimisesta vaikeaa. Tässä joitakin syitä, miksi emme ole lähettäneet satelliitteja tai mittauslaitteita suoraan mustaan aukkoon:

Etäisyys: Lähin tunnettu musta aukko, V616 Monocerotis (A0620-00), sijaitsee noin 3 000 valovuoden päässä Maasta. Nykyisillä avaruusmatkustustekniikoilla kestäisi tuhansia vuosia päästä niin kauas.

Aika optimistinen on aika-arviosi. Nopeimmallakin ihmisen lähettämällä luotaimella menisi kymmeniä tuhansia vuosia päästä edes lähimmälle tähdelle. 3000 valovuoden päähän menisi kymmeniä miljoonia vuosia.

Nyt kaikki matematiikan opettajat, kertokaapa siitä kaareutuvasta suorasta jotain laskuesimerkkejä, ja jonkinlainen maallikolle avautuva selitys, kuten joku täällä sanoi, niin että kuusivuotiaskin sen ymmärtää.

Täällä jo mainittiin että on joku positiivisesti oikealle kaareutuva suora avaruudessa, niin mitä se tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä avaruuden ympärillä tai ulkopuolella on?

Ei ole mitään ulkopuolta, koko avaruus syntyi alkupamauksessa.

Oikeastaan ei tiedetä mitä tapahtui. On hyvin mahdollista että meidän maailmankaikkeus ei syntynyt tuolloin, se voi olla vain jatkumoa jostain joka oli "alkuräjähdyksen" hetkellä hyvin erityisessä tilassa, erittäin alhaisen entropian tilassa.

Olisko tää joku kosminen Truman Show? Siellä alienit katselee viihteekseen ihmisten sekoilua maapallolla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kaikki matematiikan opettajat, kertokaapa siitä kaareutuvasta suorasta jotain laskuesimerkkejä, ja jonkinlainen maallikolle avautuva selitys, kuten joku täällä sanoi, niin että kuusivuotiaskin sen ymmärtää.

Täällä jo mainittiin että on joku positiivisesti oikealle kaareutuva suora avaruudessa, niin mitä se tarkoittaa?

No ihan sama kuin että lentäisit maailman ympäri. Lentokone pitää koko ajan saman kurssin ja saman korkeuden, eli se lentää omasta koordinaatistostaan katsoen luotisuoraan eteenpäin, mutta kuitenkin kaaressa maapallon ympäri.

Googlaa Boltzmannin aivot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kaikki matematiikan opettajat, kertokaapa siitä kaareutuvasta suorasta jotain laskuesimerkkejä, ja jonkinlainen maallikolle avautuva selitys, kuten joku täällä sanoi, niin että kuusivuotiaskin sen ymmärtää.

Täällä jo mainittiin että on joku positiivisesti oikealle kaareutuva suora avaruudessa, niin mitä se tarkoittaa?

No ihan sama kuin että lentäisit maailman ympäri. Lentokone pitää koko ajan saman kurssin ja saman korkeuden, eli se lentää omasta koordinaatistostaan katsoen luotisuoraan eteenpäin, mutta kuitenkin kaaressa maapallon ympäri.

Tarkoitatko, että on eri asia jos paperille piirtää maapallon, sen ympärille ilmakehän, sitten piirtää paperille vähän näiden yläpuolelle suoran viivan, sellaisen kuvan tekeminen ei ole avaruudessa mahdollista?

Että avaruudessa ei voi lentää "suoraan maapallon ohi"?

Voiko avaruudesta lentää kohtisuoraa maapalloa kohti, vai onko lentorata aina kaareva?

Jos suora viiva on siis avaruudessa, ja jopa ilmakehässä sillä korkeudella missä lentokone lentää, kaareva, niin onko se jokapaikassa samanverran kaareva? Vai voiko tuota kaartevuutta mitata? Vai sanotaanko sitä pelkästään suoraksi joka siis käytännössä on kaareva?

Universumia ei voi ajatella arkikokemuksen perusteella.

Samalla tavalla kuin arkikokemuksella ei voi mitenkään ymmärtää miten alkeishiukkanen voi samaan aikaan olla sekä aalto, että hiukkanen, ei universumin perimmäistä olemusta voi ajatella ihmisen normaalin kokemusmaailman kautta.

Universumi on jotain, jota ei voi verrata mihinkään muuhun tunnettuun asiaan.

Vaikka arkijärki sanoo, että jotain täytyy olla universumin ulkopuolella, ei asia todellisuudessa välttämättä niin ole.

Matrixi simulaatio yhdistettynä raamatun Eedeni ja litteä mailma kuvulla.

Mikään eiole sattumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kaikki matematiikan opettajat, kertokaapa siitä kaareutuvasta suorasta jotain laskuesimerkkejä, ja jonkinlainen maallikolle avautuva selitys, kuten joku täällä sanoi, niin että kuusivuotiaskin sen ymmärtää.

Täällä jo mainittiin että on joku positiivisesti oikealle kaareutuva suora avaruudessa, niin mitä se tarkoittaa?

No ihan sama kuin että lentäisit maailman ympäri. Lentokone pitää koko ajan saman kurssin ja saman korkeuden, eli se lentää omasta koordinaatistostaan katsoen luotisuoraan eteenpäin, mutta kuitenkin kaaressa maapallon ympäri.

Tarkoitatko, että on eri asia jos paperille piirtää maapallon, sen ympärille ilmakehän, sitten piirtää paperille vähän näiden yläpuolelle suoran viivan, sellaisen kuvan tekeminen ei ole avaruudessa mahdollista?

Että avaruudessa ei voi lentää "suoraan maapallon ohi"?

Voiko avaruudesta lentää kohtisuoraa maapalloa kohti, vai onko lentorata aina kaareva?

Ei hajuakaan mitä yrität selittää, mutta vastaus kysymykseesi kaareutuvasta suorasta oli yllä havainnollistettu lentokone-esimerkillä.

Jos lentokoneet lentää suoraa viivaa, ei suoraa viivaa ole olemassa sen enempää metrin korkeudella. Tämän perusteella suoraa viivaa ei ole olemassa. Jos rakennettaisiin niin iso talo, että se olisi vaikka puolikkaan maapallon levyinen, olisi sen "suora" yläreuna todellisuudessa kaareva?

Mitä järkeä fyysikot käyttävät jos se ei ole arkijärkeä? Onko se jotain yliluonnollista. Missä vaiheessa se muuttuu yliluonnolliseksi?

Vaikka arkikokemuksella ei voi nähdä atomeja tai ymmärtää avaruutta, kouluja käyneet kuitenkin käsittääkseni opiskelevat ihan ihmisten käsittämien luonnonlakien ja ihmisten keksimien mittajärjestelmien avulla. Joku avaruusfyysikkokin on ihminen ja jos hän ei arkijärkeään käytä niin mitä sitten? Tuo lentokone-esimerkki on varmaan helppo selittää, en mitään vaikeaa kysymystä esittänyt älykkäille ja oppineille?

Siihen voi vastata jopa kyllä tai ei. Eli onko suora suora millään korkeudella?