Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ihmistä, joka oikeasti vain loisisi kotona, eikä omasta päätöksestään mene töihin?
03.04.2023 |
Tunnen kyllä muutamia työttömiä, mutta kukaan heistä ei ole sellainen työtön, joka vain omasta tahdostaan ja välttämättä haluaisi olla työtön ja jotenkin nauttisi kotona olemisesta. Kaikilla on työttömyyteen muita syitä: irtisanottu konkurssin takia ja ikää kohta 60, ei enää saa töitä iän ja fyysisen kunnon takia tai mielenterveysongelmia ja totaalinen loppuunpalaminen edellisessä työssä, ei ole työkykyinen ainakaan täysipäiväiseen työhön tällä hetkellä.
Onko sellaisia "loisin kotona ja rahat juoksee, en vaan jaksa mennä töihin" -ihmisiä oikeasti olemassa?
Kommentit (219)
Aika monesti henkilöt väittävät olevansa jotain susia, jotka ei alistu lampaiden työelämään , mutta heistä olisi töissä enemmän haittaa kuin hyötyä kömpelyyden ja hullujen ajatuskulkujen takia. Eli yhteiskunta hyötyy kun eivät sekoile työpaikoilla vaan ovat oman elämänsä kuninkaita/kuningattaria kotonaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä itkisin onnesta ja huokaisisin helpotuksesta, jos pääsisin johonkin töihin, ihan mihin vaan.
Kaikesta opiskeluun ja työhön liittyvästä on vaan pikkuhiljaa muodostunut kauhea "mörkö", kun on niin paljon epäonnistumisia takana ja siten vähitellen syrjäytynyt. Minä ja minun tilanteeni on siis "mörkö" sekä itselleni että työnantajille. Pitäisi aloittaa ihan nollasta, mutta kun alkaa olla jo ikääkin, niin ei ole helppoa, ja menneisyys ja nykytilanne hävettää, ahdistaa ja lannistaa, niin vaikea on tästä päästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen itseni ikäisen ihmisen, ikää yli 40v. En tiedä onko koskaan ollut palkkatyössä ja eiköhän tuo ole jo useita vuosia ollut eläkkeellä mielenterveyssyistä. Pahoin koulukiusattu ja muistan erikoisena ihmisenä jo lapsuudessa. Aikuisiällä todettu asberger ja kun kuulin tästä, niin tajusin hänen erilaisuutensa. Olisi tarvinnut oikeanlaista tukea jo ala-asteella, mutta ei 80-luvulla missään maalaiskunnassa tuollaisiin osattu tukea antaa.
Missä päin tämä? Voisin sanoa samaa.
N43
Vierailija kirjoitti:
Miehen 24vuotias lapsi. Ei mitään yritystä työelämän suuntaan eikä kesätöissäkään ollu kolmesta "opiskelukesästä" kuin yhtenä puolet kesästä.
Tarkkaanpa olet pannut muistiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä itkisin onnesta ja huokaisisin helpotuksesta, jos pääsisin johonkin töihin, ihan mihin vaan.
Kaikesta opiskeluun ja työhön liittyvästä on vaan pikkuhiljaa muodostunut kauhea "mörkö", kun on niin paljon epäonnistumisia takana ja siten vähitellen syrjäytynyt. Minä ja minun tilanteeni on siis "mörkö" sekä itselleni että työnantajille. Pitäisi aloittaa ihan nollasta, mutta kun alkaa olla jo ikääkin, niin ei ole helppoa, ja menneisyys ja nykytilanne hävettää, ahdistaa ja lannistaa, niin vaikea on tästä päästä eteenpäin.
Mikä lie vikana, että eivät halua ottaa meitä, jotka haluaisimme pysyvän vakityön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen montakin. Useimmat tuntemani työttömät pelkäävät joutuvansa töihin. Vain harva haluaa päästä töihin. Juuri tämän asenteen vuoksi kannatan ansiosidonnaisen rajua lyhentämistä ja työttömyysturvan heikentämistä kautta linjan.
Mutta kun on laki, joka määrää tietyn summan elämiseen kulujen jälkeen jokaiselle.
No lakeja voi ehkä muuttaa, mutta sitten emme ole enää hyvinvointivaltio ja siihen ei yksikään puolue tule suomessa omalla vahtivuorollaan suostumaan.
Itse nostaisin palkkoja ja "kilpailukyky my ass", vain näin saadaan eroa työttömyden ja töissä käymisen välille, tuohon ei ole mitään lakia, palkkaa saa maksaa aina maksaa enemmän.
Myös osa-aikaisuuksiin ja määrä-aikaisuuksiin tulisi jossain määrin puuttua, ei kieltää kokonaan, mutta asettaa rajoituksia.
Ihan ensiksi Suomeen tulisi saada minimipalkkalaki. Tosin se voi tulla kokkareille epämiellyttävänä yllärinä, että esim. jenkeissä minimipalkka taitaa olla jo jotain 15 dollaria tunnissa :D Kuinka monella alalla Suomessa on tuollainen tuntipalkka TESsin mukaan?! Kyllä meitä kusetetaan!
Niin. Minusta tuntuu, että se vaiva ja myllerrys, mikä työhön menosta seuraa, ei vastaa hyötyä, joka siitä seuraa (pari sataa enempi rahaa, ihmisten hyväksyntää).
Kun tuli työnhakuveövoite keväällä 2022 hain työpaikkoja ja minut kutsuttiin haastatteluun lähes kaikkiin paikkoihin, joihin hain, koska olen luova ja hyvä kirjoittamaan. Niissä paikoissa, jotka ei kiinnostaneet aidosti, sanoin haastattelussa olevani alkoholisti ja ne mitkä kiinnosti, kämmäsin, koska olen alkoholisti.... Te-virkailijan aloitteesta minulta otettiin työnhakuvelvoite pois.
On päihdeongelman lisäksi monenmoista diagnoosia psyykenpuolelta mm. skitsofrenia, mutta omasta mielestä työelämään osallistumista haittaa eniten autismi ja erityisherkkyys. Kehossa on jänteitä ja luita mäsänä, mutta fysiikkani on mielestäni silti parempi, kuin monella perus-Keijolla ja -Katrilla ilman näitä.
Niin. Pitäisikö mennä töihin? Itse saan tyydytystä muista asioista ja tiedän, että teen monia asioita, joita ei tekisi kukaan, vaikka maksettaisiin ja minä teen tekemisen ja auttamisen ilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sellaisia ihmisiä, jotka ovat todella innokkaita menemään töihin, sitten kun löytyy se täysin heidän vaatimusten mukainen työ. Se, että he eivät ole lähellekään työnantajien toiveiden mukaisia hakijoita ei käynnistä mitään itsensä kehittämisen prosessia esim kouluttautumista, vaan pelkän uhriutumisen ja vihan sekä oikeutuksen jatkaa toisten rahoilla elämistä.
Ja myöskin työyhteisön ja työnantajan sekä esihenkilön pitää olla tietynlainen ja kriteerit täyttävä. Ja sitten kun vaatimukset on sellaisia, että ollaan utopian puolella, niin se antaa oikeutuksen jatkaa tuilla elämistä. Ja jos on ollut töissä viimeksi kauan aikaa sitten tai mielikuva työelämästä on omien vanhempien puheista muodostettu, niin tämän päivän tavanomainen työelämä vaatimuksineen voi tuntua kiusaamiselta tai terveysuhalta. Ja sellaista kai se sitten todellisuudessa onkin, mutta silti tavanomaista tämän päivän työelämää.
Mä en kyllä kuvitellut kumpaakaan, en terveysuhkaa enkä kiusaamista. Kun menin ekaa päivää töihin, mut oli googletettu ja sitten alkoi kommentointi ja kiusaaminen. Kun lopetin, paljastui sitten myös fyysinen sairaus, joka jatkossa estää sellaiset hommat.
Yleensä ihmiset tekevät ammatinvalintansa ihan järkevin perustein.
Minun eräs kaverini on sanonut, että jos hän joskus vielä töihin menee, niin sen homman pitää olla sellaista, joka ei tunnu työltä. Töissä hän on ollut viimeksi yli viisi vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totaalilorvijoita en tunne. Sellaisia tiedän, joille kelpaa vain hyvin rajatusti tietynlainen työ. Esim. pitää olla omalta alalta, ja niistäkin vain tietynlaisilla työajoilla olevat ja tiettyä suppeaa "alakategoriaa" olevat tietyssä sijainnissa.Tai että tekee vain taidetta, joko apurahalla jos saa sellaista, tai jos ei niin nostaa tukia ja taiteilee.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Jäi työttömäksi kovasta virasta 52 vuotiaana. Nyt yli 60-vuotias ja hyvin pyyhkii. Välillä käy 6kk jossain oppilaitoksessa leikkimässä vahtimestaria ja taas saa alkuperäisen palkan mukaan päivärahat. Siis isommat päivärahat, kuin moni saa päivätyöstä. Tyyliin 3500€ nettona. Eli käydessään töissä sen 6kk saa huonompaa palkkaa, kuin sitten päivärahoilla. Sitten taas kelpaa pari vuotta.
Rehellisesti sanottuna ihmettelen, että näitä kannustinloukkuja ei pureta.
Tämä ei vaan ole totta. Ansiosidonnainen määräytyy sen palkan perusteella, jota olet viimeiseksi tehnyt (joku kk määrä tässä on).
Itse ilen määräaikainen ope, joka saa opetusaikana myös matkakorvauksia. Eli palkka tuolloin noin 2500-2800e. Kun jään kesäajaksi työttömäksi, ei tietenkään matkoja katsota palkaksi. Ansiosidonnaiseni on n. 1300e. Jota saan sen 3kk:tta.
Ja tätä pitäisi sitten vielä pienentää? En ole työhaluton, enkä mullään lailla kykenemätön hakemaan alani töitä. Vaan kun niutä vakinaisia toimia ei ole eikä tehdä, vaikka tarve olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä olemassa. Olen naimisissa sellaisen kanssa. Yrittäjä, joka heittäytyi 55-vuotiaana mun elätettäväkseni, koska ei raaskinut maksaa itselleen kunnollista yrittäjäeläkettä eikä kiinnostanut enää yrittääkään. Tuossa se elelee minun, julkisen puolen *loiseläjän* (=opettajan) siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoustöitä saa jokainen ja samoin päiväkotiin pääsee kaikki töihin harjoittelun jälkeen. Wolt-kuskiksi pääsee myös kaikki.
Nyt kun jauhejengi pilasi demarit niin kokoomus kyllä huolehtii että kaikki myös menevät töihin.
Koomuksen vaalilupaus:
Alle 700 euroa kuukaudessa käteen yhdeksän kuukauden työttömyyden jälkeen.
Niin 700e kuussa käteen kaikkien kulujen jälkeen, sehän on 700e enemmän kuin monella töissä käyvällä kun jää vuokran, ruoan ja laskujen jälkeen 0e käteen.
Meillähän on laki, joka sanoo, että työttömälle tulee jäädä "sen ja sen verran" kulujen jälkeen käyttöön, ensin maksetaan tonnin vuokra, sitten laskut, sitten muut ja lopulta annetaan vielä 700e boonus.
Mulla jää yh:na kaikkien kulujen jälkeen 700 käteen kuussa. Siitä sitten ostetaan itselle ja lapsille ruoka, lasten kengät ym. Palkka on 5000.
Siis sun kulut siellä Porvoossa on 4300 e /kk, ilman että mukaan on laskettu edes ruuat ja lasten vaatteet? Missä lukaalissa oikein asut, kannattaisiko asua sellaisessa mihin on varaa? Vai oletko joku marttyyriyrittäjä, joka tekee jotain pilipalikoristeita, ja ruikuttaa, kun pitää maksaa verot ja vakuutukset?
Typerys! 5000 € palkasta ei jää käteen 5000 €, vaan verojen kautta tällaista palkkaa saavat maksavat sinun loiselämääsi tuntuvalla summalla. Mutta joo, mistäpä sen työelämän ulkopuolella oleva tietäisi, ja heikkolahjainen ymmärtäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoustöitä saa jokainen ja samoin päiväkotiin pääsee kaikki töihin harjoittelun jälkeen. Wolt-kuskiksi pääsee myös kaikki.
Nyt kun jauhejengi pilasi demarit niin kokoomus kyllä huolehtii että kaikki myös menevät töihin.
Koomuksen vaalilupaus:
Alle 700 euroa kuukaudessa käteen yhdeksän kuukauden työttömyyden jälkeen.
Niin 700e kuussa käteen kaikkien kulujen jälkeen, sehän on 700e enemmän kuin monella töissä käyvällä kun jää vuokran, ruoan ja laskujen jälkeen 0e käteen.
Meillähän on laki, joka sanoo, että työttömälle tulee jäädä "sen ja sen verran" kulujen jälkeen käyttöön, ensin maksetaan tonnin vuokra, sitten laskut, sitten muut ja lopulta annetaan vielä 700e boonus.
Mulla jää yh:na kaikkien kulujen jälkeen 700 käteen kuussa. Siitä sitten ostetaan itselle ja lapsille ruoka, lasten kengät ym. Palkka on 5000.
Siis sun kulut siellä Porvoossa on 4300 e /kk, ilman että mukaan on laskettu edes ruuat ja lasten vaatteet? Missä lukaalissa oikein asut, kannattaisiko asua sellaisessa mihin on varaa? Vai oletko joku marttyyriyrittäjä, joka tekee jotain pilipalikoristeita, ja ruikuttaa, kun pitää maksaa verot ja vakuutukset?
Typerys! 5000 € palkasta ei jää käteen 5000 €, vaan verojen kautta tällaista palkkaa saavat maksavat sinun loiselämääsi tuntuvalla summalla. Mutta joo, mistäpä sen työelämän ulkopuolella oleva tietäisi, ja heikkolahjainen ymmärtäisi.
Joo. Mun brutto on jotain 5000 e ja netto n. 3000 e. Missä maailmassa elää nämä, jotka kuvittelevat, että brutto = netto? Tuosta kahdesta tonnista, jotka multa kuoritaan päältä, elätetään eräskin ansiotuloton.
En mä siitä valita, vaikeavammaisen lapsen äitinä tajuan kyllä, mihin ne eurot on menneet - tähän asti. Tulevaisuudesta sitten tiedä. Jää nähtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen perhetyöntekijä, joten tunnen paljon. Esimerkiksi tämän kaupungin 1991 syntyneistä, ovat siis 32-vuotiaita, 40 % on jäänyt tänne, eikä heistä suurin osa käy töissä. Suurin osa ei ole ollut ikinä päivääkään töissä.
Pieni kaupunki, ovat asuneet täällä ikänsä, joten tunnen heidät omien lasten kautta. Ovat terveitä, mutta ovat kodeista, joissa töitä ei ole tehty, joten on opittu, että yhteiskunta pitää huolta. Monilla heistä on jo 4-8 lasta.
4-8 lapsen hoitaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää työtä
No ei tuollaisten toimesta ole, ei todellakaan! Aiheuttavat välittömät suuret kustannukset lapsilaumallaan. Nämä lapset tulevat mitä todennäköisimmin kasvamaan vanhempiensa kaltaisiksi loisiksi, ja haitallinen väestö sen kun vaan lisääntyy.
Tunnen. Useita. Moni harrastaa sitä, että tekee sen verran töitä, että pääsee ansiosidonnaiselle. Sitten kun se on käytetty loppuun, uusi pätkä töitä, ja taas ansiosidonnaiselle. Tätä tein itsekin muutaman kerran nuorempana. Nykyään olen jo pidemmän aikaa ollut vakituisessa työssä. Tiedän myös ihan peruspäivärahalla olevia, jotka ei koskaan ole olleetkaan töissä jotain vuokrafirmojen lyhyitä hanttihommia lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaverini ja hänen miehensä. Työkaveri rakastui päätäpahkaa tähän mieheen. Aiemmin kävi siis töissä ja oli ahkera työntekijä, mutta miehen myötävaikutuksen/aivopesun ansiosta tuumasi, että ei töissä tarvitse käydä, senkun elellään ilmaiseksi jonkun sukulaisen asunnolla, nostetaan tukia ja relataan, koska elämästä kuuluu nauttia ja tällainenkin on mahdollista. Jotakin hippi-ideologiaa tässä on heillä olevinaan taustalla.
Aivopesu toimii siis toisinkin päin.
Aivopesu ja valmistautuminen työelämään aloitetaan jo yleensä päiväkoti-iässä kun pelotellaan että kohta kouluun ja koulu on pakollista (oppivelvollisuus) jotta pääsee myöhemmin töihin mikä on myös pakollista.
Tuo on myöhemmässä iässä kuin tupakointi (tapa ja riippuvuus) mistä ei tahdo päästä eroon koska on aina tehnyt noin ja muutkin tekevät noin.
Joillekin elämäntarkoitus on tehdä töitä koska siitä riippuvuudesta on vaikea päästä eroon, onneksi itse pääsin ja nyt elän täysillä ilman kahleita ja aikatauluja.
Mun 27-vuotias serkku. Hän on valmistunut huonosti työllistävälle alalle. Hän kyllä mielellään tekisi oman alan töitä, mutta mitään matalapalkkatöitä hän ei halua tehdä vaan on mieluummin työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaverini ja hänen miehensä. Työkaveri rakastui päätäpahkaa tähän mieheen. Aiemmin kävi siis töissä ja oli ahkera työntekijä, mutta miehen myötävaikutuksen/aivopesun ansiosta tuumasi, että ei töissä tarvitse käydä, senkun elellään ilmaiseksi jonkun sukulaisen asunnolla, nostetaan tukia ja relataan, koska elämästä kuuluu nauttia ja tällainenkin on mahdollista. Jotakin hippi-ideologiaa tässä on heillä olevinaan taustalla.
Aivopesu toimii siis toisinkin päin.
Aivopesu ja valmistautuminen työelämään aloitetaan jo yleensä päiväkoti-iässä kun pelotellaan että kohta kouluun ja koulu on pakollista (oppivelvollisuus) jotta pääsee myöhemmin töihin mikä on myös pakollista.
Tuo on myöhemmässä iässä kuin tupakointi (tapa ja riippuvuus) mistä ei tahdo päästä eroon koska on aina tehnyt noin ja muutkin tekevät noin.
Joillekin elämäntarkoitus on tehdä töitä koska siitä riippuvuudesta on vaikea päästä eroon, onneksi itse pääsin ja nyt elän täysillä ilman kahleita ja aikatauluja.
No se on sitä niinsanottua sopulilauma käyttäytymistä kun naapurikin niin minäkin ja mitäköhän ne minusta ajattelee jos poikkean yleisestä tavasta : )
Tunnen. Jäi työttömäksi kovasta virasta 52 vuotiaana. Nyt yli 60-vuotias ja hyvin pyyhkii. Välillä käy 6kk jossain oppilaitoksessa leikkimässä vahtimestaria ja taas saa alkuperäisen palkan mukaan päivärahat. Siis isommat päivärahat, kuin moni saa päivätyöstä. Tyyliin 3500€ nettona. Eli käydessään töissä sen 6kk saa huonompaa palkkaa, kuin sitten päivärahoilla. Sitten taas kelpaa pari vuotta.
Rehellisesti sanottuna ihmettelen, että näitä kannustinloukkuja ei pureta.