Kaikki on mennyttä
Asiat alkoi mennä aika pahasti päin vittua 90-luvulla enkä ole sieltä suosta osannut nousta. Tällä hetkellä olen vanhentunut, ylipainoinen, ruma kuin mikä, köyhä, velkaantunut, mielenterveysongelmainen ja yksinäinen henkilö. Toivoa ei ole enää ja terveyskin alkaa huveta pikkuhiljaa. Odottelen vain kuolemaa ja osakseni jäi hyväksyä, että näin tämä nyt meni. Surun ja tuskan läpikäyntiä päivittäin.
Kommentit (15)
Onko ketään, jota voisit auttaa? Vapaaehtoistyö? Vaihtoehtoisesti joku vertaistukiryhmä.
Kannattais kuolemaa odotellessa edes pelastaa kuoleman jälkeinen elämä josset halua et sekin on yhtä pas ka. Tällä hetken hurmalla ole mitään väliä. Elämästä ei tarvitse pitää kunhan porskuttaa sen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Voit alkaa rukoilla. Suunta on vain ylöspäin.
Rukoilu ei mitään auta, ihan höpöhöpö-juttua 🙄
Vierailija kirjoitti:
Voit alkaa rukoilla. Suunta on vain ylöspäin.
Höpöhöpö maata kohti jokainen meistä menee
Niin. Luultavasti kevät vielä pahentaa asiaa. Ja ihmisten tapa hylätä muut oman onnensa nojaan on ikävää. Onko paikkakunnalla mitään, edes luontoa, missä ihmisiä näkee yleensä. Kriisipuhelin on myös, mutta eivät oikein taida ymmärtää kaikkien tilannetta tarpeeksi.
Sama juttu, mutta minun syöksykierteeni alkoi vasta alle kymmenen vuotta sitten. Ihan koko ajan on mielessä se, että elämä on jäänyt taakse. Kaikki muistuttaa siitä, että mitään ei enää ole elettävänä.
pahasti olet ihan itse asiasi sössinyt jos et 30v ole niitä pystynyt korjaamaan. kannattaa myös miettiä omia asenteita olisko korjattavaa. tuolla demari asenteella ne eivät korjaannu ei kaikki ole muiden syytä
Vierailija kirjoitti:
Itsensä uhriuttaminen on myrkkyä.
No, mitä sinä teet sitten, kun sinulla ei ole yhtään mitään jäljellä?
Ysäriltä asti lähes kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Ainoa positiivinen asia on kun kannabis on alkanut laillistua. Se on niin pieni plussa ettei se jaksa lohduttaa. Varsinkaan suomessa jossa ei ehkä ikinä laillistu. Toivottavasti edes eutanasian saa kohta kun ei jaksaisi lisää kärsimyksiä.
Ensimmäinen asia mikä kannattaa varmaan korjata tämmöisessä tilanteessa on Vauvapalstalla hengaileminen..... Tämä palsta ei ainakaan kohenna mielentilaasi. Jokainen varmaan huomaa sen, täynnä luusereita vetämässä muutenkin toisia alaspäin.
Sä tarviit seuraa joka oikeasti vetää sua ylös ja auttaa ja se ei täältä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä uhriuttaminen on myrkkyä.
No, mitä sinä teet sitten, kun sinulla ei ole yhtään mitään jäljellä?
Elän. Henki pihisee vielä. Niin kauan on toivoa.
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit alkaa rukoilla. Suunta on vain ylöspäin.
Höpöhöpö maata kohti jokainen meistä menee
Ylösnousseen seurassa.
Voit alkaa rukoilla. Suunta on vain ylöspäin.