Ahdistava ilmapiiri kotona
Miehellä töissä inhottava tilanne. On aivan loppu työnsä kanssa ja miettii uusia tuulia. Mutta miten pystyn olemaan tukena, kun alan itsekin olemaan miehen olemuksen takia uupunut. Koko ajan saa olla varuillaan, ettei sano mitään väärää, ettei toinen vain loukkaannu.
Miehen kasvoilta ei näy enää ilo. Naama on koko ajan nurin ja miehen olemus on epämiellyttävä. Tuima ilme naamalla aamusta iltaan . Hän on vain omissa ajatuksissaan. Keskustelumme on oikeastaan sellaisia, että minä puhun jotakin ja hän ei kuule. En uskalla puhua hänelle enää oikein omia ajatuksianikaan tuon olemuksen vuoksi.
Surettaa lasten puolesta. Minä jaksan touhuta heidän kanssaan ja olla iloinen heidän kertomista asioista. Isä on vain äreä ja tiuskii.
Kommentit (45)
Vetoa lapsiin. Työ on vaan yksi osa elämää, perhe ja lapset on tärkeämpiä.
On todella haastavaa olla tukena ja jaksaa olla positiivinen, kun lähipiirissä on joku, joka käy läpi vaikeita aikoja. On kuitenkin tärkeää muistaa, että voit olla tukena miehellesi monella eri tavalla.
Yksi tärkeimmistä asioista on kuunnella ja osoittaa miehellesi, että välität hänestä. Yritä olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen hänen tunteitaan kohtaan. Älä painosta häntä kertomaan asioita, vaan anna hänen tulla luoksesi silloin kun hän on valmis.
Toinen hyvä tapa olla tukena on auttaa häntä löytämään ratkaisuja tilanteeseensa. Voit esimerkiksi auttaa häntä miettimään uusia uramahdollisuuksia tai keinoja rentoutua ja purkaa stressiä. Voitte myös yhdessä harkita terapiaa, jos miehesi kokee sen hyödylliseksi.
On myös tärkeää muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi. Huolehdi riittävästä levosta, liikunnasta ja muista itsellesi tärkeistä asioista. On tärkeää, että sinulla on omaa aikaa ja voimia olla tukena miehellesi.
Jos huomaat, että miehesi olemus alkaa vaikuttaa negatiivisesti koko perheen ilmapiiriin, kannattaa harkita myös ammattiapua. Esimerkiksi perheterapia voi auttaa löytämään keinoja käsitellä tilannetta ja löytää yhteinen tapa selvitä vaikeasta tilanteesta.
Minun miehelle työterveyslääkäri ehdotti tuossa tilanteessa terapiaa, olisi päässyt työpsykologin juttusille. Mutta minun suureksi harmiksi ei halunnut mennä. Tämä lisää minun taakkaa vaimona, kun ei pysty auttamaan. Mutta sellaisia ne miehet varmaan ovat. Sen verran on kuitenkin hoitomyönteinen että suostuu syömään masennuslääkkeitä.
Tässä tulikin jo hyviä neuvoja.
Tässä on myös se ongelma, että jos asian ottaa puheeksi, mies kokee , että syytän häntä. Vaikka ei se ole tarkoitus tietenkään. Kuitenkin välitän hänestä. Haluan, että hän voi hyvin
Vierailija kirjoitti:
Tässä tulikin jo hyviä neuvoja.
Tässä on myös se ongelma, että jos asian ottaa puheeksi, mies kokee , että syytän häntä. Vaikka ei se ole tarkoitus tietenkään. Kuitenkin välitän hänestä. Haluan, että hän voi hyvin
Kirjoita. Kirje tai vaikka tekstari. Saa rauhassa miettiä.
Tilanne kuulostaa hyvin raskaalta teille molemmille ja ymmärrän, että se vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin. On tärkeää, että huolehditte itsestänne ja pyritte löytämään keinoja selviytyä tästä tilanteesta. Voisitko kysyä mieheltäsi, haluaisiko hän puhua tilanteesta kanssasi tai hakea ammattiapua esimerkiksi terapeutilta? Voi olla, että hän tarvitsee ulkopuolista apua selviytyäkseen työnsä haasteista ja siitä aiheutuvasta stressistä. Voisit myös yhdessä miettiä keinoja, joilla voisitte tukea toisianne tässä tilanteessa. On tärkeää, että pysytte yhteydessä toisiinne ja löydätte yhdessä tapoja käsitellä tätä tilannetta ja vähentää stressiä.
On monia keinoja, joilla voitte tukea toisianne ja vähentää stressiä. Tässä muutamia vinkkejä, joita voitte kokeilla yhdessä tai erikseen:
Aikatauluttakaa yhteistä aikaa: Pyrkikää löytämään säännöllisesti aikaa olla yhdessä ilman työ- tai perhevelvoitteita. Voitte esimerkiksi käydä kävelyllä, katsoa elokuvan tai vain jutella.
Kuunnelkaa toisianne: Kun puhutte ongelmistanne tai huolistanne, yrittäkää olla läsnä ja kuunnella toisianne. Empatia ja ymmärrys ovat tärkeitä, jotta molemmat tuntevat tulleensa kuulluiksi.
Harjoittakaa stressinhallintatekniikoita: Esimerkiksi hengitysharjoitukset, meditaatio tai liikunta voivat auttaa vähentämään stressiä ja parantamaan mielialaa.
Asettakaa rajat työlle: Yrittäkää molemmat asettaa selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välille. Älkää ottako työasioita kotiin, jos se on mahdollista.
Keskittykää positiivisiin asioihin: Vaikka tilanne voi olla raskas, yrittäkää löytää ilonaiheita elämästänne ja keskittyä niihin. Kiitollisuuden harjoittaminen voi auttaa näkemään asiat uudessa valossa.
Tukekaa toistenne harrastuksia: Harrastukset voivat tarjota henkireikää arjen haasteista. Kannustakaa toisianne löytämään ja viettämään aikaa itselle tärkeiden asioiden parissa.
Hakekaa tarvittaessa ulkopuolista apua: Jos tilanne tuntuu liian raskaalta selvitä yksin, ammattiapu, kuten terapia tai perheneuvonta, voi olla hyvä vaihtoehto.
Muistakaa, että avoin ja rehellinen kommunikaatio on avain ymmärtämään toistenne tarpeita ja tunteita. Yhteistyö ja yhteinen päämäärä selvitä tilanteesta voi vahvistaa suhdettanne ja auttaa teitä löytämään ratkaisuja haasteisiin.
Voi ap, tuo on todella rasittava ja hankala elämänvaihe. Elämä on ylä-ja alamäkeä . Niinkuin vanha viisas sananlasku kertoo jokaisen on ristinsä kannettava.
Voimia teille kaikille. Toivottavasti lapsesi ovat jo niin suuria , että voitte yhdessä pohtia tilannetta. Mies ei varmasti jaksa / halua osallistua siihen.
Pääasia on , että sinulla on ihminen tai ihmisiä joille voit puhua, puhua ja puhua. Tarvitse itse terapiaa ja miehesi ennenkaikkea. Epäilen vaan , ettei suostu siihen .
Vuoden kuluttua kaikki on toisin.
Nämä avunhakuneuvot ovat täysin turhia. Lähipiirissäni on ollut kaksikin tapausta, joissa puoliso yritti kauan saada miestä kanssaan perheterapiaan. Mies ei suostunut, ja kun vaimo lopulta luovutti ja otti eron, nämä herrat syyttävät kaikesta vaimoaan. Toinen tapaus kärsi sairaalloisesta mustasukkaisuudesta, toinen taas oli masentunut ja veti lopulta koko parheensä suohon.
Lomalle, parikin päivää virkistää, jokin paikka missä saa kaiken valmiina eli joku lomakeskus. Tai luontopolulle kävelylle.
Puhu miehellesi jos hän irtisanoutuisi ja sinä ottaisit enemmän vastuuta taloudenhoidosta kunnes hän löytää uuden työn. Muuten tuo ei tule päättymään hyvin.
Eroa? Joku raja on kaikella. Jos joutuu pelkäämään ja tuima ilme, ei ole kyse enää normaalista yhteiselosta. Surra toinen voi ja ahdistua (silloin voisi tukea), mutta olisi tärkeää että sun ja lasten hyvinvointi on kunnossa. Ilo. Et ole toisen synkkyyden loputon kannattelija, kun joudut tukemaan lapsia.
Ai mä muistan mieheni työstressiajat, oli kyllä ihan kamalaa. Onneksi vaihtoi duunia ja on kuin uusi ihminen. Ei siihen mikään muu olisi auttanut.
"Miehen olemus on epämiellyttävä". Eli et halua enää ikinä koskea tikullakaan. Joten eri asunnot?
Veikkaan että miehesi sairastaa masennusta. Ehkä ei pysty sen takia kontrolloimaan huonoa oloaan, käyttäytymistään.
Toivon että menisi lääkäriin.
Voimia teille!
Vierailija kirjoitti:
Vetoa lapsiin. Työ on vaan yksi osa elämää, perhe ja lapset on tärkeämpiä.
näin voi ajatella ainoastaan suomessa, kun töitä ei ole pakko tehdä ja aina voi loisia työssäkäyvien siivellä. erityisesti yh:t ovat hyviä loisimaan.
En vain tiedä enää mitä tässä tekisi