Miten joku pystyy ostaa verhot matot ja muut tekstiilit niin, että ei kyllästy niihin parissa vuodessa??

Osta riittävän hyvä ja kallis. Olen pitänyt aitoja käsinsolmitttuja mattojani jo 15 vuotta. Yhteishinta oli noin 3000 e, mutta ei kyllästytä yhtään.

Verhot ovat silkkiä.

Laatuun ei kyllästy.

Vierailija kirjoitti:

En oo siis ostanut vielä mitään, vihaan turhaa kulutusta, ja muuta. Mietin vain mistä apua kyllästymiseen. t. AP

Osta kangastussit ja tee mieleisiäsi kuvioita ja värejä mattoosu. Tai vaihda jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllästykkään, kun vaihtelen verhoja, koristeita, tauluja, järjestystä, mattoja silloin tällöin. Nyt keväällä taas kaikki uusiks.

Siis.. Eli käytännössä kyllästyt, kun haluat välillä vaihtaa.

Muutettiin tähän taloon 8 vuotta sitten ja oikeastaan mitään ei otettu vanhasta kodista. Hankittiin ajattomia, laadukkaita tekstiilejä joiden värimaailmat sopivat harmonisesti yhteen. Paljon pellavaa mikä kestää ja kestää. Kaikissa huoneissa on pimennysverhot joihin on panostanut niin paljon ettei tee edes mieli vaihtaa uusiin. 

Aikaisemmassa kodissa oli aina kaaos ja kun äitini kävi pari kertaa kuukaudessa meillä niin aina oli eri verhot huoneissa. Se kuvastaa sitä aikaa, että tykkäsin kyllä sisustaa, mutta puuttui se punainen lanka ja mikään ei sopinut yhteen. Paljon kivoja juttuja sielä täällä, mutta yhdessä sekava. 

Mulla ollu samat jo yli 15 v.

Vierailija kirjoitti:

Vältä kirjavuutta. Mitä vähemmän värejä ja kuvioita, sen tyylikkäämpi. Jossain voi olla väriä, esim kaunis maalaus tai ryijy.

Olen täysin päinvastaista mieltä. Ostakaa kirjavaa, jos se puhuttelee. Oman näköistä ja laadukasta.

Vierailija kirjoitti:

Ostaa niin laadukkaat (kalliit), ettei raski uusia. Hankkii niin täyden elämän, ettei juuri ehdi sisustukseen kiinnittää huomiota. 15 v ollut samat matot ja verhot tällä taktiikalla :-O

Sama, ja jos ei löydy tai ei ole varaa niin mennään mutsin vanhoilla :,D

Vierailija kirjoitti:

Meillä on klassisia luonnollisia värejä kuten pellavaa, valkoista, mustaa ja lämmintä harmaata. Lisäksi paljon tammen ja teakin väriä huonekaluissa. Vähän tehostevärinä on puuterin roosaa. Nyt kun katson, niin kuvioita ei ole missään. Ehkä juuri tämä rauhallisuus ja yksinkertaisuus tekee sen, ettei tee mieli vaihtaa mitään. Vähän niinkuin luonnossakin, kaikki vaan uppoaa sinne eikä mikään pistä silmään.

Aiemmin tykkäsin retrommista väreistä ja kuoseista, mutta niiden kanssa en onnistunut saamaan tasapainoista kokonaisuutta aikaan. Siksi teki mieli jatkuvasti muuttaa jotain.

Minulla täysin päinvastoin. Haluan värejä ja kuvioita, mutta vain sellaisia, jotka todella miellyttävät. Toistaiseksi en ole halunnut luopua yhdestäkään omasta löydöstäni.

Samat tekstiilit ollut siitä saakka kun muutin omilleni, olen nyt 30v. 

En halua minkään muunlaisia, jos menee huonoksi niin korjaan/korjautan tai hankin tilalle samanlaisen.

Minua ei sisustus kiinnosta oikein yhtään, eikä olisi varaa edes. Olen asunut tässä kolme vuotta ja kertaakaan en ole verhoja vaihtanut enkä mattoa. Tykkään siitä että kaikki on samoin ja kotini on viihtyisä pesä minulle.

Ei vaan kyllästy.

Ostan vasta, kun löydän mieluisaa. Sitäkin pyörittelen jonkin aikaa mielessä ennen ostopäätöstä. Toki joskus tulee tehtyä onnistunut pikainen ostos tai jokin lahja osuu nappiin.

Muuttaessa sisustan uuden kodin tarkoituksenmukaisesti, enkä kyllä huvinseni vaihtele. Viimeisimmät muutot ovat olleet pienempiin neliöihin, joten tavara on ollut vähenemään päin. Perushuonekalut perittyä/löydettyä antiikkia, jota en vaihda. Jos uuteen asuntoon ei ole joku mööpeli mahtunut, olen myynyt. Samoilla tekstiileillä olen pitkälti mennyt, johonkin ikkunaan tai käytävään aina joutuu uudessa asunnossa katsomaan uudet sisustukset. 

Nyt olen muuttamassa miehen kanssa yhteen miehen asuntoon joka peruskalustettu, ja aivan eri tyylillä/väreillä kuin omani. Muutama täyspuinen ajaton huonekalu minulta tänne tulee ja tärkeimmät taide-esineet. Osa tekstiileistä ja huonekaluista ja astioista varmaan menevät vintille unohduksiin kun en raaski luopua mutta tänne eivät sovi mitenkään. Olen jo seurusteluaikana sisustanut miehen luona, ostanut molemmille mieleisiä tekstiilejä ja huonekaluja itselleni tänne käyttöön. Osa sellaisia, että eron sattuessa jättäisin kyllä miehelle. Ja tiedän, että mies on niin laiska sisustusasioissa ja tänne rahtaamani tavara on hänelle mieluista ja näihin tiloihin käytännöllisiä, että ei rupea niitä vaihtamaan jos eroamme. Mietin välillä että jos tänne uusi nainen tulee, se varmaan miettii niin paljon, että onko mies voinut sisustaa näin hyvin itse ja pähkäilee mikä kaikki on eksän kädenjälkeä :D. 

Osa niin kaunista että jaksat katsella, mutta rahaa kyllä palaa siihen.