Lue keskustelun säännöt.
Aallossa tekniikan maisteritason opinnoista 90% englannin kielell
30.03.2023 |
Miten tähän on tultu. Suomen valtio maksaa DI-tutkinnosta tietyn euromäärän. Ulkomailta tulee valmiita kandeja, jotka voidaan kouluttaa kahdessa vuodessa diplomi-insinööreiksi. Opiskelijat maksavat lukukausimaksut, mutta saavat koululta täyden stipendin opintojaan varten.
Lukiosta valmistuneen suomalaisen opiskelijan kouluttaminen dippainssiksi kestää 5-6 vuotta, joten. Kansainvälinen maisteriohjelmaan tullut kandiopiskelija valmistuu kahdessa vuodessa.
Koulun kannattaa kouluttaa täydet stipendit maksaen näitä nopeasti valmistuvia ulkomailta tulleita maisteriopiskelijoita. Tämä korostuu vielä kovemmin tohtoriohjelmissa.
Suomalaisille opiskelijoille valtiovarainministeriössä kaavaillaan lukukausimaksuja.
Suomalaisia maisteritason DI-opintoja ei ole Aallossa enää juuri tarjolla.
TKK:n opetustyötä ja suomalaisia professoreja kaivaten.
Isä
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Suomessakin pärjää hyvin englannilla. On kuitenkin täysin eri asia opiskella maisteritasoista koulutusta kielellä, joka ei edes ole äidinkielesi kuin heittää kadulla small talkia jonkun berliiniläisen kanssa. Ylen nettisivuilla oli juuri eilen juttu, jossa opiskelija (en muista minkä alan) tuskaili, kun kurssilla kaikki osallistujat suomenkielisiä ja silti siellä yritetään sönköttää englantia niin ettei opiskelijat edes ymmärrä mitä luennolla puhutaan, kun eivät saa siitä sönkötyksestä mitään selvää. Eri asia, jos edes luennoitsija olisi ulkomaalainen.
Sit hän oli väärässä paikassa jos tuskastutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten suututtaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ylimielisyys suomen kielen opiskelua kohtaan. Tiedän paljon pari vuotta jo asuneita opiskelijoita ja yhtään mitään ei vaivauduta edelleenkään puhumaan suomeksi. Ei edes "kiitos" tai "terve" vahingossa livahda huulilta. Kaikkein motivoituneimmat suomen puhujat löytyvät Euroopan alueelta tulleista opiskelijoista.
Kun suomalaiset luokkakaverini lähtivät maailmalle vaihtoon, oli yleensä tapana jo käydä pari kurssia tulevan vaihtomaan kieliopintoja ja yritettiin jo valmiiksi tavallisimmat fraasit hallita maan kielellä, oli sitten kyse Venäjästä, Japanista tai Saksasta.
Seurattuani keskusteluja viime vuosina S2-oppilaista ja työpaikkojen kielivaatimuksista jne., olen kyllä todella hämmästynyt siitä miten paljon Suomesta löytyy juntteja. Olen tehnyt töitä valmistumiseni jälkeen 20 vuotta ja englanniksi kommunikointi on ollut itsestäänselvyys koko ajan suomen kielen rinnalla.