Lue keskustelun säännöt.
Aallossa tekniikan maisteritason opinnoista 90% englannin kielell
30.03.2023 |
Miten tähän on tultu. Suomen valtio maksaa DI-tutkinnosta tietyn euromäärän. Ulkomailta tulee valmiita kandeja, jotka voidaan kouluttaa kahdessa vuodessa diplomi-insinööreiksi. Opiskelijat maksavat lukukausimaksut, mutta saavat koululta täyden stipendin opintojaan varten.
Lukiosta valmistuneen suomalaisen opiskelijan kouluttaminen dippainssiksi kestää 5-6 vuotta, joten. Kansainvälinen maisteriohjelmaan tullut kandiopiskelija valmistuu kahdessa vuodessa.
Koulun kannattaa kouluttaa täydet stipendit maksaen näitä nopeasti valmistuvia ulkomailta tulleita maisteriopiskelijoita. Tämä korostuu vielä kovemmin tohtoriohjelmissa.
Suomalaisille opiskelijoille valtiovarainministeriössä kaavaillaan lukukausimaksuja.
Suomalaisia maisteritason DI-opintoja ei ole Aallossa enää juuri tarjolla.
TKK:n opetustyötä ja suomalaisia professoreja kaivaten.
Isä
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Suomessakin pärjää hyvin englannilla. On kuitenkin täysin eri asia opiskella maisteritasoista koulutusta kielellä, joka ei edes ole äidinkielesi kuin heittää kadulla small talkia jonkun berliiniläisen kanssa. Ylen nettisivuilla oli juuri eilen juttu, jossa opiskelija (en muista minkä alan) tuskaili, kun kurssilla kaikki osallistujat suomenkielisiä ja silti siellä yritetään sönköttää englantia niin ettei opiskelijat edes ymmärrä mitä luennolla puhutaan, kun eivät saa siitä sönkötyksestä mitään selvää. Eri asia, jos edes luennoitsija olisi ulkomaalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Suomessakin pärjää hyvin englannilla. On kuitenkin täysin eri asia opiskella maisteritasoista koulutusta kielellä, joka ei edes ole äidinkielesi kuin heittää kadulla small talkia jonkun berliiniläisen kanssa. Ylen nettisivuilla oli juuri eilen juttu, jossa opiskelija (en muista minkä alan) tuskaili, kun kurssilla kaikki osallistujat suomenkielisiä ja silti siellä yritetään sönköttää englantia niin ettei opiskelijat edes ymmärrä mitä luennolla puhutaan, kun eivät saa siitä sönkötyksestä mitään selvää. Eri asia, jos edes luennoitsija olisi ulkomaalainen.
Kyseinen opiskelija kuuluu Amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Varsinaisen aiheen sivusta komppaan tätä sen verran, että Berliinissä myös asiakaspalvelun oletuskieli muuttuu heti englanniksi, jollei asiakas puhu saksaa sujuvasti. Ihan siksi, että saavat tilanteen ohi nopeammin ja pääsevät palvelemaan/rahastamaan seuraavaa asiakasta. Muualla sitten pärjää mainiosti saksalla, jos sanasto ja kielioppi on edes jonkinlaisella tasolla vaikka puhuisi hiukan hitaasti ja epävarmasti. Paikalliset jopa arvostavat, kun heidän kielensä ei koskaan ole ollut maailmankieli. Varsinaisesta asiasta voi kyllä sanoa, että on maailmassa koettu sekin aika, jolloin teknologiassa ja tieteessä edistyttiin ihan merkittävästi saksan kautta.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Suomessakin pärjää hyvin englannilla. On kuitenkin täysin eri asia opiskella maisteritasoista koulutusta kielellä, joka ei edes ole äidinkielesi kuin heittää kadulla small talkia jonkun berliiniläisen kanssa. Ylen nettisivuilla oli juuri eilen juttu, jossa opiskelija (en muista minkä alan) tuskaili, kun kurssilla kaikki osallistujat suomenkielisiä ja silti siellä yritetään sönköttää englantia niin ettei opiskelijat edes ymmärrä mitä luennolla puhutaan, kun eivät saa siitä sönkötyksestä mitään selvää. Eri asia, jos edes luennoitsija olisi ulkomaalainen.
Kyseinen opiskelija kuuluu Amikseen.
kuten myös tankeroenglantia sönköttävä suomalainen opettajansa
eri
No, eivät jää tänne. Ja kun suomalaiset eivät saa opiskelupaikkoja, nekään eivät jää tänne. Lopputulos varsin veikeä valtion kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on, että eivät osaa suomalaisia alan termejä kun menevät työelämään.
Miksi Suomessa pitää kouluttaa ihmisiä englanniksi?
Hmm, voi että kun olisi joku poliittinen puolue joka voisi laittaa tälle stopin ja alkaa ajamaan suomalaisten asiaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on jostain näkökulmasta hyvää bisnestä, muuten ei tähän tilanteeseen olisi ajauduttu.
Toisesta näkökulmasta se on suomalaisia syrjivää.
Miten niin? Kyllä peruskoulun ja lukion jälkeen korkeakouluopiskelijana on osattava englantia. Jos ei osaa, niin silloin on jotain pahasti vialla.
Lapsellinen ajatus. Tietäisit jos kokeilisit opiskella luonnontieteitä.
Suomalaiset opiskelijat lukee ihan hyvin englantia mutta tentissä taso laskee aivan hirveästi kun tentti englanniksi. Ei pääse luovuus kukoistamaan kun vieras kieli vaatii huomion.
Todella paljon laskee yliopisroisen tasoa kun suomalaiset pakotetaan opiskelemaan englanniksi.
Kun vaikka joutuu opettelemaan subatomääristä kemiaa niin ihan kaikilla aivot solmussa, siis einsteinillakin kun se tutkimus vaan jatkuu ja jatkuu niin suomalaisopiskelija ei voi päästä vapaasti ilmaisemaan kun pitää käyttää vierasta kieltä omassa kotimaassaan.
Ei suomalaiten veronmaksajien velvollisuus ole kouluttaa kiinalaisia englanniksi. Englanninkieliset linjat erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juhana Vartiainen (Kok.) eli Helsingin pormestari esitti vakavalla naamalla, että Helsingin viralliseksi kieleksi pitäisi ottaa englanti.
Helsinki parka, kun ei saa houkuteltua korkeakoulutettua työvoimaa sitten mitenkään. Parin vuoden takainen tutkimus aasialaisten opiskelijoiden parissa tiesi kertoa, että karistivat Suomen pölyt jaloistaan muutaman vuoden päästä valmistumisestaan, siis aivan kaikki.
Syynä mainittiin tiukat kielivaatimukset (suomi & ruotsi), erikoinen sisäänpäinkääntynyt kulttuuri, epämieluisa ilmasto ja kehnot palkat. Vartiainen esitti loogisen parannuksen, eli englanti viralliseksi kieleksi. Palkat pysynevät edelleen rupisina. Jänskää seurata päättäjien rimpuilua faktojen kanssa.
Osaajakiimassa suomalaisten nuorten tulevaisuus poljetaan marginaaliin. Nyt selvisi sekin, miksi nuoriso paahtaa kirjoituksissa; osa opiskelupaikoista allokoitu ulkomaisille, joista kuvitellaan buustia Suomen taloudelle. Päättäjien touhuissa ei järkeä nimeksikään, mutta jatketaan sisulla samaa politiikkaa. Siitähän aidon suomalaisen tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Myös pukusuunnittelun ohjelma on pääasiallisesti englanniksi, mukaanlukien esitelmät, vaikka kyseessä on suomenkielinen koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutetaan kotimaisista opiskelijoista huippuja. Turhaan täytetään oppilaspaikat ulkolaisilla. Kotimaisille ei riitä paikkoja.
Aallon opettajana voin todeta, että jo nyt sisäänpääsy suomalaisille on ainakin tekniikan puolella selvästi helpompaa kuin ulospääsy valmistuneena. Jos on edellytyksiä pärjätä opinnoissa, pääsee kyllä opiskelemaankin. Jos nykyisten ulkkariopiskelijoiden sijaan otettaisi sama määrä suomalaisia opiskelijoita lisää, pitäisi kurssien vaatimustasoa laskea selvästi, jos opiskelijoiden halutaan valmistuvankin.
Sen näen kyllä ongelmana, että suomalaiset opiskelijat eivät enää opi alansa termejä suomeksi. Tähän pitäisi miettiä ratkaisuja.
Suomen lukio-opintoja on viety CAs-ohjelmistolla ja sähköisillä yo-kisoilla aivan väärään suuntaan. Lukiolaisten matematiikan perustaidot menevät alaspäin kuin lehmän häntä. Tämä on niin vääriin Suomen nuorisolle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä päivittäisiä itkuja korkeakoulutuksen opetuksesta oikein kumpuaa?
Ties monesko ketju tämäkin on?
Itse kävin korkeakoulut IT-alalla jo yli 30 vuotta sitten. Kaikki, siis aivan kaikki, materiaali oli englanniksi jo silloin. Ulkomaiset asiantuntijat pitivät luennot englanniksi. Muilla luennoilla ei hirveästi tullut notkuttua.
En olisi kyennyt luomaan kansainvälistä uraa ilman tätä kielitaitoa. En suomalaisten, enkä luonnollisesti ulkomaisten työnantajieni keskuudessa.
Jos haluat pysyä tekniikan kärjessä, kielitaitosi täytyy olla sillä kielellä jolla kaikki tieto on tuoreinta.
Se on ollut viimeiset puoli vuosisataa ainakin jo englanti.
Jos et kykene omaksumaan tiedettä tai teknologiaa tai molempia englanniksi, olet väärässä paikassa.
Alempaakin koulutusta on riittävästi ja sitäkin tarvitaan.
Ai jaa. Mä opiskelin 25 v sitten KTM. Erikseen valitsin sivuaineessa englanninkieliset kurssit. Se ei ole nyt ihan sama juttu ku tää nykyaika. Onneksi opiskellut kotimaisia kieliä 10-luvulla yliopistossa. Ei ollu enkuksi ei. Se että joku Aaltonen ja hanken anglifioituu on ihan eri asia kun sun it-opinnot 30 v sitten. He esim ihan rikkovat lakeja kun eivät käytä kotimaisia kieliä hallinnossaan. Vain täysin juntti on ylpeä eläessään käännetyssä ympäristössä missä kaikki puhuvat jotain esperantoa. Hohhoijakkaa.
Mielestäni "kauppatiede" venyttää aika laajaksi termiä "tiede". Mutta se nyt on vain sivuava näkökanta.
Omakohtaisesti voin todeta että ne "vain juntit" menivät kyllä aikanaan ihan eri hommiin...
Tekniikan alalla suomenkielistä kirjallisuutta ja termistöä nyt vaan ei ole, tai se laahaa sen ratkaisevan viisi vuotta jäljessä. Asioille väännetään väkisin teko-kotimaisia termejä joita kukaan ei ikinä käytä.
Kauppatieteissä voi olla voita vai tykkejä-malli edelleen se vallitseva opetustaso. Se käy suomeksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei TKK:ssa/Aallossa ole suomenkielisiä oppikirjoja ollut koskaan lukuunottamatta joitain matematiikan peruskursseja.
90-luvulla Otatieto julkaisi paljon suomenkielisiä oppikirjoja esim dynamiikasta, piirianalyysistä, tehoelektroniikasta, koneen suunnittelusta, lujuuslaskennasta, kenttäteoriasta,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei TKK:ssa/Aallossa ole suomenkielisiä oppikirjoja ollut koskaan lukuunottamatta joitain matematiikan peruskursseja.
90-luvulla Otatieto julkaisi paljon suomenkielisiä oppikirjoja esim dynamiikasta, piirianalyysistä, tehoelektroniikasta, koneen suunnittelusta, lujuuslaskennasta, kenttäteoriasta,
Sen jälkeen on käytännössä kaksi sukupolvea käynyt läpi globalisaation, etuineen ja haittoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei TKK:ssa/Aallossa ole suomenkielisiä oppikirjoja ollut koskaan lukuunottamatta joitain matematiikan peruskursseja.
90-luvulla Otatieto julkaisi paljon suomenkielisiä oppikirjoja esim dynamiikasta, piirianalyysistä, tehoelektroniikasta, koneen suunnittelusta, lujuuslaskennasta, kenttäteoriasta,
Sen jälkeen on käytännössä kaksi sukupolvea käynyt läpi globalisaation, etuineen ja haittoineen.
ensin etuineen, sitten haittoineen
eri
Suomalaisten oma koulutustaso laskee. Korkeakoulutettujen määrä, Pisa ja TIMMS- tulokset kaikki kovaa vauhtia menossa alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.
Sama maantieteessä. Koko maisteri on englanniksi. Ranskassa tai Saksassa moinen ei tulisi kuuloonkaan
Saksan "Silicon Valley" on Berliini. Sattumalta työn puolesta olen ollut paljon sinne yhteydessä.
Berliinissä pärjää hyvin englannilla. Yksi tuttu britti ei puhunut sanaakaan saksaa sinne muttaessaan kolme vuotta sitten. Nyt osaa "danke" ja "bitte" ja parikymmentä fraasia jotka tulevat vastaan toistuvasti.
Berliinin asukkaista 35% on ulkomaalaisia.
Eli se siitä "ei moinen tulisi kuuloonkaan"-kuvitelmasta.
Maailma on yhdistynyt teknologiassa ja tieteessä englannin kautta.
Suomessakin pärjää hyvin englannilla. On kuitenkin täysin eri asia opiskella maisteritasoista koulutusta kielellä, joka ei edes ole äidinkielesi kuin heittää kadulla small talkia jonkun berliiniläisen kanssa. Ylen nettisivuilla oli juuri eilen juttu, jossa opiskelija (en muista minkä alan) tuskaili, kun kurssilla kaikki osallistujat suomenkielisiä ja silti siellä yritetään sönköttää englantia niin ettei opiskelijat edes ymmärrä mitä luennolla puhutaan, kun eivät saa siitä sönkötyksestä mitään selvää. Eri asia, jos edes luennoitsija olisi ulkomaalainen.
Kieltä oppii vain käyttämällä, ei pelkäämällä. Ei nykyisin akateemisissa piireissä kukaan käytä kielentarkastajia, koska kielitaito on tänä päivänä niin paljon paremmalla tasolla. Ennen tarkastus oli rutiinitoimi. Legendat tankeroenglannista säilyvät edelleen sitkeinä.
Aina yliopistolla on ollut noin, alalla kuin alalla (pl. Suomen kieli). Onpas pöyristymisen aihe taas 😅
Kas kun ei Hankeniin