Lue keskustelun säännöt.
Aallossa tekniikan maisteritason opinnoista 90% englannin kielell
30.03.2023 |
Miten tähän on tultu. Suomen valtio maksaa DI-tutkinnosta tietyn euromäärän. Ulkomailta tulee valmiita kandeja, jotka voidaan kouluttaa kahdessa vuodessa diplomi-insinööreiksi. Opiskelijat maksavat lukukausimaksut, mutta saavat koululta täyden stipendin opintojaan varten.
Lukiosta valmistuneen suomalaisen opiskelijan kouluttaminen dippainssiksi kestää 5-6 vuotta, joten. Kansainvälinen maisteriohjelmaan tullut kandiopiskelija valmistuu kahdessa vuodessa.
Koulun kannattaa kouluttaa täydet stipendit maksaen näitä nopeasti valmistuvia ulkomailta tulleita maisteriopiskelijoita. Tämä korostuu vielä kovemmin tohtoriohjelmissa.
Suomalaisille opiskelijoille valtiovarainministeriössä kaavaillaan lukukausimaksuja.
Suomalaisia maisteritason DI-opintoja ei ole Aallossa enää juuri tarjolla.
TKK:n opetustyötä ja suomalaisia professoreja kaivaten.
Isä
Kommentit (83)
Ei kai suomalaisilta kandeiltakaan enää mene kuin pari vuotta ylempään tutkintoon? Vai enkö ymmärrä ongelmaa? Poikani on Aallosta DI, työkieli on englanti ollut aina, jo pohjoismaissa. Nyt on töissä Aasiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielitaidottomuus ei ole enää tänä päivänä akateemiselle ihmiselle vaihtoehto. Jopa tarhatäti tarvitsee englantia.
Etenkin teknisillä aloilla työkieli on suomalaisissakin firmoissa käytännössä englanti. Useilla tieteen- tai teknologian aloilla suomalainen sanasto ei ole kovin vakiintunutta ja asioista voi olla jopa vaikea keskustella suomeksi.
Kyllä suomalaisen korkeakoulutetun täytyy hankkia riittävä englannin kielitaito ja se onnistuu nimenomaan siten, että koulutus järjestetään englanniksi.
Sairasta.
Noin 100 - 150 vuotta sitten esi-isämme näkivät suunnattomasti vaivaa ja tekivät mahtavan työn nostaakseen suomen kielen sille tasolle, että sitä voi käyttää tieteen kielenä. Piti rakennella termistö eri tieteenaloja varten ja keksiä nimet käsitteille.
Nyt joku pelle sitten selittää, että suomi pitäisi vetää vessanpöntöstä alas ja ruveta puhumaan englantia suomalaisessa koulussa.
Haloo?!
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidottomuus ei ole enää tänä päivänä akateemiselle ihmiselle vaihtoehto. Jopa tarhatäti tarvitsee englantia.
Jollakin verukkeella pitää saada syrjäytettyä ikääntyvät työelämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhana Vartiainen (Kok.) eli Helsingin pormestari esitti vakavalla naamalla, että Helsingin viralliseksi kieleksi pitäisi ottaa englanti.
Epäisänmaallinen hikinen tunari sekin.
Vierailija kirjoitti:
Sairasta.
Noin 100 - 150 vuotta sitten esi-isämme näkivät suunnattomasti vaivaa ja tekivät mahtavan työn nostaakseen suomen kielen sille tasolle, että sitä voi käyttää tieteen kielenä. Piti rakennella termistö eri tieteenaloja varten ja keksiä nimet käsitteille.
Nyt joku pelle sitten selittää, että suomi pitäisi vetää vessanpöntöstä alas ja ruveta puhumaan englantia suomalaisessa koulussa.
Haloo?!
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai suomalaisilta kandeiltakaan enää mene kuin pari vuotta ylempään tutkintoon? Vai enkö ymmärrä ongelmaa? Poikani on Aallosta DI, työkieli on englanti ollut aina, jo pohjoismaissa. Nyt on töissä Aasiassa.
No ei menekään. Kyllä suomalaisetkin tekevät ne maisteriopintonsa 2 (tai joskus 3) vuodessa. Mutta sitä enne he(kin) toki tekevät myös kandintutkinnon, joka vie sen 3(-4) vuotta. Jonka myös ne ulkomailta tulleet ovat tehneet, mutta jissain muualla jo ennen tänne tuloaan.
Ja yliopistoille maksetaan erikseen siitä, että tuottavat kanditsoista ja maisteritasoista opetusta.
Ei tässä oikeasti mitään opintoaikoihin liittyvää ongelmaa ole.
Kuelipolitiikka voi olla omgelma. Yliopistolski tosiaan sanoo, että opetuksen on oltava pääsääntöisesti suomen tai ruotsinkielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidottomuus ei ole enää tänä päivänä akateemiselle ihmiselle vaihtoehto. Jopa tarhatäti tarvitsee englantia.
Jollakin verukkeella pitää saada syrjäytettyä ikääntyvät työelämästä.
Höpö höpö. Meillä kielitaito on hanskassa, kun sitä on joutunut käyttämään vuosikymmeniä. Samat kielivastaiset ajatukset olivat meilläkin, mutta onneksi meidät pakotettiin opiskelemaan ja esitelmöimään englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos saa teknisen alan maisterin 2 vuoden panostuksella se on valtiolle hyvää bisnestä. Niistä moni kuitenkin työskentelee vähintään muutaman vuoden Suomessa, jopa pysyvästi. Suomalaiseen pitää panostaa samaan lopputulokseen 25 vuotta verorahoja.
Jaa joskus nähnyt tilastoja ja tyyliin 95% muuttaa heti valmistuttuaan pois Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saa teknisen alan maisterin 2 vuoden panostuksella se on valtiolle hyvää bisnestä. Niistä moni kuitenkin työskentelee vähintään muutaman vuoden Suomessa, jopa pysyvästi. Suomalaiseen pitää panostaa samaan lopputulokseen 25 vuotta verorahoja.
Jaa joskus nähnyt tilastoja ja tyyliin 95% muuttaa heti valmistuttuaan pois Suomesta.
Se on isänmaallista se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi muuttaa rahoitusta siten, että kanditutkinnoista maksettaisiin yliopistolle huomattavasti enemmän. Nyt menee niin, että yliopisto saa tohtorista paljon, maisterista melko paljon ja kandista vähäsen.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin teknisillä aloilla työkieli on suomalaisissakin firmoissa käytännössä englanti. Useilla tieteen- tai teknologian aloilla suomalainen sanasto ei ole kovin vakiintunutta ja asioista voi olla jopa vaikea keskustella suomeksi.
Kyllä suomalaisen korkeakoulutetun täytyy hankkia riittävä englannin kielitaito ja se onnistuu nimenomaan siten, että koulutus järjestetään englanniksi.
Juuri siitä syystä, ettei sanasto ole vakiintunutta, pitää suomen kieltä käyttää yliopistossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olisin ainaki ollu ihan hukassa työelämän alkuvaiheessa jos en olis joutunu maisterivaihetta käymään englanniksi. Olis jääny ammattisanasto oppimatta
Kun opiskelin Cisco ccna-tutkintoa varten, opinnot olivat ruotsiksi ja englanniksi. Kaikki kokeet ja käytännön labraharjoitukset olivat englanniksi. Ei ollut mitään kielivaikeuksia. 87% oikein kokeissa, jotka olivat on-line -tyyppiä, kello kävi. Ei sanan sanaa suomeksi, olisi ollut ihan kahelia, jos olisi ollut vielä sitä siinä sekoittamassa. Ko tutkinto antaa kansainvälisen pätevyyden sillä alalla.
Englannin osuutta korkeassa koulutuksessa tulisi lisätä. Ruotsinkin lisäämisestä olisi hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saa teknisen alan maisterin 2 vuoden panostuksella se on valtiolle hyvää bisnestä. Niistä moni kuitenkin työskentelee vähintään muutaman vuoden Suomessa, jopa pysyvästi. Suomalaiseen pitää panostaa samaan lopputulokseen 25 vuotta verorahoja.
Jaa joskus nähnyt tilastoja ja tyyliin 95% muuttaa heti valmistuttuaan pois Suomesta.
Näytä sellainen tilasto, kiitos!
Disinformaatiota jälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai suomalaisilta kandeiltakaan enää mene kuin pari vuotta ylempään tutkintoon? Vai enkö ymmärrä ongelmaa? Poikani on Aallosta DI, työkieli on englanti ollut aina, jo pohjoismaissa. Nyt on töissä Aasiassa.
No ei menekään. Kyllä suomalaisetkin tekevät ne maisteriopintonsa 2 (tai joskus 3) vuodessa. Mutta sitä enne he(kin) toki tekevät myös kandintutkinnon, joka vie sen 3(-4) vuotta. Jonka myös ne ulkomailta tulleet ovat tehneet, mutta jissain muualla jo ennen tänne tuloaan.
Ja yliopistoille maksetaan erikseen siitä, että tuottavat kanditsoista ja maisteritasoista opetusta.
Ei tässä oikeasti mitään opintoaikoihin liittyvää ongelmaa ole.
Kuelipolitiikka voi olla omgelma. Yliopistolski tosiaan sanoo, että opetuksen on oltava pääsääntöisesti suomen tai ruotsinkielistä.
Mitä ihmettä selität? Kyllä Aallossa monella tekniikan alalla opinnot venyvät noiden tavoiteaikojen yli. Suurimmalla osalla venyy. Näistä on ihan tilastotietoa. Syynä ei todellakaan ole opiskelijoiden laiskuus, tai kielitaidottomuus. Opinnot ovat vaativia suomeksikin. Useimmat ovat maisterivaiheessa jo töissä opintojen ohella. Ja kyllä kaikki osaavat englantia, mutta jokainen voi kuvitella onko hitaampaa opiskella suomeksi vai englanniksi, jos jälkimmäinen ei ole äidinkieli.
Ja kyllä ammattilaisen pitää oman alansa sanasto hallita suomeksi! Puhumattakaan ammattisanaston kehittymisestä suomeksi. Se englanti, jota ihmiset yleensä suoltavat lukiopohjalta ei ole akateemista englantia nähnytkään. Ei siinä ole mitään vakuuttavaa, jos tehdään väkisin kökköenglannilla.
Kaiken järjen mukaan pitäisi olla yli 90% ruotsiksi kun ruotsihan on maailmankieli ja porttikieli kaikkien muiden kielten osaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin teknisillä aloilla työkieli on suomalaisissakin firmoissa käytännössä englanti. Useilla tieteen- tai teknologian aloilla suomalainen sanasto ei ole kovin vakiintunutta ja asioista voi olla jopa vaikea keskustella suomeksi.
Kyllä suomalaisen korkeakoulutetun täytyy hankkia riittävä englannin kielitaito ja se onnistuu nimenomaan siten, että koulutus järjestetään englanniksi.
Juuri siitä syystä, ettei sanasto ole vakiintunutta, pitää suomen kieltä käyttää yliopistossa!
Mitä ihmeen porukkaa täällä kommentoi ja alapeukuttelee? Tajuatteko te yhtään kuinka akateeminen kieli kehittyy? Opiskelen itse Aallossa nimenomaan tekniikan alaa, jossa suomenkielinen termistö ei ole vielä aivan vakiintunutta. Siksi suomea pitää käyttää, että saadaan suomeksi vakiintuneet vastineet englanninkielisille termeille. Meidän alalla käytetään suomen kieltä Suomessa ja kukaan ei todellakaan ala vääntää työpaikalla mitään finglishiä. Väärinymmärrysten ja julkisen keskustelun vuoksikin täytyy löytyä suomalaiset vastineet englannin kielisille termeille.
Valtion ei pitäisi maksaa englanninkielisestä maisteritutkinnosta yliopistolle.