Suomalaiset eivät ymmärrä että työttöminä on ihmisiä jotka ovat työkyvyttömiä mutta eivät pääse eläkkeelle

Vierailija kirjoitti:

DI/tuotantotalouden suunta kirjoitti:

Meillä on ammattisuoja. Kyky tehdä töitä arvioidaan omaan ammattiin nähden. Ei siis kaikkeen mahdolliseen työhön. Esim vaikeata asiantuntijatyötä tekevä on työkyvytön, jos ei pysty lukemaan tai loogiseen ajatteluprosessiin.

Asiantuntijaa ei laiteta esim kassallle.

Tämä pätee sairauspäivärahaan. Siinä vaiheessa kun sairauspäivärahakausi loppuu ja täytyy hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä niin kriteeristö tiukkenee ja tällöin myös "ammattisuoja" ei enää päde.

Työssäkäyvällä ensimmäinen portinvartija on työterveyslääkäri joka pillereiden ja poppaskonstein avulla yrittää työntää ihmistä takaisin töihin.

Seuraava portinvartija on sairauteen perehtynyt erikoislääkäri hoitohenkilökuntineen.

Viimeisenä portinvartijana tulee vakuutuslääkäri joka tekee lopullisen päätöksen.

Eli noista kolmesta ovesta jos pääsee astumaan niin on eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo on niin pieni vähemmistö, että niitä ei tarvitse huomioida. Vasurit yrittää tällä säälin lypsämisellä vaan taas kääntää huomion pois oikeasta asiasta.

Vasuripopulismi on sitä parempaa populismia.

Kokoomukselle voisi ehdottaa, että julkisen palkkoja voi jakaa useammalle esim. johtajan 8000 euron palkalla voidaan palkata 4, jokainen saa 2000. Ja työttömyys vähenee.

Muutenkin työelämässä on paljon höttöä eli liikaa väliportaan pomoja. On yli- ja alijohtajaa ja vielä alempaa johtajaa. Juu. Oltuaan vähän aikaa työpaikassa korkeasti koulutettu alkaa vaatia hienompaa nimikettä ja tietysti isompaa palkkaa uuden nimikkeen myötä. Samalla työpaikalla on pulaa suorittavan työn tekijöistä, mutta heidän palkkaamisekseen ei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mun serkku jäi työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä hoitajan työstä masennuksen vuoksi. Mietin vaan, että eikö hän tosiaan voisi tehdä edes pari 6h työvuoroa viikossa?

Oikea masennus on ihan täysin eri asia kun se, että sä tai mä sanoisin, että voikun tänään vähän masentaa. 

Yhdessä TV-dokumentissa kerrottiin vakavasta masennuksesta. Eräs potilas muisti hetken, jolloin masennus alkoi. Hänen elämänsä oli ollut siihen asti normaalia ja kivaa. Masennus iski äkillisesti  ja oli kuin musta, tiivis pilvi, joka vangitsi hänet vuosiksi eteenpäin. Joku kertoi miten sängyltä nouseminen ja muutama askel keittiöön lämmittämään ruokaa oli hänelle ylivoimaista. Hän ei kyennyt. Ei ollut voimia, ei aloitekykyä. Terveen ihmisen on  mahdotonta ymmärtää sellaista sairautta.

Tällä hetkellä olen ammatillisessa kuntoutuksessa, on tämäkin rankkaa. Kahdeksantuntisia koulupäiviä ja työharjoittelut joissa vaaditaan olemaan kahdeksan tuntia. Ei yhtään ajatella että joskus jopa vaatteiden pukeminen päälle on hankalaa. Ei sairas jaksa samalla tavalla kuin terveet ihmiset. Harva sitä hoksaa ajatella mutta kun kipujen kanssa piehtaroi yöllä niin että kahden aikaan luovuttaa ja keittää kahvit, sitten kouluun tai työharjoitteluun niin välillä ajattelen että sairaslomalla pääsisin helpommalla kuin tässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Koeta siinä oppia uutta kun väsymys painaa ja istuminen sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Työvoimatoimiston Tuula kirjoitti:

No jos lähtökohtaisesti suht heppoisin perustein pääsisi eläkkeelle, niin aika harva varmaan näistä yrittäisi edes kuntoutua työkykyiseksi, koska pääsis lorvimaan eläkkeen turvin. Jos pitkällä aikavälillä ei ole työkykyinen, niin sit eläkkeelle, mutta sellainen eläke, että ei elellä makoisasti, annetaan vaikka sitten kun työeläkeikä on saavutettu, niin takautuvasti.

Olen kuullut myös näistä sairaseläkeläisistä, jotka ovat sitten kuitenkin uutteria tekemään firabelejä eli silloin kyllä onnistuu työnteko, mutta ei muuten.

Joskus aikoinaan puhuttiin, että Suomi on lottovoittajien maa?, jos tänne nyt otetaan halpatyövoimaa muualta Maailmasta ja "omaväki" päästettäisiin eläkkeelle, niin se alkais jo vähän siltä tuntumaankin. Myös mahdollistettaisiin romaneille laadukas koulutus ja mahdollisuus työntekoon, niin hekin voisivat tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa ja ei tarvitsisi kokea työnhaun syrjintää. Se olis kaikkille sellainen win-win tilanne.

En tiedä lorvimisesta. Itse olen monisairas, olen ollut monta vuotta vakavastisairas ja vammautunut. Lääkäri olisi halunnut hakea minulle eläkettä mutta kieltäydyin, koska en halunnut jäädä nuorena eläkkeelle. Niinpä olen sinnitellyt töissä. Etätyön ansiosta olen voinut jatkaa työntekoa, sillä työpäivät ei ole ihan niin raskaita kun matkustaminen on jäänyt pois. Sen ansiosta jää useampi tunti enemmän vapaa-aikaa, jonka tarvitsen lepäämiseen.

En ihan ymmärrä, miksi mielestäsi kaltaiselleni ihmisille tulisi maksaa minimieläke, jolla vaikea elää ihmisarvoista elämää. Olen kuitenkin tehnyt töitä koko työikäisyyteni ja maksanut veroja. Sairastumista en ole valinnut, kuten ei kukaan muukaan. Miksi sairaita pitäisi rangaista? Kuka vaan voi sairastua milloin tahansa, eikä enää pysty töihin. Minäkin olin ennen terve. Kyllä silloin yhteiskunnan pitäisi turvata. Miksi muuten veroja maksettaisiin?

Näin juuri. 26 vuotta olin työelämässä ja sitten fysiikka petti. Olen tehnyt pitkän työuran ja ollut tuottelias ihminen, maksanut sairasvakuutusmaksuja ja veroja. Nytkö sitten on täysin joutotavaraa ja heitetään nurkkaan? Minusta olen täysin oikeutettu kovalla työnteolla saamaani työkyvyttömyyseläkkeeseen.