Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Näin se meni. Hyvin tiivistettynä tosiasia! Kiitos.
Paikkakuntakohtaista, kuten jo moneen kertaan todettu.
Se oli selkeää ennen peruskoulun tuloa. Kaupungeissa lienee ne kansakoulun 2 viimeistä vuotta olleet kansakouluja joissa myös ehkä ruotsia tai ehkä englantiakin.
Te ikäluokat, jotka synnyitte peruskoulun alkuvaiheisiin, teille näkyy olevan epäselvää. Koska se tuli vielä niin pitkälla aikajanalla. Tuota totaalista sekoittamista en tajua, ettäkö vakiintunut ilmaisu keskikoulu tarkottaisi vain murrosvaiheessa tulleita kunnallisia keskikouluja. Kyllä niissä oppikouluissa oli samaa keskikoulua luokat 1-5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Näin se meni. Hyvin tiivistettynä tosiasia! Kiitos.
Paikkakuntakohtaista, kuten jo moneen kertaan todettu.
Se oli selkeää ennen peruskoulun tuloa. Kaupungeissa lienee ne kansakoulun 2 viimeistä vuotta olleet kansakouluja joissa myös ehkä ruotsia tai ehkä englantiakin.
Te ikäluokat, jotka synnyitte peruskoulun alkuvaiheisiin, teille näkyy olevan epäselvää. Koska se tuli vielä niin pitkälla aikajanalla. Tuota totaalista sekoittamista en tajua, ettäkö vakiintunut ilmaisu keskikoulu tarkottaisi vain murrosvaiheessa tulleita kunnallisia keskikouluja. Kyllä niissä oppikouluissa oli samaa keskikoulua luokat 1-5.
Ei ollut vaan paikkakuntakohtaisesti säädettiin erilaisia ratkaisuja, kuten täälläkin on jo moneen kertaan tullut ilmi.
Olen syntynyt 1960, veljeni 1950, siskoni 1955, pikkusiskoni 1966.
Olen elänyt tuon vaiheen ja seurannut läheltä minua edeltävää aikaa ja minua seurannutta aikaa.
Ja kummitätini oli opettaja koko tuon ajan, samaten siskoni kummisetä.
Käsittääkseni oppikoulu tarkoitti samaa asiaa koulun omistustaustasta riippumatta, oli yleistermi. Muodostui keskikoulusta ja lukiosta. Nämä termit tulivat kai opetussuunnitelmista.
Nimitykset yhteiskoulu, lyseo ja niin edelleen olivat koulukohtaisia eivätkä vaikuttaneet opetukseen sisältöön. Opetuksen erot johtuivat muista asioista kuin näistä nimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Äiti siis hoitaa perheessänne ylvästely- ja halveksimispuolen. Ja kasvattanut lapset niin sivistyneeksi etteivät maaseudulla keksi mitään puuhaa. Innosta nyt vaikka lintuja ja perhosia tarkkailemaan jos eivät osaa maalaisleikkejä, pallopelejä, uimista, onkimista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Äiti siis hoitaa perheessänne ylvästely- ja halveksimispuolen. Ja kasvattanut lapset niin sivistyneeksi etteivät maaseudulla keksi mitään puuhaa. Innosta nyt vaikka lintuja ja perhosia tarkkailemaan jos eivät osaa maalaisleikkejä, pallopelejä, uimista, onkimista jne.
Mikä äiti? Minä olen perheen äiti. Ei minulla ole mitään tarvetta ylvästellä tai halveksia, tiedän mikä ja kuka olen.
Maalla olen kasvanut, koska olen agronomin tytär.
Vierailija kirjoitti:
Mutta se minusta vasta on käsittämätöntä, että jotkut eivät vieläkään osaa esim käyttää rahan nostoon seinässä olevaa automaattia tai tankata polttoainetta bensa-automaatista. Nuo asiat ovat kuitenkin olleet jo viime vuosituhannen puolella. Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ihmisen.[/quot
Tiesitkö sitä, että kun vanhenee esim. näkö heikkenee ja nopeus kaikkeen toimintaan hidastuu? Sama kohtalo sinullakin edessäsi: vanheneminen.
Jousimies, s. 1954 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ennen englannin kieltä edes arvostettu, eikä opetettu, koska vielä 70-luvulle oppikoulussa, jossa opetettiin kieliä, pääpaino oli saksan- ja latinan kielessä.
VÄÄRIN. Olen kirjoittanut 1974. Kielet suurimmalle osalle meidän oppikoulussa olivat järjestyksessä ruotsi, englanti, saksa, ranska. Eikä latinaa lainkaan. Englannin arvostus oli siis jo 60-luvulla, kun pyrin ja pääsin oppikouluun, korkea. Ei pidä kirjoittaa ajoista, joista ei tiedä mitään!
Minä olen kirjoittanut v.1970. Meidän koulun rehtori oli saksankielen opettaja. Siksi vielä pari vuotta jälkeeni tulevat "joutuivat" opiskelemaan nk.pitkänä kielenä saksaa. Vuosikertomuksessa vuodelta 1965 lukee, että syksystä lähtien koulussamme on voinut valita pitkäksi kieleksi saksan tai englannin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Äiti siis hoitaa perheessänne ylvästely- ja halveksimispuolen. Ja kasvattanut lapset niin sivistyneeksi etteivät maaseudulla keksi mitään puuhaa. Innosta nyt vaikka lintuja ja perhosia tarkkailemaan jos eivät osaa maalaisleikkejä, pallopelejä, uimista, onkimista jne.
Mikä äiti? Minä olen perheen äiti. Ei minulla ole mitään tarvetta ylvästellä tai halveksia, tiedän mikä ja kuka olen.
Maalla olen kasvanut, koska olen agronomin tytär.
Niin, sinua juuri tarkoitin, aloittajaa. Sanoit ettei lapsillasi ole tarvetta halveksia mutta sinulla on ja tuot sen esiin.
Olet siis maalaisaatelistoa, 1500- luvulta, sitähän vielä maaseudun taloissa on.
Agronomista tulee mieleen aina suomalaiset elokuvat. Agronomi nai korean piikalikan tai pehtorina komian rikkaan lesken
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Suuri osa seitsemänkymppisistä ei osaa englantia. Tuon ikäisillä monilla on aika vähäinen koulutus.
Maatilan pyöritys vaatii hyvin monenlaisia taitoja. Osaatko arvostaa niitä.
Raskasta työtä ikänsä tehneet ihmiset eivät välttämättä jaksa touhuta lasten kanssa kovin paljon.
Seitsemänkymppisethän ovat suuria ikäluokkia. Usein sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. Kyllä ne englantia ainakin auttavasti keskimäärin osaavat. Minun vanhemmat ainakin ja appivanhemmat myös. Äitini on ylemmän keskiluokan perheestä, mutta muut duunari/maanviljelijätaustaisia.
Seuraavan ketjun aihe on arvattavasti se, kuinka yli 70v, ovat eläneet liian yltäkylläisessä maailmassa eivätkä osaa olla kiitollisia elättäjilleen, ( ap on näemmä siirtynyt n.k. suurista ikäluokista astetta nuorempiin kadehtimisen aiheisiin).
Vierailija kirjoitti:
Jos ne asuu siellä maatilalla, eikä siellä ole kahviloita, ei kirjastoja eikä ketään, jonka kanssa puhua englantia.
Asuuhan toisetkin isovanhemmat maatilalla. Sikäli ymmärrän ap:ta. En minäkään käy uimahallissa (vaikka pitäis sairauden takia), mutta tiedän silti miten siellä toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Äiti siis hoitaa perheessänne ylvästely- ja halveksimispuolen. Ja kasvattanut lapset niin sivistyneeksi etteivät maaseudulla keksi mitään puuhaa. Innosta nyt vaikka lintuja ja perhosia tarkkailemaan jos eivät osaa maalaisleikkejä, pallopelejä, uimista, onkimista jne.
Mikä äiti? Minä olen perheen äiti. Ei minulla ole mitään tarvetta ylvästellä tai halveksia, tiedän mikä ja kuka olen.
Maalla olen kasvanut, koska olen agronomin tytär.
Niin, sinua juuri tarkoitin, aloittajaa. Sanoit ettei lapsillasi ole tarvetta halveksia mutta sinulla on ja tuot sen esiin.
Olet siis maalaisaatelistoa, 1500- luvulta, sitähän vielä maaseudun taloissa on.
Agronomista tulee mieleen aina suomalaiset elokuvat. Agronomi nai korean piikalikan tai pehtorina komian rikkaan lesken
Halveksin koska on syytä halveksia. Halveksunta ei lähde minun tarpeestani vaan halveksuttavista. Kenenkään ei tarvitse olla törkeä moukka. Se on aina valinta ja sitä valintaa saa halveksia.
En ole maalaisaatelia, sukuni on pappissuku, lähtöisin Saksasta.
Isäni oli agronomi. Se on ylempi yo-tutkinto maa- ja metsätieteellisestä.
Munkkikahvit ja makkaranpaisto rannassa sivistyksen huipentumaa?
Entäpä jos vaikka seitsenkymppiset ei enää syö munkkeja ja makkaroita terveyden takia?
Tietysti lapsille voi tarjota mutta sitten lasten vanhemmat valittaa vauvalla: sokerisia ja rasvasia munkkeja syöttävät lapsille ja karsinoogeja makkaroissa. Ei enää sinne lapsia.
Jousimies, s. 1954 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ennen englannin kieltä edes arvostettu, eikä opetettu, koska vielä 70-luvulle oppikoulussa, jossa opetettiin kieliä, pääpaino oli saksan- ja latinan kielessä.
VÄÄRIN. Olen kirjoittanut 1974. Kielet suurimmalle osalle meidän oppikoulussa olivat järjestyksessä ruotsi, englanti, saksa, ranska. Eikä latinaa lainkaan. Englannin arvostus oli siis jo 60-luvulla, kun pyrin ja pääsin oppikouluun, korkea. Ei pidä kirjoittaa ajoista, joista ei tiedä mitään!
Itse olet väärässä. Sisarukseni kirjoitti samana vuonna pitkän saksan, lyhyen englannin ja latinan. Pitkän saksan lukijoita oli koko luokallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Äiti siis hoitaa perheessänne ylvästely- ja halveksimispuolen. Ja kasvattanut lapset niin sivistyneeksi etteivät maaseudulla keksi mitään puuhaa. Innosta nyt vaikka lintuja ja perhosia tarkkailemaan jos eivät osaa maalaisleikkejä, pallopelejä, uimista, onkimista jne.
Mikä äiti? Minä olen perheen äiti. Ei minulla ole mitään tarvetta ylvästellä tai halveksia, tiedän mikä ja kuka olen.
Maalla olen kasvanut, koska olen agronomin tytär.
Niin, sinua juuri tarkoitin, aloittajaa. Sanoit ettei lapsillasi ole tarvetta halveksia mutta sinulla on ja tuot sen esiin.
Olet siis maalaisaatelistoa, 1500- luvulta, sitähän vielä maaseudun taloissa on.
Agronomista tulee mieleen aina suomalaiset elokuvat. Agronomi nai korean piikalikan tai pehtorina komian rikkaan lesken
Halveksin koska on syytä halveksia. Halveksunta ei lähde minun tarpeestani vaan halveksuttavista. Kenenkään ei tarvitse olla törkeä moukka. Se on aina valinta ja sitä valintaa saa halveksia.
En ole maalaisaatelia, sukuni on pappissuku, lähtöisin Saksasta.
Isäni oli agronomi. Se on ylempi yo-tutkinto maa- ja metsätieteellisestä.
Tiedän toki, akateeminen kuten papitkin. Mutta jos maalla asuitte, olette maalaisaatelistoa.
Miten olet noin alaspäin nainut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Älä viitsi naurattaa. Äitini on 73v. ja puhuu erinomaista englantia niinkuin moni muukin hänen ikäinen.
Näin on. Olen syntynyt v. 1950 ja käynyt oppikoulun, kirjoittanut ylioppilaaksi ja opiskellut yliopistossa. Lähtenyt ulkomaille ja puhun täydellistä saksaa, erittäin hyvää englantia ja ruotsia. Asun Italiassa ja puhun italiaa niin hyvin, että pystyn lukemaan italialaisia kirjoja ja keskustelemaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kaikilla kielillä pystyn myös kirjoittamaan. Suomeakaan en ole vuosikymmenien aikana unohtanut vaikka harvoin olen Suomessa käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne asuu siellä maatilalla, eikä siellä ole kahviloita, ei kirjastoja eikä ketään, jonka kanssa puhua englantia.
Asuuhan toisetkin isovanhemmat maatilalla. Sikäli ymmärrän ap:ta. En minäkään käy uimahallissa (vaikka pitäis sairauden takia), mutta tiedän silti miten siellä toimitaan.
Aloittaja on aatelissukua, tullut suomeen 1500- luvulta. Isäkin on agronomi, ei mikään tavallinen maanviljelijä.
On nyt ollut nuusa ( puute) isojen maalaistalojen pojista ruotsinkielisellä sukunimellä kun on pitänyt naida ensinnäisen polven korkeakoulutettu. Ei ole rouva oikeen ajatellut miten luokkaerot vaikuttavat lapsiiin. Eivät osaa mitään tekemistä keksiä maalla kun pittää olla vaan hieno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Edelleen se historian tuntemus.
Kun puhutaan 60-70-luvusta kaikilla ei ollut edes mahdollisuutta tv-katseluun, koska Suomessa radio- ja tv-asemia oli harvakseltaan. Maaseudulla on edelleen katvealueita, jossa ei näy tv, eikä toimi internet-yhteys, eikä sillä ole henkilön tyhmyyden kanssa mitään tekemistä.
Tv:t yleistyvät Suomessa 70-luvulla ja 60-luvulla ne oli todella harvinaisia maaseudulla, samoin puhelimet ja sähköäkään ei ollut kaikilla. Katso siinä Peyton Placesia ja opi englannin kieltä.
Olen syntynyt 1960. En puhu historiasta vaan ajankohdasta jonka olen itse elänyt.
Televisiot ei olleet mitenkään harvinaisia 60-luvulla maaseudulla. Meille se tuli 1964 kesäolympialaisiin ja naapurimme oli viimeinen jonne se kylässä tuli 1969. Puhelin oli kaikilla, mutta miten se tähän liittyy?
1970-luvulla televisio oli kyllä jo kaikilla. Ja aina on ollut mahdollisuus käydä kirjastossa ja lainata kirjoja. Itse hain kirjastosta Tiedon portaat -kirjasarjaa ja opiskelin itsekseni esperanton niistä ja olin kuule alaluokilla koulussa silloin.
VÄÄRIN taas! Kuka täällä jaksaa kirjoittaa ajoista, joista ei tiedä mitään?