Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Menkääpä lukemaan Wikipedia: oppikoulu-keskikoulu.
Sieltä selviää, maksettiinko vai ei.
Kokeiluluontoisesti syrjäseuduilla maalla oli kansakoulun jälkee mahdollisuus mennä maksuttomaan keskikouluun.
Muuten keskikoulu käytiin niissä maksullisissa oppikouluissa.
En saanut linkattua. Nyt besserwisserit googlaamaan.
Tampereella ei tiedetty ilmeisesti tästä yhtään mitään. Koulu-uudistus on Suomessa ollut paikkakuntakohtaisia.
Kansakoulun käyneenäkin tiedän että Wikipedia ei ole mikään totuus.
Jos täällä halusi oppikouluun, jota myös keskikouluksi kutsuttiin, niin maksaa piti. Pääsykokeet oli ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö vieläkään bessewisserit osaa googlata, niin tappelu loppuisi lyhyeen.
Edelleen se Wikipediasi on lähde, johon kuka vaan voi kirjoitella mitä vaan.
Eikä se muuta sitä, miten itse kävin koulua tai miten seitenkymppiset sisarukseni kävivät koulua.
Eikä täällä tapella, vaan kerrotaan noista kokemuksista. Sinähän se täällä riitaa haastat, vaikket edes tiedä mitään, vaan olet Wikipedian varassa.
En ole vaan olen opetushallituksen virkailijoiden varassa. He ovat tarkastaneet tietoja, joita on siellä wikipediassa.
Mikä ihmisä rassaa siinä, että kouluolot ovat eri kunnissa olleet vuosien saatossa eritavalla. Miksi juuri jonkun kokemus tuntuu oelvan se valtakunnallinen totuus?
Edelleen Wikipediaan voi kirjoittaa ihan kuka vaan mitä vaan.
Kukaan ei ole väittänyt, että jonkun kokemus olisi valtakunnallinen totuus. Ainoa joka jänkää että on vain yksi totuus (Wikipedia) olet sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Henry David Thoreau, 1800-luvulla elänyt filosofi ja luontokirjailija on kirjoittanut "Eläkää vaipaina ja kahleettomina niin kauan kuin mahdollista. Ei ole paljonkaan eroa siinä, onko kahlittu maatilaan vaiko lääninvankilaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Oppikoulu oli keskikoulu+lukio. Yleissivistys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydellisesti paikalleen pysähtyneitä maalaisjuntteja on edelleen olemassa. Olen itsekin joskus sellaisiin törmännyt. On vaikea ymmärtää, miten on edes mahdollista nykypäivänä pysyä niin sivistymättömänä.
Sinänsä minulla ei ole mitään heitä vastaan, kunhan en joudu olemaan tekemisissä. Meillä ei ole kerta kaikkiaan mitään yhteistä. Olen jo aika päiviä sitten lakannut olemasta tekemisissä ihmisten kanssa, joiden seurasta en saa irti yhtään mitään. En näe mitään syytä tuhlata omaa elämääni täysin merkityksettömiin ihmissuhteisiin, enkä edellytä sitä muiltakaan.
Anna sinäkin ap noiden ihmisten olla. Harmittomia ne yleensä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Vaikka sinun taustasi se fiksumpi maalaistalo ? Unohdat nyt omat tarinasi.
Mitä opit? Järjellä pitää avioitua eikä kiimalla. ( Oppimaton saa sanoa noin roisisti)
Mikö vika sinussa kun et kelvannut samantasoisille aatelisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Oppikoulu oli keskikoulu+lukio. Yleissivistys!
Teillä oli. Se oli täysin paikkakuntakohtaista, kuten täällä on jo varmaan sata kertaa todettu.
En oikein ymmärrä, miksi tämä englanninkielen osaaminen on niin avainasemassa tässä keskustelussa. Olen itse yli 60-vuotias. Olen melkoisen korkeasti koulutettu, tai noh, ekonomi. Osaan englannit sun muut. Hyvin harvoin olen elämässäni tarvinnut kielitaitoa kuitenkaan.
Juu, en käy uimahalleissa, hyh hyh. Mieluummin sitten voin kesällä käydä järvessä uimassa, jos sielläkään.
Kirjastossa käyn.
En matkustele ulkomailla. En ole koskaan tykännyt. Muutamassa maassa olen nuorempana käynyt.
Jäin vaan miettimään, olenkohan minä sitten sivistymätön moukka, kun en tykkää edes siitä makkaranpaistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Näin se meni. Hyvin tiivistettynä tosiasia! Kiitos.
Tytär kirjoitti:
Oma isäni 92 vuotta ei omista pankkikorttia. Opeteltiin joskus käyttöä muttei onnistunut. Naputteli mitä lukuja tuli mieleen.
Ajokortti oli voimassa 91 vuotiaaksi. Maksoi käteisellä kassalla. Ei onnistu nykyään.
Puhelin on Dora ilman nettiä. Ei osaa käyttää nettiä. Minä hoidan rahaa automaatista omalla kortillani ja teen sitten tilisiirron.Näin meillä. Ottaa välillä voimille.
Se on Doro. äidilläni myös se puhelin. Yritettiin älypuhelinta ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Olen 68 joten älä puhu soopaa meille täällä! Kansakoulua seurasi ainakin kansalaiskoulu jos ei oppikoulu sillä - yllätys ainakin sinulle - kansakouluun ei kukaan saanut opintietään jättää!
Ap: geeneissä tämä erilaisuus on. Näillä on ollut erilaiset vanhemmat.
Toisissa kodeissa on 1950-luvullakin luettu (kirjastotkin oli jo, jossain päin lainaamoiksi nimitetty) ja askarreltu (kukkien prässääminen, pahvista pienten talojen ja autotallien teko eli niillä materiaaleilla joita oli), piirretty, laulettu, ja lasten kanssa on lähdetty vaikka linja-autolla käymään isommassa kauppalassa tai kaupungissa. Esimerkkeinä nämä siis.
Toisissa kodeissa taas ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei heillä siellä maalla ole ollut tarvetta muuhun. On ollut luonto ympärillä, päivärytmi, läheinen , päivät tehty työtä, yöt nukuttu. Ehkä se kaikki on riittänyt ja tehnyt onnelliseksi. Jopa onnellisemmaksi kuin ratikanperässä juokseminen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Ei heillä siellä maalla ole ollut tarvetta muuhun. On ollut luonto ympärillä, päivärytmi, läheinen , päivät tehty työtä, yöt nukuttu. Ehkä se kaikki on riittänyt ja tehnyt onnelliseksi. Jopa onnellisemmaksi kuin ratikanperässä juokseminen tekee.
Ei maalla olla eläimiä, ihan voi sielläkin olla sivistyksen jano.
Minä olen onnistunut opiskelemaan kemian ja fysiikan opettajaksi ilman kummoistakaan englanninkielen taitoa. Olen syntynyt vuonna 1951, aloitin oppikoulun vuonna 1962 ja ylioppilaaksi pääsin v.1970. Ruotsinkieli alkoi oppikoulun ensimmäisellä ja saksa toisella luokalla. Lukiossa valitsin ylipitkän matikan, jolloin kolmatta kieltä ei tarvinnut ottaa. Ihan hyvin olen pärjännyt, osan opinnoistani tein Saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.
Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Näin se meni. Hyvin tiivistettynä tosiasia! Kiitos.
Paikkakuntakohtaista, kuten jo moneen kertaan todettu.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ennen englannin kieltä edes arvostettu, eikä opetettu, koska vielä 70-luvulle oppikoulussa, jossa opetettiin kieliä, pääpaino oli saksan- ja latinan kielessä.
VÄÄRIN. Olen kirjoittanut 1974. Kielet suurimmalle osalle meidän oppikoulussa olivat järjestyksessä ruotsi, englanti, saksa, ranska. Eikä latinaa lainkaan. Englannin arvostus oli siis jo 60-luvulla, kun pyrin ja pääsin oppikouluun, korkea. Ei pidä kirjoittaa ajoista, joista ei tiedä mitään!
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.
Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)