Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkääpä lukemaan Wikipedia: oppikoulu-keskikoulu.
Sieltä selviää, maksettiinko vai ei.
Kokeiluluontoisesti syrjäseuduilla maalla oli kansakoulun jälkee mahdollisuus mennä maksuttomaan keskikouluun.
Muuten keskikoulu käytiin niissä maksullisissa oppikouluissa.
En saanut linkattua. Nyt besserwisserit googlaamaan.Wikipediahan on lähde, johon kuka vaan saa kirjoitella mitä vaan.
Olen lukenut tuon jutun, ja se sattuu olemaan oikeaa tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Edelleen, täysin paikkakuntakohtaista.
Meillä oli erikseen kansalaiskoulu, keskikoulu, oppikoulu (joka oli lyseo).
Tuhannen asukkaan tuppukylässä opiskeltiin kansa- ja kansalaiskoulussa ruotsia ja ilmaisessa keskikoulussa pitkä saksa.
Vaikka teillä oli kaksi koulurakennusta, yksityinen koulu ja kunnan koulu. Ja paikkakuntainen tapa sanoa toista oppi, toista keskikouluksi, molemmat olivat oppikouluja.
Molemmissa käytiin, jos siltä.pohjalta saattoi hakea lukioon , se sama oppikoulun 1-5 oppimäärä siellä oli eli oppikouluja.
Kansalaiskoulu taas ei ollut mikään "keskikoulu" vaan pakollista oppivelvollisuutta.
Jos oppikoulusta ( keskikoulusta ) erotettiin joutui palaamaan kansakouluun kunnes täytti 16 tai sai päästötodistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Te sanoitte niin. Molemmissa kuitenkin opiskeltiin samat opetushallituksen määräämät aineet.
Keskikoulu ei ole mikään erillinen tutkinto vaan oppikoulun 1 - 5 luokat.
Vaikka olisi käynyt siinä rakennuksessa jota sanottiin oppikoulussa oli silti sitten se "keskikoulun käynyt reipas tyttö tai poika."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Edelleen, täysin paikkakuntakohtaista.
Meillä oli erikseen kansalaiskoulu, keskikoulu, oppikoulu (joka oli lyseo).
Tuhannen asukkaan tuppukylässä opiskeltiin kansa- ja kansalaiskoulussa ruotsia ja ilmaisessa keskikoulussa pitkä saksa.
Vaikka teillä oli kaksi koulurakennusta, yksityinen koulu ja kunnan koulu. Ja paikkakuntainen tapa sanoa toista oppi, toista keskikouluksi, molemmat olivat oppikouluja.
Molemmissa käytiin, jos siltä.pohjalta saattoi hakea lukioon , se sama oppikoulun 1-5 oppimäärä siellä oli eli oppikouluja.
Kansalaiskoulu taas ei ollut mikään "keskikoulu" vaan pakollista oppivelvollisuutta.
Jos oppikoulusta ( keskikoulusta ) erotettiin joutui palaamaan kansakouluun kunnes täytti 16 tai sai päästötodistuksen.
Meidän keskikoulumme oli ihan eri kunnassa kuin se lähikaupunkimme oppikoulu. Ne olivat siis kaksi täysin eri koululaitosta.
Meidän keskikoulumme ei ollut oppikoulu, vaan kunnallinen koulu, johon kaikilla oli vapaa pääsy ja se oli täysin ilmainen, sinne oli jopa meidän kunnasta koulubussit.
En ole väittänyt kansalaiskoulua keskikouluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Onhan se ollut näin, että keskikoulut ovat olleet kunnan rahoittamia ja oppikoulu yksityinen. Sitäpaitsi yksikään oppikoulu ei ole ollut oppikoulun niminen, ne ovat olleet yhteiskouluja, lyseoita tms ja on ollut tyttö- ja poikalyseoita yms. Kun kerran tiedät, kerropa missä on ollut oppikoulu-niminen koululaitos. Se pääasia: OPPIMÄÄRÄ ON OLLUT AIVAN SAMA MOLEMMISSA KOULUISSA kunnasta huolimatta, molemmista on päässyt hakemaan lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Epäilenpä, että olet itse asenteillasi vaikuttanut lasten mielipiteisiin.
Oletan, että nämä halveksimasi "maalaiset torpassa" ovat puolisosi vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Te sanoitte niin. Molemmissa kuitenkin opiskeltiin samat opetushallituksen määräämät aineet.
Keskikoulu ei ole mikään erillinen tutkinto vaan oppikoulun 1 - 5 luokat.
Vaikka olisi käynyt siinä rakennuksessa jota sanottiin oppikoulussa oli silti sitten se "keskikoulun käynyt reipas tyttö tai poika."
Teillä oli noin, meillä ei ollut.
Meidän keskikoulumme ja oppikoulumme suurin ero oli se
- keskikoulu oli ilmainen, kunnallinen oppilaitos
- oppikoulu oli maksullinen lyseo
Keskikouluun saivat mennä kaikki halukkaat, oppikouluun oli pääsykokeet.
Keskikoulu sijaitsi 12 kilometriä toiseen kuntaan, oppikoulu sijaitsi 18 kilsaan toisene suuntaan kauppalassa, josta tuli myöhemmin kauppala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Te sanoitte niin. Molemmissa kuitenkin opiskeltiin samat opetushallituksen määräämät aineet.
Keskikoulu ei ole mikään erillinen tutkinto vaan oppikoulun 1 - 5 luokat.
Vaikka olisi käynyt siinä rakennuksessa jota sanottiin oppikoulussa oli silti sitten se "keskikoulun käynyt reipas tyttö tai poika."Teillä oli noin, meillä ei ollut.
Meidän keskikoulumme ja oppikoulumme suurin ero oli se
- keskikoulu oli ilmainen, kunnallinen oppilaitos
- oppikoulu oli maksullinen lyseo
Keskikouluun saivat mennä kaikki halukkaat, oppikouluun oli pääsykokeet.
Keskikoulu sijaitsi 12 kilometriä toiseen kuntaan, oppikoulu sijaitsi 18 kilsaan toisene suuntaan kauppalassa, josta tuli myöhemmin kauppala.
Siis kauppalasta tuli myöhemmin kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
Kotikunnassani kunnallinen keskikoulu aloitti 60-luvun alkuvuosina ja lukio vasta 70-luvulla. Keskikoulun jälkeen piti valita pyrkiäkö ammattikouluun vai hakeutuiko lukioon. Minun aikanani lukioon riitti ilmoittautuminen, ammattikoulussa oli pääsykokeet ainakin suosituille linjoille. Opettajia oli laidasta laitaan, liikunnassa oli epäpäteviäkin, mutta esim. biologiaa opetti ressussa uransa aloittanut opettaja, joka avioliiton myötä muutti paikkakunnalle.
Sitä en ihmettele, jos joku ei ole opiskellut jotain tyyliin kansakoulua pidempään eikä osaa kieliä... Mutta sitä kyllä ihmettelen, että ei KOSKAAN ole poistunut kotoaan muualle kuin maksimissaan siihen lähikauppaan eikä tiedä mistään muusta kuin omasta pihapiiristään. Toki ainakin ennenvanhaan maatilan työt velvoitti joillakin olemaan kotona miltei 24/7, joten ehkä sekin on sitten ymmärrettävää... Mutta täytyy sanoa, että on tällaisia ihmisiä, joilla ei edes ole sitä maatilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Täällä meilläpäin. Jätän erisnimet pois, mutta oli tyttökoulu, lyseo ( vain pojille) ja yhteiskoulu. Kaikki yksityisiä. Ne olivat oppikouluja ja jokaisessa siis oppilaat käytyään luokat 1- 5 olivat keskikoulun käyneitä.
Nyt ne ovat kunnan kouluja, mutta ainakin yhteiskoulu edelleen yksityinen, siellä ei ole peruskoulun ala -astetta nykyisin, mutta toimii korvaavana kouluna, eli oppilaille maksuton. Lukioon on kovemmat pääsyvaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Te sanoitte niin. Molemmissa kuitenkin opiskeltiin samat opetushallituksen määräämät aineet.
Keskikoulu ei ole mikään erillinen tutkinto vaan oppikoulun 1 - 5 luokat.
Vaikka olisi käynyt siinä rakennuksessa jota sanottiin oppikoulussa oli silti sitten se "keskikoulun käynyt reipas tyttö tai poika."Teillä oli noin, meillä ei ollut.
Meidän keskikoulumme ja oppikoulumme suurin ero oli se
- keskikoulu oli ilmainen, kunnallinen oppilaitos
- oppikoulu oli maksullinen lyseo
Keskikouluun saivat mennä kaikki halukkaat, oppikouluun oli pääsykokeet.
Keskikoulu sijaitsi 12 kilometriä toiseen kuntaan, oppikoulu sijaitsi 18 kilsaan toisene suuntaan kauppalassa, josta tuli myöhemmin kauppala.
Olet taitoskohdan ikäluokkaa. Kun se keskikoulusi oli jo peruskoulukokeilu jos se oli pääsykokeitta avoin.
Kuitenkin sieltä oppikoulussa kävijät jotka kävivät vain 1-5 luokan ovat keskikoulun käyneitä.
En koskaan nähnyt työilmoituksissa haettavan oppikoulun käynyttä vaan keskikoulun käynyt tyttö/poika saa paikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku 70v ei osaa englantia, niin se on kuitenkin helposti korjattavissa, jos henkilö näkee sen tarpeelliseksi ja on motivaatiota.
Paljon ongelmallisempaa on asennevamma, pahansuopaisuus, ilkeys ja epäkunnioittava käytös läheisiä kohtaan ja juoruilu, oli ihminen minkä ikäinen tahansa. Se kertoo sydämensivistyksestä, osasi miten hyvin englantia tahansa tai puhuisi vaikka sitä äidinkielenään, kun mitataan ihmisyyttä ja onnellisuutta.
Olisko ap.llä peiliin katsomisen paikka. Kommentisi ei anna hyvää kuvaa sinusta tai sivistyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
PAIK-KA-KUN-TA-KOH-TAIS-TA.
Meillä esimerkiksi keskikoulu ja oppikoulu olivat kaksi eri asiaa.
Te sanoitte niin. Molemmissa kuitenkin opiskeltiin samat opetushallituksen määräämät aineet.
Keskikoulu ei ole mikään erillinen tutkinto vaan oppikoulun 1 - 5 luokat.
Vaikka olisi käynyt siinä rakennuksessa jota sanottiin oppikoulussa oli silti sitten se "keskikoulun käynyt reipas tyttö tai poika."Teillä oli noin, meillä ei ollut.
Meidän keskikoulumme ja oppikoulumme suurin ero oli se
- keskikoulu oli ilmainen, kunnallinen oppilaitos
- oppikoulu oli maksullinen lyseo
Keskikouluun saivat mennä kaikki halukkaat, oppikouluun oli pääsykokeet.
Keskikoulu sijaitsi 12 kilometriä toiseen kuntaan, oppikoulu sijaitsi 18 kilsaan toisene suuntaan kauppalassa, josta tuli myöhemmin kauppala.
Olet taitoskohdan ikäluokkaa. Kun se keskikoulusi oli jo peruskoulukokeilu jos se oli pääsykokeitta avoin.
Kuitenkin sieltä oppikoulussa kävijät jotka kävivät vain 1-5 luokan ovat keskikoulun käyneitä.
En koskaan nähnyt työilmoituksissa haettavan oppikoulun käynyttä vaan keskikoulun käynyt tyttö/poika saa paikan.
Niin, siis tämä systeemi oli myös 10 vuotta vanhemmalla veljelläni (1950) ja 5 vuotta vanhemmalla siskollani (1955), jotka ovat näitä noin seitenkymppisiä, joita ketju koskee.
En tiedä mitä paikkakunnan työpaikkailmoituksissa luki, mutta kyllä se että nimenomaan oli oppikoulussa (eli lyseossa) rankattiin korkealle. Vähän kuin nykyään jos on Norssissa latinaluokalle, eikä lähikoulun yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Uudellamaalla.
Okei. Tampereella oli vain oppikoulu (maksullinen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Minä kävin kansakoulun 1966-1972. Neljännellä luokalla alkoi englanti. Kävi kiertävä englanninopettaja.
Paikkakunnallani oltiin siirtymävaiheessa kansakoulusta peruskouluun.
Ennen tätä kansakoulunopettaja piti koulun jälkeen englanninkerhoa ,joka oli vapaaehtoinen, mutta aika moni sinne tuli .
Maatilanpito on ollut raskasta ja ennen kaikkea paikalleen sitovaa työtä. On voinut olla vaikeaa nähdä englanninkielen tarvetta noina vuosina.
No minusta täytyy olla tavallisen tyhmä, jos ei jo Peyton Placesta mitään englantia tarttunut. Suomessa on aina tekstitetty englanninkieliset sarjat ja niitä on töllötetty maaseudullakin vaikka kuinka kauan jo.
Ettekö vieläkään bessewisserit osaa googlata, niin tappelu loppuisi lyhyeen.
Älä viitsi naurattaa. Äitini on 73v. ja puhuu erinomaista englantia niinkuin moni muukin hänen ikäinen.