Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Menkääpä lukemaan Wikipedia: oppikoulu-keskikoulu.
Sieltä selviää, maksettiinko vai ei.
Kokeiluluontoisesti syrjäseuduilla maalla oli kansakoulun jälkee mahdollisuus mennä maksuttomaan keskikouluun.
Muuten keskikoulu käytiin niissä maksullisissa oppikouluissa.
En saanut linkattua. Nyt besserwisserit googlaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa kasvattaa myös lapsistaan möllöjä, jotka eivät taida sosiaalista elämää. Mulla on perässä juossut tällainen peräkammaripoika jo yli 30-vuotta. On sillä ollut satunnaisesti naisseuraa, mutta pakonomaisesti minä olen se oikea. Ja minua kyseinen henkilö kuvottaa. Pahinta tässä on se, että hän on minua yli 10-vuotta vanhempi ja ihastui minuun jo kun olin 12v lapsi. Kävi kyyläämässä ikkunan takana kun olin lapsi ja asuin kotona. Olin tyyliin ainoa tyttö jota näki kun ei poistunut kotoaan ja ainoat ketä näki oli naapurusto. Vanhempansa myös kotona viihtyviä, eikä poistu siitä minnekään menoihin. Lähikauppa ainoa ja se paikallinen kyläkauppa. Vaatteet tilataan celbesin kuvastosta yms. Heillä se kotona nyhjötys on vaikuttanut ehkä enemmän lapsiin. Tuo peräkammaripoika asuu vieläkin kotona, vaikka on jo yli 60v.
Vierailija kirjoitti:
Mutta se minusta vasta on käsittämätöntä, että jotkut eivät vieläkään osaa esim käyttää rahan nostoon seinässä olevaa automaattia tai tankata polttoainetta bensa-automaatista. Nuo asiat ovat kuitenkin olleet jo viime vuosituhannen puolella. Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ihmisen.
Siihen syynä on jokin sairaus tai rajoite esim. heikko näkö, sormien jäykkyys tai jokin sairaus esim. alkava parkkisonitauti, dementtia jne.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat tehneet koko työuransa teknologian parissa, olleet myös kehittämässä sitä.
Tietokoneet yleistyvät ja oli kaikkialla jo 70-80-luvulla, elektoroniset kassakoneet, kännykät 80-luvulla, pankki- ja maksuautomaatit oli jo yleisessä käytössä 80-luvulla ja käytössä enemmän kuin nykyään, samoin internet ja pankkiyhteydet jne. Tämä palstakin oli olemassa jo 90-luvun alussa eli yli 40v sitten eli jokaisen seitsemänkymppisen elämässä teknologia on ollut osa sitä.
Itseasiassa mitään suurta mullistusta ei ole tapahtunut 2000-luvulla teknologiassa, siinä mielessä tämän päivän sukupolvi ei ole mitään uutta keksinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikouluun pääsivät kaikki halukkaat. Oppikouluun oli pääsykokeet.
Ero oli samantapainen kuin nykyään on esimerkiksi lähikoululuokan ja latinapainotteisen luokan ero.
Mulla oli keskikouluun kaksipäiväiset pääsykokeet. Kansalaiskoulu oli se koulu, mihin joutui kuudennen kansakoululuokan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta se minusta vasta on käsittämätöntä, että jotkut eivät vieläkään osaa esim käyttää rahan nostoon seinässä olevaa automaattia tai tankata polttoainetta bensa-automaatista. Nuo asiat ovat kuitenkin olleet jo viime vuosituhannen puolella. Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ihmisen.
No odotapas kunhan itselläsi alkaa ikä ja sairaudet vaikuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Vierailija kirjoitti:
Menkääpä lukemaan Wikipedia: oppikoulu-keskikoulu.
Sieltä selviää, maksettiinko vai ei.
Kokeiluluontoisesti syrjäseuduilla maalla oli kansakoulun jälkee mahdollisuus mennä maksuttomaan keskikouluun.
Muuten keskikoulu käytiin niissä maksullisissa oppikouluissa.
En saanut linkattua. Nyt besserwisserit googlaamaan.
Wikipediahan on lähde, johon kuka vaan saa kirjoitella mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Olipa taas kommentti jota ilman ei olisi voinut elää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.
Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se minusta vasta on käsittämätöntä, että jotkut eivät vieläkään osaa esim käyttää rahan nostoon seinässä olevaa automaattia tai tankata polttoainetta bensa-automaatista. Nuo asiat ovat kuitenkin olleet jo viime vuosituhannen puolella. Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ihmisen.
No odotapas kunhan itselläsi alkaa ikä ja sairaudet vaikuttamaan.
Sairaudet voi tuollaista aiheuttaa, mutta normaali ikääntyminen ei. Siis tässähän puhutaan 70v ihmisistä. Siihen saakka pitäisi olla töissä, missä uusi ja muuttuva on normi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikouluun pääsivät kaikki halukkaat. Oppikouluun oli pääsykokeet.
Ero oli samantapainen kuin nykyään on esimerkiksi lähikoululuokan ja latinapainotteisen luokan ero.
Mulla oli keskikouluun kaksipäiväiset pääsykokeet. Kansalaiskoulu oli se koulu, mihin joutui kuudennen kansakoululuokan jälkeen.
Samaten minulla, kumpanakin päivänä kaksituntinen äidinkielen ja matematiikan osio. Äidinkielessä oli muistitehtävä - pitkähkö satu, mikä piti referoida opettajan lukemasta tekstistä, toinen tehtävä oli aine ja yhdessä tehtävässä mitattiin kieliopillista osaamista. Matematiikassa oli päässälaskuosiot kumpanakin päivänä, mekaanisia laskutehtäviä ja sanallisia tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Suomessa on ollut mahdollista ihmisen ihan itse sivistää ilmaiseksi ja rajatta jo vuosikymmeniä.
Kirjastoja on ollut joka notkelmassa, eikä lukeminen ole maksanut yhtikäs mitään. Radio ja televisio on tarjonnut mahdollisuuden sivistyä ja oppia kieliä.
En arvosta yhtään ihmisiä, jotka eivät ole mihinkään tällaiseen tilaisuuteen tarttuneet, vaan elävät kuin pimeällä keskiajalla.
Mun mummo ei koskaan lähtenyt mihinkään muualle kun kylille kaupoille. Asui koko ikänsä suunnilleen meidän sukutalossa. Hän oli mitä lempein ihminen ja aina laittamassa ruokaa kaikille. Mummo ei ollut sivistymätön, mutta maalla ihmiset aika paljon ovat kotonaan ja ehkä käyvät kylillä kerran viikossa. Elämä on erilaista kun meillä kiireisille kaupunkilaisilla. Lämmöllä muistelen mummoa
Itse kuulun näihin, jotka matkustaneet ympäri maailmaa ja harvoin lomat Suomessa. Nyt päälle 30 v. olen alkanut kaivata sitä rauhaa mikä on siellä maaseudulla, kun ei ole liikaa ihmisiä ja kaikki on sellaista rauhallista ja seesteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Keskikoulu nimenomaan oli oppikoulun 1- 5 luokat. Sen käytyään saattoi hakea lukioon.
Keskikoulussa opetti aineopetrajat, maisterit.
Kansakoulussa kansakoulun opettajat, seminaarin käyneet. Tosin kun kotikylällä jäi vanha ope eläkkeelle tuli n. 1957 jo paremman koulutuksen saanut , maisteri, supistettuun kansakouluun opettajaksi.
Kansalaiskoulu oli pakollista oppivelvollisuutta. Maaseudulla käytiin 7 vuotta kyläkouluilla ja 8. Luokka oli käytännön painotteinen "kirkonkylällä." Siitäkin on montaa muunnosta, kunnat järjestivät tavallaan.
Maaseudun kouluissa ei ollut mitään kieltenopetusta. Oppikirjatkin olivat erikseen : laskentoa maalaiskansakouluun, lukemisto maalaiskansakouluun jne.
Olen saanut 1961 kansakoulun päästötodistuksen keskiarvolla 9. Sen kansalaiskoulun jälkeen kun kansakoulun oppimäärä oli siis suoritettu.
Edelleen, täysin paikkakuntakohtaista.
Meillä oli erikseen kansalaiskoulu, keskikoulu, oppikoulu (joka oli lyseo).
Tuhannen asukkaan tuppukylässä opiskeltiin kansa- ja kansalaiskoulussa ruotsia ja ilmaisessa keskikoulussa pitkä saksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Etpäs näköjään tiedä. Kyllä keskikoulusta on menty lukioon, ihan sama oppimäärä kuin oppikoulun 1 - 5. luokka. Itse menin keskikouluun, joka oli ollut edellisenä vuonna nimeltään yhteiskoulu. Kyllä näistä minua vanhemmista keskikoululaisista suurin osa jatkoi lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluissa ja lyseoissa opettajina toimivat maisterit, (siitä nimitys "maikka") mutta keskikoulujen opettajat olivat kandeja ja yliopistopudokkaita.
Minäpä kävin sellaisessa keskikoulussa, joka oli edellisenä vuonna ollut yhteiskoulu. Kunnalla oli ollut vihdoin viimein rahaa sen verran, että pystyi ottamaan koulun hoitoonsa muutamaa vuotta ennen peruskoulu-uudistusta. Ihan samat opettajat olivat olleet edellisinäkin vuosina, epäpäteviä ei ollut ainuttakaan.
En ymmärrä, anteeksi sanontani, mitä ihmisrt sekoilevat.
Keskikoulu oli just se oppikoulu. Olipa rakennuksen nimi, kannattajayhdistys, kunta tai valtio koulutuksen järjestäjä mikä tahansa.
Kirjoitanko jo oikeen isolla: keskikouluksi sanottiin oppikoulun 1- 5 luokkia.
Tässä ketjussa on paljon kiinnostavaa pohdiskelua mm. oppikoulu vs. kansakoulu. Yksi tosi tärkeä asia on se, että yhden tapauksen tietäminen ei tarkoita että kaikkialla olisi ollut samoin - peruskoulu sitten toi sitä yhdenmukaisuutta aikanaan 70-luvulla.
Omat appivanhemmat (molemmat s. 1952) ovat käyneet koulua Kymenlaaksossa, toinen kaupungissa ja toinen maaseudulla ja siis tosiaan samana vuonna syntyneitä. Silti suuria eroja opetuksessa. Anoppi on saanut kielten opetusta, appiukko ei. Apella on ollut koulussa muodollisesti ilmeisesti saksan kirja mutta opetusta ei ole ollut ollenkaan (luulen, että ope vaihtunut ja apen aikainen ei ole osannut saksaa kun taas edeltäjä on). Todistuksessa on rivi saksalle ja joku hyväksytty/osallistunut mikä lie.
Anoppi taas on saanut sekä ruotsin että englannin opetusta ja on ollut mahdollisuus maksuttomiin kerhoihin koulun jälkeen, joissa on keskusteltu sillä vieraalla kielellä.
Välimatkaa on muutama kymmenen km eli varmaan kun otetaan koko Suomi niin on valovuosien eroja koulutuksessa. Kai tähän osaltaan haluttiin sillä peruskoululla sitten vastata?