Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Ei ole. Tosin ihmettelen mikä tarve sinun on arvostella (jopa netissä asti) toisten tapaa elää? Asia ei kuulu sinulle pätkääkään. He voivat olla elämäänsä hyvinkin tyytyväisiä ja onnellisia.
Miksi, ap, et sano selkokielellä, että appiukkosi ja anoppisi ovat mielestäsi juntteja maalaisia ja omat vanhempasi sivistyneitä, kielitaitoisia, matkustelevia kulttuuri-ihmisiä?
Jos he eivät ole kohdanneet oikeasti koskaan?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Totta ja vaikka olisi oppikolua käynyt keskikoulun verran olisi mahdollisesti lukenut vain ruotsia ja saksaa.
Osaatko ap saksaa? Jos et, niin oletpa totaalisen maalainen.
Mutta se minusta vasta on käsittämätöntä, että jotkut eivät vieläkään osaa esim käyttää rahan nostoon seinässä olevaa automaattia tai tankata polttoainetta bensa-automaatista. Nuo asiat ovat kuitenkin olleet jo viime vuosituhannen puolella. Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ihmisen.
Jos ihmisiä keskenään vertaa koulutuksen ja paikallisten palveluiden hyödyntämisen suhteen, niin siinä on aika vähän mahdollisuuksia löytää mitään hyvää kielitaidottoman ja kirjastoja käymättömän ihmisen eduksi.
Jos taas vertailisimme kuka on voinut asua ja pärjätä samassa talossa sukupolvesta toiseen omilla maillaan kertoo myös aika taitavista ja yritteliäistä maaseudulla eläjistä. Niin moni on joutunut jättämään maaseudun lapsuudenkotinsa autioitumaan. Voisi kuvitella, että isovanhempasi osaavat neuvoa hot spotit marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja vaikkapa valkoselkätikan bongaukseen. Ehkä isovanhempasi ovat omavaraisia energiansakin suhteen ja lämmittävät kotiaan puilla? He osaavat ne samat asiat kuin aiemmatkin talossa asuneet sukupolvet. Puhutaan ihmisen juurista, jolloin se myös vaikuttaa ihmisen omanarvontunteeseen eri tavoin kuin ensimmäisen polven kaupunkilaiset pystyvät kokemaan.
Oletan, ettei ap voi olla muuta kuin provo. Uskon kyllä, että moni ihminen tarvitsee elämänkokemusta osatakseen päästää irti kapeakatseisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
50-luvulla ei ruotsia opetettu. Ja oppikoulussa, joka sisältää keskikoulun sai ylensä valita enkun tai saksan, (60-luvulla)
Minun appivanhempani olivat kouluja käymättömiä. Ei se minua lähtökohtaisesti haitannut, mutta se tökki, että he nälvivät minua ihan koko ajan.
Erehdyin ekana jouluna antamaan heille kummallekin kirjan joululahjaksi. En mitään syvämietteistä filosofista opusta latinaksi, vaan helppolukuiset muistelmat näyttelijöiltä, jotka olivat olleet suosittuja heidän nuoruudessaan ja jotka annoin myös samanikäiselle äidilleni.
Se otettiin vastaan jäätävänä loukkauksena ja arvosteluna. Ja niitä kirjoja käänneltiin kuin ne olisi ulkoavaruudesta ja jokaikisessä sukujuhlassa jankattiin, miten epäonnistuneet lahjat miniäkokelas olikaan tuonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Eikö iltalukioita ole ollut olemassa jo aika pitkään?
Ei siinä maatilan töiden ohessa lähdetty ajalemaan 50 km päähän kaupunkiin iltakouluun.
Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
50-luvulla ei ruotsia opetettu. Ja oppikoulussa, joka sisältää keskikoulun sai ylensä valita enkun tai saksan, (60-luvulla)
Mun isoveljeni kävi kansakoula 1957-1961 ja opiskeli sen saman kaksi vuotta ruotsia kuten minäkin, 10 vuotta myöhemmin.
Kävi sitten keskikoulun (ei ollut sama kuin oppikoulu) ja siellä opiskeli saksaa koko sen viisi vuotta.
Englantia opetettiin oppikoulussa, jonka minä kävin 1971 - 1976, en tiedä kuinka kauan se englanti siellä oli valikoimissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tottunut pieniin ympyröihin, suuri maailma voi pelottaa. Ei ole tottumusta ottaa kontaktia uusiin ihmisiin ja kokemuksiin.
En tajua, miksi ap kuulostaa niin vihamieliseltä. Kokemukset muokkaa ihmistä, ja vähäiset kokemukset voi jähmettää paikalleen.
Aina on myös ollut ujoja ihmisiä joiden ei ole ollut helppoa mennä omien ympyröiden ulkopuolelle. Se kyllä jähmettää elämän paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Uudellamaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Olen syntynyt 1953 ja kansakoulun viimeisillä luokalla opetettiin ruotsia, mutta ongelmana, ettei opettajat itsekkään osanneet sitä.
Kansakoulussa oli vain ala- ja yläluokan opettaja ja oli tuurista kiinni, millaisen koulutuksen opettaja oli saanut, kun opettajan tehtäviin kuului opettaa kaikkia oppiaineita.
Ja siihen aikaan opettajaksi pääsi, kun oli käynyt kirjekurssin tai oli ylioppilas ja arvata saattaa mikä oli opettajien ammattitaso.
Oppilaita oli paljon, luokassa saattoi olla 50 oppilasta ja yksi opettaja. Oli ennätysmäärä lapsia, kun oli suuret ikäluokat ja 50-luvulle syntyneet.
Ja silloin Suomi eli maataloudesta ja elettiin kylmänsodan aikaa ja määräyksiä tuli Venäjältä ja Suomen teollistuminen alkoi 70-luvun alussa, jolloin kansalaisten elintaso nousi kohisten.
Veikkaan, että noilla "maalaisilla" on monia taitoja, joita ap:lta puuttuu ja jotka vaativat enemmän osaamista kuin kirjastoon meno tai makkaran paistoon meno. Maatilaa ei pyöritetä ilman monipuolisia käytännön tietoja ja taitoja.
Ilmeisesti viihtyvät omissa supoeissa piireissään eivätkä koe ap:n mainitsema asioita kiinnostaviksi.
Miksi täällä on aina inhottavia aloituksia? Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
oliko paiakkakuntakohtaista. Olin kansakoulussa 56-61 samoin kokomkylän ikätoverit.
Ruotsia ei kansakoulussamme opetettu ennenkuin 60 luvun loppupuolella.
Tarkstin todistuksistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Juu, mutta milloin? 40-luku ja 70-luku olivat tässä suhteessa hyvin erilaisia.
Äitini aikaan ei kansakoulussa ollut edes ruotsin opetusta.Kävin kansakoulun 1967-1971 ja opiskelin 3. ja 4. luokan ruotsia. Samoin opiskelivat 1950 ja 1955 syntyneet veljeni ja siskoni.
Olen syntynyt 1953 ja kansakoulun viimeisillä luokalla opetettiin ruotsia, mutta ongelmana, ettei opettajat itsekkään osanneet sitä.
Kansakoulussa oli vain ala- ja yläluokan opettaja ja oli tuurista kiinni, millaisen koulutuksen opettaja oli saanut, kun opettajan tehtäviin kuului opettaa kaikkia oppiaineita.Ja siihen aikaan opettajaksi pääsi, kun oli käynyt kirjekurssin tai oli ylioppilas ja arvata saattaa mikä oli opettajien ammattitaso.
Oppilaita oli paljon, luokassa saattoi olla 50 oppilasta ja yksi opettaja. Oli ennätysmäärä lapsia, kun oli suuret ikäluokat ja 50-luvulle syntyneet.Ja silloin Suomi eli maataloudesta ja elettiin kylmänsodan aikaa ja määräyksiä tuli Venäjältä ja Suomen teollistuminen alkoi 70-luvun alussa, jolloin kansalaisten elintaso nousi kohisten.
Mun kansakoulun opettajani oli mun kummitäti, myös hänen miehensä oli opettaja. Hyviä opettajia olivat molemmat ja kummitäti opetteli myös omalla ajallaan englannin, jota alkoi opettaa myöhemmin.
Mun 1950 syntynyt veli kävi pienen kansakoulun, jossa oli 30 oppilasta ja kaksi opettajaa. Se koulu suljettiin ennen kuin minä aloitin kansakoulun 1967. Mulla oli koulussa 70 oppilasta ja kaksi opettajaa. Luokka oli yhdistelmäluokka, eka ja toka samassa ja 3. ja 4. luokka samassa.
Ja silti ne sivistyneet maailman avartamat kulttuuri-ihmiset ovat näköjään kasvattaneet kapeakatseisen ahdasmielisen juntin.
Entiset appivanhemmat olivat täysin pihalla yhteiskunnasta. Takapajuisuus kuvaa heidän elämäänsä ja ajatteluaan. Myös asumista. Ei kun jätteet lähimetsään jne. Ikävää että sekosin heidän poikaansa, mutta ei se kauan kestänytkään.