Lue keskustelun säännöt.
Mies tahtoisi lapsen, muttei naimisiin
28.03.2023 |
Onko tässä ristiriita?? Olemme olleet avoliitossa kolme vuotta. Kummallakin on työ ja harrastuksia. Nyt miehen mielestä alkaisi olla aika perustaa perhe, mutta yllätyksekseni hän ei aio avioitua kanssani. Tunnen oloni jotenkin huijatuksi.
Kommentit (144)
Toisen kuollessa asiat ovat äärimmäisen mutkikkaita, jos on yhteisiä lapsia, mutta ei olla aviossa. Nimim. Läheltä seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisen kuollessa asiat ovat äärimmäisen mutkikkaita, jos on yhteisiä lapsia, mutta ei olla aviossa. Nimim. Läheltä seurannut.
Eivät ollenkaan, kun hoitaa paperi kuntoon elinaikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisen kuollessa asiat ovat äärimmäisen mutkikkaita, jos on yhteisiä lapsia, mutta ei olla aviossa. Nimim. Läheltä seurannut.
Millä tavalla mutkikkaita? Lapset perivät ihan normaalisti vanhempansa ja puolisoiden välille voi tehdä testamentin.
En suosittele lapsia kenellekään. Ero tulee kuitenkin. Ja kyllä, nekin eroaa, jotka eivät koskaan voineet kuvitellakaan itse joutuvansa erotilanteeseen.
Lapset kärsii aina siitä, että perhe hajoaa. Kyllä, lapset voi kärsiä liitossakin, silloinkin on tehty virhe lapsia hankkiessa, jos näin on. Älä hanki lapsia sellaisen kanssa, josta ei ole vanhemmaksi sinun kuollessa, eron tullen tms. Vanhemmuus ei lopu eroon. Mutta, ei eroperhe oo sama lapselle, kuin oikea perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla naimisissa ja toinen joutuu vakavaan onnettomuuteen ja menee tajuttomaksi ja pitää tehdä päätös, tehdäänkö riskialtis mutta mahdollisesti hengen pelastava leikkaus, niin avopuolisolla ei ole mitään sananvaltaa siinä tilanteessa. Päätöksen tekee potilaan äiti tai isä tai sisarus (sen mukaan kuka heistä on elossa). Avopuolisolle ei välttämättä edes anneta tietoa, että miehesi makaa täällä koomassa henkihieverissä. Jos olet huonoissa väleissä appivanhempien kanssa, niin voit joutua täysin ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa. Ehkä kaukaa haettu esimerkki joidenkin mielestä, mutta näinkin voi todella käydä.
No äläpä nyt hölpötä. Lähiomaiseksi merkitylle ilmoitetaan aina riippumatta siitä, mikä on suhde tähän lähiomaiseen. Lähiomainen voi sairaalan kirjoissa olla avopuolisokin. Tai vaikka ystävä.
Aika paljon on aikuisia ihmisiä, jotka eivät ole merkinneet lähiomaiseksi sitä avopuolisoaan tai tyttö- tai poikaystäväänsä. Näitä asioita ei moni tule ajatelleeksi, etenkin jos ei ole aiemmin ollut mitään isoja leikkauksia tai terveyshuolia. Tilanteen ollessa päällä avopuolisoa voidaan kohdella kuin ketä tahansa tuntematonta ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla naimisissa ja toinen joutuu vakavaan onnettomuuteen ja menee tajuttomaksi ja pitää tehdä päätös, tehdäänkö riskialtis mutta mahdollisesti hengen pelastava leikkaus, niin avopuolisolla ei ole mitään sananvaltaa siinä tilanteessa. Päätöksen tekee potilaan äiti tai isä tai sisarus (sen mukaan kuka heistä on elossa). Avopuolisolle ei välttämättä edes anneta tietoa, että miehesi makaa täällä koomassa henkihieverissä. Jos olet huonoissa väleissä appivanhempien kanssa, niin voit joutua täysin ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa. Ehkä kaukaa haettu esimerkki joidenkin mielestä, mutta näinkin voi todella käydä.
No äläpä nyt hölpötä. Lähiomaiseksi merkitylle ilmoitetaan aina riippumatta siitä, mikä on suhde tähän lähiomaiseen. Lähiomainen voi sairaalan kirjoissa olla avopuolisokin. Tai vaikka ystävä.
Aika paljon on aikuisia ihmisiä, jotka eivät ole merkinneet lähiomaiseksi sitä avopuolisoaan tai tyttö- tai poikaystäväänsä. Näitä asioita ei moni tule ajatelleeksi, etenkin jos ei ole aiemmin ollut mitään isoja leikkauksia tai terveyshuolia. Tilanteen ollessa päällä avopuolisoa voidaan kohdella kuin ketä tahansa tuntematonta ihmistä.
No se on omaa typeryyttä, jos ei pidä tietojaan ajan tasalla. Mutta väitteesi siitä, että avopuolisolle ei ilmoiteta, on joka tapauksessa puuta heinää.
Mies tekee oikein koska nainen haluaa erota sitten avioliitosta jotta saa mieheltä rahaa ja elatusmaksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupasiko mies mennä kanssasi naimisiin silloin suhteen alussa?
Kuka suhteen alussa lupailee tuollaisia? Eihän silloin edes tunneta kunnolla...
Todellakin näin. Jos mieheni olisi suhteemme alussa alkanut puhumaan jostain naimisiin menemisestä ja lupailemaan häitä, niin hän olisi lentänyt räkäisen naurun saattelemana kauas. Olimme yhdessä neljä vuotta ennen kuin menimme naimisiin ja silloin naimisiin meneminen oli molemmille täysin selvä asia. Hoidimme sen asian alta pois maistraatissa ja onnellista yhteiseloa on kestänyt yli 20 vuotta, lapsiakin on muutama.
Melko räkäinen pubikurppa oletkin jos kuvittelet, että avioliitosta puhuminen tarkoittaa samaa kuin kosinta tai edes sitä, että avioliitosta puhuminen tarkoittaa yksinomaan avioliittoa.
Siitäkin kun kannattaa puhua että avioliitto ei kuulu omiin tulevaisuudensuunnitelmiin kenenkään kanssa. Mutta sinä olisit lähettänyt miehen matkoihinsa koska hihiii, se mainitsi sanan avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla naimisissa ja toinen joutuu vakavaan onnettomuuteen ja menee tajuttomaksi ja pitää tehdä päätös, tehdäänkö riskialtis mutta mahdollisesti hengen pelastava leikkaus, niin avopuolisolla ei ole mitään sananvaltaa siinä tilanteessa. Päätöksen tekee potilaan äiti tai isä tai sisarus (sen mukaan kuka heistä on elossa). Avopuolisolle ei välttämättä edes anneta tietoa, että miehesi makaa täällä koomassa henkihieverissä. Jos olet huonoissa väleissä appivanhempien kanssa, niin voit joutua täysin ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa. Ehkä kaukaa haettu esimerkki joidenkin mielestä, mutta näinkin voi todella käydä.
No äläpä nyt hölpötä. Lähiomaiseksi merkitylle ilmoitetaan aina riippumatta siitä, mikä on suhde tähän lähiomaiseen. Lähiomainen voi sairaalan kirjoissa olla avopuolisokin. Tai vaikka ystävä.
Aika paljon on aikuisia ihmisiä, jotka eivät ole merkinneet lähiomaiseksi sitä avopuolisoaan tai tyttö- tai poikaystäväänsä. Näitä asioita ei moni tule ajatelleeksi, etenkin jos ei ole aiemmin ollut mitään isoja leikkauksia tai terveyshuolia. Tilanteen ollessa päällä avopuolisoa voidaan kohdella kuin ketä tahansa tuntematonta ihmistä.
Puhdasta paskapuhetta.
t. sairaanhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen miehen kanssa, jos haluat naimisiin? Kardinaalivirhe. Ensin naimisiin, sitten yhteenmuutto, sitten lapsia.
Älä nyt missään nimessä suostu hankkimaan lasta. On epäreilua lapsellekin, jos vanhemmat eivät ole naimisissa. Ja lapsen synnyttyä mies ei ainakaan tule ikinä viemään sinua vihille, kun olet jo antanut hänelle kaiken ilmankin.
Millä lailla on epäreilua lapselle, jos vanhemmat eivät ole naimisissa? Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä, enkä ole naimisissa miehen kanssa. En keksi mitään, mikä lasten elämässä olisi toisin, jos olisimme naimisissa.
Tästä on tehty tutkimuksia. Avoliitossa olevien vanhempien lapset menestyvät elämässä keskimäärin heikommin kuin avioliitossa olevien vanhempien lapset. Lisäksi avioliitossa olevilla on korkeampi kynnys erota, joten avioliitto selvästi vaikuttaa sitoutumisen asteeseen. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, ja erotilanteissa isä jää yleensä etäiseksi.
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiinsa.
Lisäksi jos avoparin toinen osapuoli kuolee, eloon jääneellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen tai lesken asumisoikeuteen eikä omaisuuteen. Lisäksi avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta saada tietoa puolisonsa terveydentilasta esim. onnettomuus- tai sairaustilanteissa saati sitten päätäntävaltaa, jos pitää päättää hoidosta. Jos jotain ikävää sattuu ja avopuoliso joutuu stressaamaan siitä, kun hänellä ei ole mitään oikeuksia, niin kyllähän se lisää lastenkin pahoinvointia.
Viittaamasi tutkimus ei tainnut olla suomalainen, koska ei kuulosta ihan kuvastavan suomalaista todellisuutta. Ja mitä tulee leskeneläkkeeseen, niin kaikki ovat tuosta tietoisia. Ja Suomessa avopuolisoilla käytännössä on elatusvelvollisuus - mutta vaikka ei olisikaan, niin mikä pointti olisi mennä naimisiin? Samalla laillahan rahasta ja elätettävän puolison elintasosta joutuisi sitten riitelemään avioliitossa. Itse ainakin mieluummin olisin jopa yhteiskunnan kuin vastentahtoisen kumppanin elätettävänä.
Mitä leskeneläkkeeseen tulee, niin sitähän ei saa välttämättä muutenkaan, koska siihen vaikuttaa paitsi kuolleen henkilön, myös eloon jääneen puolison tulot. Ja jokainen tietää kyllä keskeläkkeen olemassaolot ja sen myöntämisen kriteerit, joten jos joku ei avioidu sen vuoksi, voinee päätellä, ettei leskeneläke ole hänelle sitten niin olennainen. Suomessa ei aviopuoliso muuten peri, vaan lapset - ja ainakaan itse en nimenomaan lasten takia lesken asumisoikeutta haluaisikaan. Haluan, että lapset saavat hallintaansa perimänsä omaisuuden.
Ja mitä tulee siihen, annetaanko avopuolisolle sairaalasta tiedot, niin todellakin kyllä annetaan. Olen itse ollut tilanteessa, jossa puoliso joutui sairaalaan, eikä ikinä tullut tilannetta, että en olisi sieltä tietoja saanut.
Ja mitä tarkoitat, että avopuolisolla ei olisi mitään oikeuksia? Mitkä kaikki oikeudet häneltä puuttuvat? Itse en ainakaan ole avoliiton vuoksi stressannut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla naimisissa ja toinen joutuu vakavaan onnettomuuteen ja menee tajuttomaksi ja pitää tehdä päätös, tehdäänkö riskialtis mutta mahdollisesti hengen pelastava leikkaus, niin avopuolisolla ei ole mitään sananvaltaa siinä tilanteessa. Päätöksen tekee potilaan äiti tai isä tai sisarus (sen mukaan kuka heistä on elossa). Avopuolisolle ei välttämättä edes anneta tietoa, että miehesi makaa täällä koomassa henkihieverissä. Jos olet huonoissa väleissä appivanhempien kanssa, niin voit joutua täysin ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa. Ehkä kaukaa haettu esimerkki joidenkin mielestä, mutta näinkin voi todella käydä.
No äläpä nyt hölpötä. Lähiomaiseksi merkitylle ilmoitetaan aina riippumatta siitä, mikä on suhde tähän lähiomaiseen. Lähiomainen voi sairaalan kirjoissa olla avopuolisokin. Tai vaikka ystävä.
Aika paljon on aikuisia ihmisiä, jotka eivät ole merkinneet lähiomaiseksi sitä avopuolisoaan tai tyttö- tai poikaystäväänsä. Näitä asioita ei moni tule ajatelleeksi, etenkin jos ei ole aiemmin ollut mitään isoja leikkauksia tai terveyshuolia. Tilanteen ollessa päällä avopuolisoa voidaan kohdella kuin ketä tahansa tuntematonta ihmistä.
Miksi levität väärää tietoa? Ei minua ainakaan kohdeltu kuin tuntematonta, kun avomieheni joutui onnettomuuteen. Ihan soittivat ja kertoivat tilanteen ja muutenkin sain kaiken tarvittavan tiedon ongelmitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en mä kelpaa, niin ei sitten mun muksukaan.
Kaverilla oli tuommoinen mies, Ei naimisiin... lapsia sai tulla ja järjetön laina taloa varten. Ihmettelin kahden lapsen jälkeen, etteikö se tuo laina jo sido teitä tiiviimmin yhteen kuin mikään? - Jätkä meni änkäksi ja muutaman hetken päästä lähti. Ei sitä loppu peleissä ne lapsetkaan sitten kiinnostanut. Ei vaan halunnut olla sidottu kyseiseen naiseen mitenkään.
Nyttemmin onkin sitten naimisissa ja lapsia on taas pari.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on yhdentekevää, onko naimisissa vai ei ja avioliitto on "vain paperi", niin miksi ei sitten voi mennä naimisiin? Jos se tosiaan on yks hailee.
Taloudellinen ja juridinen turva on kuitenkin kiistattomasti parempi avioliiton kohdalla, etenkin naiset on otettu siinä huomioon. Outoa että feministiset nykynaiset kus-evat heidän oikeuksiaan turvaavan instituution päälle.
Millä lailla avioliitto hyödyttää enemmän naisia? Olen itse nainen ja feministi, eikä ole ikinä ollut tarvetta tai kiinnostusta mennä naimisiin. En koe kyllä tämän vuoksi olevani/olleeni yhtään huonommassa asemassa - en suhteen aikana ennen lapsia tai lasten synnyttyä, en erossa enkä eron jälkeen. Enkä nyt, kun seurustelen uudestaan enkä edelleenkään harkitse naimisiinmenoa. Millä lailla olisin siis hyötynyt avioliitosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tällaisia ihmisiä, jotka haluavat lapsen, mutteivät naimisiin. Logiikka pettää pahemman kerran. Miksi he eivät halua naimisiin?
-Koska se ei ole tärkeää ja "avioliitto on pelkkä paperi"? No mikäli se ei ole tärkeää, niin miten vaikeaa on poiketa vartin verran maistraatissa ja saada se yksi pahainen paperi, jolla hommasta tehdään virallista ja selkeää?
-Koska he eivät halua sitoutua, eivätkä ole "varmoja"? No miten sitten tekevät lasta sellaisen ihmisen kanssa, josta eivät ole varmoja! Lapsihan on elinikäinen sitoumus kahden ihmisen välillä joka tapauksessa.
- Koska lapsi on elinikäinen sitoumus kuitenkin, ei meidän tarvitse mennä naimisiin? - Haluat sitoutua toiseen ihmiseen koko iäksesi lapsen kautta, mutta tämä ihminen ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että virallistaisit suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on yhdentekevää, onko naimisissa vai ei ja avioliitto on "vain paperi", niin miksi ei sitten voi mennä naimisiin? Jos se tosiaan on yks hailee.
Taloudellinen ja juridinen turva on kuitenkin kiistattomasti parempi avioliiton kohdalla, etenkin naiset on otettu siinä huomioon. Outoa että feministiset nykynaiset kus-evat heidän oikeuksiaan turvaavan instituution päälle.
Millä lailla avioliitto hyödyttää enemmän naisia? Olen itse nainen ja feministi, eikä ole ikinä ollut tarvetta tai kiinnostusta mennä naimisiin. En koe kyllä tämän vuoksi olevani/olleeni yhtään huonommassa asemassa - en suhteen aikana ennen lapsia tai lasten synnyttyä, en erossa enkä eron jälkeen. Enkä nyt, kun seurustelen uudestaan enkä edelleenkään harkitse naimisiinmenoa. Millä lailla olisin siis hyötynyt avioliitosta?
Olisit saanut exän omaisuudesta puolet.
Suostu, jos mies hoitaa lapsen kotona. Jos tämä ei käy, aikoo huijata sinua.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tällaisia ihmisiä, jotka haluavat lapsen, mutteivät naimisiin. Logiikka pettää pahemman kerran. Miksi he eivät halua naimisiin?
-Koska se ei ole tärkeää ja "avioliitto on pelkkä paperi"? No mikäli se ei ole tärkeää, niin miten vaikeaa on poiketa vartin verran maistraatissa ja saada se yksi pahainen paperi, jolla hommasta tehdään virallista ja selkeää?
-Koska he eivät halua sitoutua, eivätkä ole "varmoja"? No miten sitten tekevät lasta sellaisen ihmisen kanssa, josta eivät ole varmoja! Lapsihan on elinikäinen sitoumus kahden ihmisen välillä joka tapauksessa.
- Koska lapsi on elinikäinen sitoumus kuitenkin, ei meidän tarvitse mennä naimisiin? - Haluat sitoutua toiseen ihmiseen koko iäksesi lapsen kautta, mutta tämä ihminen ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että virallistaisit suhteen?
Kun se ei ole tärkeää, miksi pitäisi poiketa maistraattiin?
Avoliitto on ihan virallinen parisuhteen muoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupasiko mies mennä kanssasi naimisiin silloin suhteen alussa?
Kuka suhteen alussa lupailee tuollaisia? Eihän silloin edes tunneta kunnolla...
Todellakin näin. Jos mieheni olisi suhteemme alussa alkanut puhumaan jostain naimisiin menemisestä ja lupailemaan häitä, niin hän olisi lentänyt räkäisen naurun saattelemana kauas. Olimme yhdessä neljä vuotta ennen kuin menimme naimisiin ja silloin naimisiin meneminen oli molemmille täysin selvä asia. Hoidimme sen asian alta pois maistraatissa ja onnellista yhteiseloa on kestänyt yli 20 vuotta, lapsiakin on muutama.
No eikö ole ihan normaalia puhua tuollaiset asiat heti suhteen alussa? Miksi edes alkaa seurustella vakavammin, jos toinen ei edes halua naimisiin?
Sorry, mutta en ole uskovainen.
Naimisissa oleminen on tietenkin ihan ok, mutta ei millään tavoin pakollinen parisuhteen juttu.
No onhan siinä tiettyjä juridisia juttuja, vaikka ei uskovainen olisikaan. Niistä on tässäkin ketjussa jo ollut puhetta. Ja sitten on se, että jos naimisiin meno on toiselle tärkeä juttu mutta toinen ei siihen suostu vaikka yhteistä lastakin suunnitellaan, niin mitä se kertoo parisuhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla naimisissa ja toinen joutuu vakavaan onnettomuuteen ja menee tajuttomaksi ja pitää tehdä päätös, tehdäänkö riskialtis mutta mahdollisesti hengen pelastava leikkaus, niin avopuolisolla ei ole mitään sananvaltaa siinä tilanteessa. Päätöksen tekee potilaan äiti tai isä tai sisarus (sen mukaan kuka heistä on elossa). Avopuolisolle ei välttämättä edes anneta tietoa, että miehesi makaa täällä koomassa henkihieverissä. Jos olet huonoissa väleissä appivanhempien kanssa, niin voit joutua täysin ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa. Ehkä kaukaa haettu esimerkki joidenkin mielestä, mutta näinkin voi todella käydä.
Itse asiassa päätöstä potilaan leikkaamisesta eivät tee vanhemmat, sisarukset tai puoliso, vaan päätöksen tekee hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein. Ja hyvä niin. En ainakaan itse haluaisi, että kuka lähiomainen milloinkin päättäisi toisen ihmisen hoidosta ja esimerkiksi leikkauksesta maallikkotiedoin. Puhumattakaan siitä, että ihmissuhdeongelmat voisivat tällöin helposti johtaa potilaan kannalta epäedulliseen lopputulokseen.
Ja avopuolisolle todellakin ilmoitetaan. En tiedä, miksi edelleen elää omituinen käsitys siitä, että kaikille muille sukulaisille kyllä soitellaan ja ilmoitellaan, että avopuolisolle ja lapsille ei - luultavasti jotain konservatiivien aviolittopropagandaa, joka on jäänyt elämään, vaikka väitteellä ei ole mitään totuuspohjaa.
Jos kerran on yhdentekevää, onko naimisissa vai ei ja avioliitto on "vain paperi", niin miksi ei sitten voi mennä naimisiin? Jos se tosiaan on yks hailee.
Taloudellinen ja juridinen turva on kuitenkin kiistattomasti parempi avioliiton kohdalla, etenkin naiset on otettu siinä huomioon. Outoa että feministiset nykynaiset kus-evat heidän oikeuksiaan turvaavan instituution päälle.