Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi leikkaamispolitiikka on niin suosittua, vaikka se syventää kansalaisten ahdinkoa?

Vierailija
28.03.2023 |

Haluan tietää syyn, miksi äänestäjille velan määrän vähentäminen on tärkeämpää.

Tässä artikkelissa kaksi taloustieteilijää, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä kertovat, ettei syytä tällaiseen velkapaniikkiin ole.

https://www.hs.fi/visio/art-2000009463824.html

Kommentit (146)

Vierailija
141/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä te leikkaajat saatte niitä säästöjä, kun ylivoimaisesti suurimmat menoerät ovat eläkemenot ja terveys. Muut on pieniä niihin verrattuna.

Työttömyysturvaan menee 5 miljardia vuodessa. 

Ei mene vaan noin 3. Eläkkeisiin menee lähes 30 miljardia!

Vierailija
142/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä te leikkaajat saatte niitä säästöjä, kun ylivoimaisesti suurimmat menoerät ovat eläkemenot ja terveys. Muut on pieniä niihin verrattuna.

Eläkemenot?

Älä naurata. Eläkkeellä olevat ja eläkkeelle siirtyvät ovat rikastuttaneet eläkekassoja niin, että eläkkeitä voi maksaa vielä useammalle sukupolville.

Valtion budjetista ei mene penniäkään eläkkeisiin. Miksi jaat väärää tietoa?

Nykyiset työssäkäyvät ja työnantajat maksavat nykyiset eläkkeet. Pääomiin ei kosketa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Leikata pitää, mutta miksi juuri niiltä heikoilta? Miksi on pakko leikata niiltä joilla ei muutenkaan ole mitään? Sieltäkö ne miljardit löytyvät? Leikataan sieltä mikä ei kohdistu heikkoihin. Yritystuet, tienpito, sotilasmenot...Verotetaan haitallisia asioita lisää: epäterveelliset elintarvikkeet, sokeri, bensiini, ökytuotteet, lentäminen....näitähän löytyy vaikka aina jonkun mielestä kohdistuvat väärin nämäkin...

Tuossa on Ruotsin ja  Suomen ero. Toki on otettava huomioon, että Ruotsi on Suomeen verrattuna rikas maa. Olen asunut siellä jonkun vuoden, moderatit olivat silloin vallassa, mutta ei siellä alettu heikentämään heikossa asemassa olevien oloja heidänkään toimesta. Suomen oikeisto on paljon kovempi tässäkin suhteessa. Esim. omaishoitajat ovat usein täällä tukalassa asemassa, Ruotsissa omaishoitaja pystyy elämään tuloillaan ihan ihmisarvoista elämää.

Vierailija
144/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ylen sivuilla on se hauska leikkuripeli, sillä voi kokeilla millä saa riittävästi nipistetty.

-mielestäni lapsilisistä voisi nipistää sen 10%, köyhyysrajalla elävät saavat  sen kompensoitu toimeentulotuessa, muilla se -10e/kk ei vaikuta juurikaan elämään

-nyt kun eläkeläisille leivottiin työeläkkeisiin se kunnon indeksipotti, voivat vetää muutaman vuoden happea ilman korotuksia.

- tuloveroa voisi korottaa 0,5%

- ylelle pitäisi jättää 1 tv-kanava ja pari radiokanavaa, joista tulisi ohjelmaa molemmilla kielillä, uutiset ja ajankohtaisohjelmat+ jokunen lasten juttu ja joku kotimainen elokuva illaksi. Kaikki muu hömppä veks.

-kehitysavussa ja kaikenmaailman perhostenelvytysohjelmissa lienee vähän karsimisen varaa.

-makeiset, rööki ja holi kunnon verolle

-autoveroa voi nostaa vähän, jotta tiet pysyy kuosissa.

Jag testade Yles leksak. Den är helt skit och helt tydligt gjord av rejält röda typer. Där man skulle skära ordentligt, bl.a. Yle själv, är maximumet 30 %. 30 % och 70 % bort skulle vara rättare. Det är en nivå som Danmark klarar sig med i ett betydligt rikare land. Nästan alla punkter led av samma problem och där som man hellre skulle öka utgifterna var det inte möjligt.

Bättre skulle det ha varit om hela statsbudgetens huvudmoment skulle ha lyfts fram som i andra apparater. I dem är det väldigt enkelt att slösa 7 Mrd € mindre per år utan att något väsentligt lider.

Vierailija
145/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kokkarit pelottelee velallaettä pääsisi taas rääkkäämään heikompiaan. 

Mitkään muut puolueet eivät ole olleet luomassa työpaikkoja eli lisäämässä kansan hyvinvointia kuin

Kokoomus, RKP, Liike Nyt ja Keskusta

Kaikki muut ovat eläneet vain veronmaksajien siivellä.

Paitsi muutama maltillinen perussuomalainen, vaikka siinäkin puolueessa on ihan samanlaisia lusmuajia kuin vihreissä, vasemmistossa ja ennen kaikkea SDP:ssä.

Siellä taas joku puoluetoimiston parikymppinen kokkari valehtelemassa. Suomi hyvinvointivaltiona rakennettiin demarivetoisten hallitusten johdolla. 50-luvulla oltiin vielä kehitysmaa. Laman jälkeen 90-luvulla alkoi porvarihallitusten aika ja sinä aikana hyvinvointivaltio romutettiin!

Vierailija
146/146 |
28.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanpas yhtälöä. 

Suomessa on 5.5 miljoonaa asukasta

- niistä 1.5 miljoonaa eläkeläistä

- 640 000 työtöntä

- 700000 työllistä julkisella sektorilla (valtio, kunnnat, hyvinvointialueet)

- 560000 peruskoululaista

- 400000 lukiolaista, ammattikoulaista, toisen asteen-, jatko-, korkeakoulu ym opiskelijaa

Yhteensä 3.8 miljoonaa elätettävää , eli 69% kansasta saa elatuksensa sen lopun 31% ahkeruuden hedelmistä. Käsi ylös se jonka mielestä tämä on terve yhtälö ja rillumarei-meininingillä on mahdollista jatkaa hamaan tulevaisuuten kun kansa eläköityy ja sitä myötä sairastaa myös enemmän? Vasemmistopuolueiden patenttiratkaisu on rankaista tuota elättävää 31% kansasta lisää ja jakaa vastikkeettomia etuja tuolle 69%:lle. Raha ei ole riittänyt pitkiin aikoihin tähän sirkukseen.

Ei tämä sinun yhtälösi ihan toimi. Yksinkertaistat liikaa. Julkisten hankintojen arvo 31 mrd yrityksistä tehtäviä ostoja, yritystuet muistaakseni 8 mrd kaikki tukimuodot huomioiden. Siis aika moni noista 31 % "elättäjistä" elätetään julkisen sektorin ostoilla (noin 15 % BKT:sta). Ja tässä laskelmassa ei edes ole mukana se, että julkisilla varoilla esim. koulutetaan uutta työvoimaa myös yksityissektorille. Ja veroja sitten taas maksellaan sekä yrityksistä yhteisöveroina että palkoista (myös julkissektorin) ja niin se raha kiertää eestaas.