Oliko 60- ja 70-luvuilla mitään toive/haaveammatteja nuorilla?
Jos esim. nainen haaveili 70-luvulla veturikuskin, liikennelentäjän tai vastaavan ammatista, niin miten suhtauduttiin? Saiko paskaiset naurut? Entäpä poikien haaveammatit? Oliko näissä vahvasti sukutausta mukana? Jos oli duunarisuvusta, ei ollut sopivaa haaveilla akateemisesta ammatista? Jotenkin vain peilaan tässä oman äitini sukua. Äitini on -52 syntyny ja jotenkin tuon ikäisillä maaseudulla ei ollut mitään haaveammattia. Kunhan jotain sai tehdä rahan tienaamiseksi. Samassa perheessä on äidillä melkein 20 vuotta nuorempiakin sisaruksia ja heillä oli jo maailma niin avoin, että naisetkin saivat olla uranaisia myös maaseudulla.
Kommentit (11)
Äitisi ikäiset ja häntä vanhemmat menivät sankoin joukoin Ruotsin tehtaisiin. Työvoimatoimistoissa oli mainoksia Ruotsin markkinoista ja värvääjät kiersivät maata. Oli imua ja työntöä siihen suuntaan. 1980-luvulla asiat olivat jo toisin. Palkat paremmat ja paluumuutto osalla käynnissä.
Minulla haaveena oli päästä lentoemännäksi kun ne kuvissa oli aina tyylikkäitä ja hymyileviä. Melkein kuin missejä. Huom! En lapsena päässyt lentokoneeseen, kun ei silloin matkustettu.
Nuorena aikuisena ensimmäisellä etelänmatkalla se haave karisi nopeasti.
Minä halusin poliisiksi, vaikka olin tyttö. Hommasin jostain hakuohjeitakin, mutta huomasin pian, että olin liian heiveröinen siihen hommaan.
Lakaisulakaisukoneenk kuljettaja. Pikkukakkosessa oli lasten jumppatuokio jossa kieputtiin aivan kuin syksyiset lehdet lakaislakaisukoneen pyörivissä harjoissa ja seuraavana päivänä kerrostalon kaikki pikkukakkosikäiset lapset halusivat olla lakaisulakaisukoneen kuljettajia. (Ihan vaan tavallinen kokki tuli minusta.)
M 48
Vierailija kirjoitti:
Lakaisulakaisukoneenk kuljettaja. Pikkukakkosessa oli lasten jumppatuokio jossa kieputtiin aivan kuin syksyiset lehdet lakaislakaisukoneen pyörivissä harjoissa ja seuraavana päivänä kerrostalon kaikki pikkukakkosikäiset lapset halusivat olla lakaisulakaisukoneen kuljettajia. (Ihan vaan tavallinen kokki tuli minusta.)
M 48
Muistan tän lakaisulakaisukoneen kuljettajan, sen pikkupojan 😄
Joillakin oli, ohjeita olisi kaivattu, aina sama "itte täytyy". Muistan tuon haaveilun ja tiedonjanon.
Äitini olisi halunnut insinööriksi kemianalalle, ja isänsä joka oli siellä nauroi että ei kukaan naista palkkaisi. Joten jätti sitten väliin ne koulut.
Äitisi syntyi maailmaan jossa naisista tehtiin emäntiä oikein pankkien voimin.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/07/koulutieta-kotitoimiin
Äitisi sisarukset passaavat ikänsä puolesta tuohon sukupolveen. Filmi vuodelta 1974.
Mä halusin puhelinvaihteenhoitajaksi ja pääsin. Se oli jotenkin tosi hienoa ja mä tykkäsin siitä todella paljon. Mun eka työpaikka.